Lue keskustelun säännöt.
Sijaisvanhempia linjoilla?Mitä kun sijaislapseen kiintyy liikaa :/ Meillä
25.05.2012 |
ollut 10kk sijoitettuna juuri vuoden täyttänyt lapsi,biolog.äidiltään ihan pienenä huostaanotettu huumeiden käytön, vauvan laiminlyönnin ja pahoinpitelyn takia. Nyt sitten on tämä mutsi tsemppaamassa ja haluaa lapsen takaisin..Itse näen ihan selkeästi ettei hänestä ole 24/7 äidiksi,sossujen läsnä ollessa osaa "esiintyä" kuitenkin riittävän vakuuttavasti.Sydäntäni riipii,tämä pieni pitää minua äitinään ja meidän perhettä perheenään,nyt just näin kriittisessä kehitysvaiheessa hänet revitään pois kaikesta tutusta ja turvallisesta..Suoraan sanottuna en olisi tähän hommaan ruvennut jos olisin etukäteen tiennyt miten karua tämä todellisuus on.
Kommentit (181)
Ymmärrän hyvin sinua. Sellainen perhehän on paras mahdollinen ja osaa ja uskaltaa kiintyä lapseen. Se on tarkoituskin. Terveisiä sinulle toivottaa se toinen sijaisäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit oikea sijaisäiti et kirjoittaisi noin yksityiskohtaisia juttuja.
pikkuinen. 10 kk ollut sun ja nyt vaihto!!! Huomaa miten lapset on todellakin leluja. Kysy niiltä sossuilta mitä muutos tekee lapsen tunne-elämälle? Eikö äiti voisi pikkuhiljaa opetella sun luona äidiksi?
Jos olisit oikea sijaisäiti et kirjoittaisi noin yksityiskohtaisia juttuja.
Vituttaa nämä ainaiset provohuutelijat myös.
Ja kyllä me ne valmennukset käytiin mutta ei sitä silti voinut etukäteen mitenkään kuvitella mitä tämä todellisuus on. Etenkin tämmöisenä liian tunneihmisenä..Helvetin vaikea kestää sitä, että lapsi joka käsiään ojentaa sulle ja itkee äitin syliin,on annettava käytännössä vieraalle ihmiselle,joka häntä on kohdellut kaltoin.
ap
lapsen oikeudesta hyvään perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit oikea sijaisäiti et kirjoittaisi noin yksityiskohtaisia juttuja.
Vituttaa nämä ainaiset provohuutelijat myös.
Ja kyllä me ne valmennukset käytiin mutta ei sitä silti voinut etukäteen mitenkään kuvitella mitä tämä todellisuus on. Etenkin tämmöisenä liian tunneihmisenä..Helvetin vaikea kestää sitä, että lapsi joka käsiään ojentaa sulle ja itkee äitin syliin,on annettava käytännössä vieraalle ihmiselle,joka häntä on kohdellut kaltoin.
ap
kuten omasikin lähipiiri...
se on jo aika laaja :(
Vaikka olet ollut hyvä työssäsi, toivon, ettet saa jatkaa...
Jos olisit oikea sijaisäiti et kirjoittaisi noin yksityiskohtaisia juttuja.
Vituttaa nämä ainaiset provohuutelijat myös. Ja kyllä me ne valmennukset käytiin mutta ei sitä silti voinut etukäteen mitenkään kuvitella mitä tämä todellisuus on. Etenkin tämmöisenä liian tunneihmisenä..Helvetin vaikea kestää sitä, että lapsi joka käsiään ojentaa sulle ja itkee äitin syliin,on annettava käytännössä vieraalle ihmiselle,joka häntä on kohdellut kaltoin. ap
kuten omasikin lähipiiri... se on jo aika laaja :( Vaikka olet ollut hyvä työssäsi, toivon, ettet saa jatkaa...
Jos olisit oikea sijaisäiti et kirjoittaisi noin yksityiskohtaisia juttuja.
Vituttaa nämä ainaiset provohuutelijat myös. Ja kyllä me ne valmennukset käytiin mutta ei sitä silti voinut etukäteen mitenkään kuvitella mitä tämä todellisuus on. Etenkin tämmöisenä liian tunneihmisenä..Helvetin vaikea kestää sitä, että lapsi joka käsiään ojentaa sulle ja itkee äitin syliin,on annettava käytännössä vieraalle ihmiselle,joka häntä on kohdellut kaltoin. ap
kuten omasikin lähipiiri... se on jo aika laaja :( Vaikka olet ollut hyvä työssäsi, toivon, ettet saa jatkaa...
