oikomishoidosta

Mulle tehtiin oikomishoito. Tulokset on ollu pysyvät (hampaat on suorassa), mutta purenta on palautunut samalaiseksi kuin ennen oikomishoitoa (avopurenta). Multa poistettiin neljä hammasta (ylhäältä molemmilta puolilta yksi ja alhaalta sama). Riippuu kyllä tilanteesta tehdäänkö niin. Mulla ei hampaat mahtunut suuhun suoraan, joten piti poistaa hampaita. En ollut kovin hyvin motivoitunut. Aluksi sattui kun raudat oli laitettu ja oli kurjan näköiset. Jälkikäteen olen iloinen, että oikomishoito tehtiin. Äidin piti tsempata :)

oma oikomishoitoni aloitettiin kun olin 8. Sanottiin, että se kestää ehkä vuoden tai puolitoista, mutta se kesti seitsemän vuotta ja edelleen mulla on rautaa suussa. Rojua oli milloin enemmän, milloin vähemmän, ne haittasivat syömistä, nukkumista ja hampaiden puhdistamista. Oikomishoitoa usein perustellaan sillä, että purentavirhe voi aiheuttaa päänsärkyä ja sen hoitaminen ehkäisee päänsärkyä, mutta onko kukaan ajatellut, kuinka paljon se itse oikominen aiheuttaa kipua suussa ja päänsärkyä? Se määrä on ihan mahdoton! Omalla kohdallani lopputulos on melko vaatimaton, ristipurenta saatiin kutakuinkin korjattua mutta edelleen mulla on virhepurentaa (etuylä- ja etualahampaat osuvat yhteen, eli etuhampaat eivät tule alahampaiden "yli" kuten pitäisi).



Siksi suhtauduin tosi epäilevästi pman lapseni oikomishoitoon, mutta se näyttääkin sujuvan paljon paremmin eikä lapsi juurikaan ole valittanut. Hänellä on ollut vain yörauta, jonka käyttöä nyt vähennellään. Kokonaishoitoaika jäänee hänellä kahteen-kahteen ja puoleen vuoteen.

Olen tyytyväinen kaikkiin näihin. Omat raudat oli kiinni 1,5 vuotta ja nyt käytän öisin sellaista systeemiä. Ja hampaat pysyvät suorassa. Oikominen oli vain kosmeettisista syistä. Maksoin sen siis itse.



Lapsella noin 10v poistettiin pari hammasta ja kiskot oli kiinni 4 kk ja sitten pitäisi pitää yösysteemiä. Ei juuri pidä sitä, mutta olen silti tyytyväinen. Pahin on kuitenkin korjattu. Tämäkin piti maksaa itse, koska ei ollut tarpeeksi paha vika.

pidetään 12 tuntia vuoorokaudessa, pääasiassa yöllä. ihan hyvin huolehtii, että laittaa joka ilta suuhunsa. pari kuukautta nyt ollut, tuloksista ei tiedä vielä. tuntuu tuo aktivaattori olevan tosi yleinen tänä päivänä monella lapsen kaverilla on samanlainen.

muutaman vuoden on pitänyt erilaisia kojeita. Hampaita ei ole poistettu. Lapsi ottaa oikomishoidon itsestäänselvänä asiana. Ei ole ollut mitään hankaluuksia missään vaiheessa. Nyt on jo kaunis hammasrivi, enää pientä hienosäätöä jäljellä.

Mulle tehtiin, hoito aloitettiin kun olin 8. Koko prosessi on vissiin vieläkin kesken (ikää 21) tai sitten muutama metalliläpyskä on muuten vain unohtunut ylähampaiden taakse.



Tilanteenihan oli, että ylärivistä lähti neljä keskimmäistä maitohammasta aikanaan kerralla, joten rautahampaat kasvoivat miten sattuivat. Pääasiassa näitä koitettiin siis suoristaa, ja mielestäni hoito onnistui hyvin. Hampaita ei jouduttu poistamaan ja olin saanut kuulla niin paljon v-ttuilua turvastani että motivaatio oli huipussaan kun hoito aloitettiin.



Myöhemmin, kun pidin öisin sitä mitälie muoviläpyskää suussani, motivaatio laski ja jätin öitä väliin. Onneksi tulin järkiini ja jatkoin hoitoa. Viimeisimmässä vaiheessa sain ylähampaisiin kiinteät raudat ja nykyisin (noin kuusi vuotta kiinteiden poistosta) olen täysin tyytyväinen.