Jos olisit oikea sijaisäiti et kirjoittaisi noin yksityiskohtaisia juttuja.
Vituttaa nämä ainaiset provohuutelijat myös. Ja kyllä me ne valmennukset käytiin mutta ei sitä silti voinut etukäteen mitenkään kuvitella mitä tämä todellisuus on. Etenkin tämmöisenä liian tunneihmisenä..Helvetin vaikea kestää sitä, että lapsi joka käsiään ojentaa sulle ja itkee äitin syliin,on annettava käytännössä vieraalle ihmiselle,joka häntä on kohdellut kaltoin. ap
kuten omasikin lähipiiri... se on jo aika laaja :( Vaikka olet ollut hyvä työssäsi, toivon, ettet saa jatkaa...
tälläkin hetkellä.Ja helpotukseksesi voin ilmoittaa että vaikka "saisinkin" jatkaa,en enää tätä "työtä" tule tekemään(joka muuten mulle ei ollut työtä,ja siinä kai se "vika" lopulta olikin..)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta osaan eläytyä tilanteeseesi.
onneksi kuitenkin on olemassa kaltaisiasi ihmisiä!
älä lakkaa toimimasta sijaisvanhempana!
valitettavasti vanhemman oikeuset menee yli lapsen oikeuksien,kokemusta on.
Ei nämä surkeimmat tapaukset todellakaan selviä tuosta (lähes) 24/7 "tarkkailu"jaksosta tuolla perhekuntoutuksessa ,vaikka joku ylioptimistinen sossu tämän mahdollisuuden haluaakin vanhemmille tarjota. Työskentelen perhetyöntekijänä itse ja on näitä paljon nähty, jotka heittää jo parin päivän jälkeen aamiaistarpeet pitkin seiniä, saavat raivarin, jättävät palaamatta sovitulta asianhoitomatkalta, retkahtavat aineisiin hyvinkin pian, yrittävät jopa käydä jonkun kimppuun jne.Silloin jakso automaattisesti keskeytyy, eikä uutta mahdollisuutta enää saakaan kovin helposti. Ap:n tekstin perusteella olen aika varma,että lapsi palautuu sijoitukseen hyvinkin pian ja silloin ahkä jo hyvinkin pysyvästi.
myös sitä onko bioäidillä todellakaan valmiuksia normaaliin äiti-lapsisuhteeseen. Se kun vaatii aikalailla vastuullista aikuisuutta äidiltä.
Ei tässä kuitenkaan ensisijaisesti pienen etua ajeta se on selvää. Tuommoinen riepottelu on anteksiantamatonta kun on noin pienestä kysymys.
Ihmettelen, todella sitä sossua, joka on tähänkin 'kokeiluun' vihreää valoa antanut.
Sossuilla on liian suuri valta päättää näinkin suurista asioista minun mielestäni.
Ajattele, jos joku vieras ihminen olisi päättänyt sinun elämästäsi samalla tavalla kun olit vauva.
Millä koulutuksella heistä tulee noin päteviä päättämään ihmisten kohtalosta ja lapsen koko loppuielämstä...ihmettelen vain.
Tämmöseen pitäsi kyllä puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100,104,107 ja ap...
Minut on huostaanotettu ja sijoitettu moneen eri paikkaan useasti. Vanhemmat alkoholisteja ja toinen narsisti. Eronneet kun olin vauva.olen lähes 30v ja lapsuudessani olen viettänyt ehkä n. 2v normaalia elämää ja vasta nyt aikuisiällä löytänyt tasapainon elämääni. Sosiaalityöntekijät ovat pitäneet minua ns.koekaniinina useasti ja se on jättänyt minuun syvät arvet. Biologisella vanhemmallani oli liikaa oikeuksia. Äitini hylkäsi aikoja sitten. Viimeisen kerran kun sijoitettiin kotiin takaisin, tilannettani ei seurattu niinkuin ei muillakaan kerroilla (aina kiireellisesti......) olin jo tarpeeksi vanha huolehtimaan itsestäni. Olin juuri täyttänyt 17 ja ns. Otin ja lähdin. Ja olen sillä tiellä kouluttautuneena ja 2 lapsen äiti. Taustani on ollut varsin julkinen. Lehdistö mässäili tapahtumilla. Ja sitten oli aika molloin olin täysin yksin. Rohkenin hakemaan apua jota en saanut. En kerro yksityiskohtia, mutta sanon että lasta ei saa palauttaa biologiselle äidille. Perhekuntoutuskeskuksessa he kyllä huomaavat ja lapsi huostaanotetaan pysyvästi. Harmi ettei silloin ollut tuota ku minä olisin tarvinnut. Olisi jäänyt paljon pahaa kokematta. Lujan tahtoni vuoksi selviydyi, mutta en unohda.
voittehan vaatia tapaamisoikeutta lapseen, jolloin näette häntä vielä jatkossa, jos äiti saa huoltajuuden jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kommentoisin,että toki varmasti on niin,että tässä vaiheessa vielä ainakin ko lapsen olisi paras jäädä teille.Homma vaan ei toimi niin.En minäkään suosittele,että otatte ainakaan toista sijaislasta enää,selvästi suhtaudut liian tunteella tähän hommaan - vaikka siis on ilmeistä,että olet lapsen hyvin huolehtinut ja rakastanut,ja sehän on hänelle tärkeintä.
Mulle tämä on ensisijaisesti työtä,ja realiteetit selvillä.
Voimia sinulle!
-äiti,4 biolasta ja 3 sijaislasta-
kommentoisin,että toki varmasti on niin,että tässä vaiheessa vielä ainakin ko lapsen olisi paras jäädä teille.Homma vaan ei toimi niin.En minäkään suosittele,että otatte ainakaan toista sijaislasta enää,selvästi suhtaudut liian tunteella tähän hommaan - vaikka siis on ilmeistä,että olet lapsen hyvin huolehtinut ja rakastanut,ja sehän on hänelle tärkeintä. Mulle tämä on ensisijaisesti työtä,ja realiteetit selvillä. Voimia sinulle! -äiti,4 biolasta ja 3 sijaislasta-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset oli sijoitettuna just tollasella ylihysteerisellä omivalla hullulla,tapella sai että sain lapset takas,onneks oli sossut mun puolella!!
huostaanotto keskeytyi luojalle kiitos ja lapsi palautui ÄIDILLEEN ja äiti on aina äiti.
Tuon ikäinen ei vielä ymmärrä asioista mitään.
Oli itselläkin kokemusta todella törkeästä sijaisperheestä, joka valehteli mm.puhelut lapsen ja minun välilläni sosiaalitoimeen.
Sinä et ole lapsen äiti.Ymmärrä se.Älä koita hankaloittaa asioita, vaan ana äidin parantaa tapansa, sekin on mahdollista,
nim.kokemusta
Jos ap:n perheessä lasta on arvostettu ja rakastettu ja kohdeltu hellyydellä, miten tyly bioäiti olisi lapselle parempi vaihtoehto?
Et ole sopiva sijaisvanhemmaksi, koska sinun tehtäväsi on olla sijaisvanhempi vain sen aikaan, kun äiti saa elämänsä raiteilleen.
Sun mielestä äiti tsemppaa, koska et halua luopua lapsesta.
Käräyttäisin sut, jos voisin.
Tee kuule ihan itse ne omat lapsesi.
Ja kyllä normaali ihminen kiintyy lapseen, jota on pitkään hoitanut. Useimmiten sijoitus kestää lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Minä ainakin rakastan sijoitettua lastani koko sydämestäni. Mutta meillä on onnellinen tilanne eikä lapsi koskaan meiltä lähde pois. sijaisäiti minäkin
He toimivat perheen tukena ja lapsiryöstö ei ole mielessä.
Kiitos teille hyvästä työstänne.
T. Edellinen
toisen lasta ja ottamaan hänet perheenjäseneksi. Sellainen, johon lapsi voi turvallisesti kiintyä. Eli ap vaikuttaa oikeen sopivalta sijaisvanhemmalta.
siellä on henkilökuntaa paikalla, he opettelevat, ja voin vakuuttaa, että äiti voi oppia vuodessa pois ja parantua...
Systeemi ei ole mätä, vaan toisinaan heikko, toivottavasti ei tässä kohtaa.
Luota, toivo parasta, ja onneksi saat vielä olla mukana, auta, jos on tarve, ilmoita, jos on tarve.