Ei harmita ollenkaan, kannatti. Lapsellesi sinun kannattaa kertoa, että hoito voi kestää kauankin, mutta se kannattaa. Hyvin hoidettuina hampaat pysyvät hyvässä kunnossa piiiiiiiiiiitkääääään :))

Kosmeettisista syistä. Kadun koko hiton oikomishoitoa. Tulokset on olleet pysyvät joo mutta mielestäni hampaani olivat paremman näköiset ennen oikomista kuin sen jälkeen. Ennen oli yksittäinen hammas etualahampaista (kulmahampaan viereinen vasemmalta) pois rivistä eli huomattavasti taempana kuin muut. Minusta se näytti siltä kuin puuttuisi koko hammas joten menin oikomishoitoon yksityiselle. Hoito kesti puolitoista vuotta, hampaita ei tarvinnut poistaa.



Lopputulos on että kaikki etuhampaat ovat jonkin verran vinksin vonksin. Kun sanoin tästä hammaslääkärille kun raudat poistettiin, hän sanoi että johtuu siitä että etuhampaani ovat kolmion muotoiset eli kapeat alhaalta ja leveät ylhäältä. Ne ovat siis nyt rivissä sieltä alhaalta mutta ylhäältä limittäin. Lääkäri sanoi että vähintään yhtä hassun näköinen olisi se toinen vaihtoehto eli olisi otettu hammas pois ja oiottu niin että hampaiden kärjet on suorassa rivissä, koska silloin taas siellä juuressa olisi isot tyhjät kolot hampaiden välissä.



Jos mulle olisi heti kerrottu että hampaistani ei saa oikomalla oikeasti suoria, olisin jättänyt kalliin homman väliin. Oikeasti se yksi hammas vinossa ja muut suorassa oli paremman näköistä kuin tämä kaikki vähän vinossa. Valitettavasti tulos on pysynyt kuin tauti vaikka poistatin heti sen retentiokaaren hampaiden takaa siinä toivossa jos hampaat vähitellen palaisivat ennalleen. 10 vuotta on hoidosta eikä ole yhtään palannut. No, onneksi enää ei hampaiden ulkonäkö ole minulle järin tärkeää..

Tuloksia ei tullut, joten mitään pysyvääkään ei siis luonnollisesti ole. Hoidon piti kestää puolitoista vuotta, mutta venyi seitsemään, jolloin itse lopetin oikomiskoneen käytön. Hampaita ei poistettu, motivaatio oli 0 ja prosessissa ei ollut muuta kuin hankaluutta.



Tarina on siis se, että minulle lyötiin käteen muovinen koje, "Pidä tätä joka yö". Ensimmäisen kuukauden jälkeen palasin hammaslääkärille itkien, poskissa ei ollut enää juurikaan ikeniä jäljellä (vaikken koskaan edes pitänyt moista kojetta kokonaista yötä). Valitin, miten sattuu ja suusta vuotaa aina syödessä verta, ja lääkäri sanoi että niinhän se aina aluksi tekee. Sama juttu toistui vuoden kuluttua. Silloin lääkäri katsoi että tjaa, onhan näissä kiskoissa ehkä hieman liikaa pituutta, leikataampa pikkupätkät pois. Puolen vuoden päästä lisää leikkuuta, ja silloin tämä vanha lääkäri jäi eläkkeelle.



Uusi lääkäri katsoi ensimmäiseksi minua, sitten kojetta, ja taas minua. Minulle (sillä hetkellä n. 10-11v tyttö) oltiin kuulemma annettu erehdyksessä aikuisten tuki. Sain puolta pienemmän tuen mukaani ja jaksoin käyttää sitä muutaman viikon, sitten suuni ei enää kestänyt. Kävin lääkärillä vielä pari kertaa, käyntien väleillä pidin kojetta ehkä 1-2 iltana. Sitten, kun tuli vastaan toiselle paikkakunnalle muutto, sanoin viimeisellä hammaslääkärikäynnillä että nyt loppu, en kestä enää, ja lääkäri totesi ettei tämä ole pakkohoitoa. Hyvä niin.



Ehkä sitten myöhemmin tulee päänsärkyjä, mutta en ole koskaan eläissäni potenut läheskään niin kovaa päänsärkyä, mitä nuo kojeet aiheuttivat suuhuni.

Oma lapseni ei haluaisi oikomishoitoa mutta tietenkin se tehdään. Itselläni on myös oiottu mutta tulokset eivät olleet pysyviä, vaikka olin tunnollinen kojeiden pitäjä.



Täällä kuitenkin ilmeisesti suurimmalla osalla tulos on ollut hyvä ja pysyvä, hyvä niin.

On ollut raudat kitalaessa ja kumirenksut ylä-alahampaiden välissä. Nyt on nuoremmalle tulossa joku maski, josta en vielä edes tiedä mitä tarkoittaa..

Meillä ainakin oikomisissa on taukoja, esikoinen on nyt 13v, raudat sai 5v:na ja aina vuosi silloin toinen tällöin on oltu ilman rautoja, en tiedä miksi.

Oikomishoidosta tulee kuitenkin säännöllisesti kutsuja näille molemmille lapsille, joten kaipa tilanne ainakin siellä hammashuollossa päin on tiedossa ja hoidossa.



Kummallakaan lapsella ei hampaat ole mitenkään vinossa, vain hammaslääkärikäynnillä kuulen mitä kojeita kummankin suuhun milloinkin suunnitellaan..

Moikka! Mulle on kans tehty oikomushoito tai on (menossa) vielä, mutta minulla meni motivaatio heti sen jälkeen kun kiinteät raudat oli otettu pois sen jälkeen sain retentiolrvyn joka ei lainkaan pysynyt suussa kävin monta kertaa hammaslääkärissä näyttämässä sitä ja sanoivat että minun kielessäni on vika että muka maiskutan no menin ainakin (10) kertaa tästä asiasta ja vieläkään ei pysy eivätkä vaivaudu ottamaan uudia muotteja jos vaikka olisi mallissa vika nyt on aktivaattori joka ei ole kovin hääppönen suussa

Lapsi 7 v. Ja ristipurentaa talahampaissa oiotaan..eli sellainen kiinteä yläkitaöaen kulkeva rautalanka jousi systeemi..kiinni takahampaissa. Näytti aluksi karulta ja aattelin, että huh huh..mutta ekan päivän jälkeen ei tyttö ole edes huomannut niitä. Välillä sanoo, että ruoka jää vähän jumiin niihin ja toffeeta nyt ei tietenkään voi syödä..siinä ne suurimmat murheet. Toivottavasti toimivat.

Mulla on viimisen 10 vuotta oiottu hampaita jos jonkulaisilla raudoilla. Monesti on sanottu, että nämä kun saat pois ei tule uusia vaan aina ne laittaa jotain rautaa taas suuhun.
Johan näihin alkaa tottua, mutta itse olen jo aika väsynyt käyttämään yörautoja ku sen verta monta yötä niitten takia kärsiny.
Mun puolesta koko oikomishoito on perseestä, mutta minkäs mahdat ku hampaat vinkkurassa syntyny. Edessä vielä monta tuskasta vuotta, sillä kahden vuoden päästä laitetaan 10 hammasimplanttia puuttuvien hampaiden tilalle.

Minä oiotutin hampaani aikuisiällä, 29-vuotiaana. tai pari vuotta siihen kaikkinensa meni ja rahaa n. 600euroa. Kolme hammasta poistettiin, jotta saadaan ne legot ylipäätään mahtumaan suuhun. Hoitotulos on pysynyt hyvin, tai siis onhan mulla retentiolanka alhaalla ylhäällä kahdessa kohtaa lyhyemmät langat/"piikit" + tuki jota pitäisi käyttää öisin (joo jaksan käyttää ehkä kerran kuussa). Täydelliset ei munkaan hampaat ole, koska ne nyt vaan ovat ruman muotoiset, mm. kulmahampaat on tosi isot ja terävät, etualahampaat sellaiset kärjellään seisovan kolmion muotoise jne. Eli vaikka rivistö on nyt tasainen ja olen siihen tavallaan tosi tyytyväinen, en oikomishoidollakaan saanut mitään upeaa rivistöä, jota tekisi mieli esitellä kaikissa valokuvissa. Realiteetit täytyy muistaa. Vähän sama kuin kampaajalla, ei mun ohuesta suomalaisesta luirutukasta vaan saa sitä valokuvan upeaa leijonanharjaa, vaikka kuinka leikattaisiin ja värjättäisiin ja föönattaisiin samalla tavalla kuin sillä mallilla.

Moips! Mä Oon 10-v tyttö ja mullekkin on tehty oikomishoito ja on viellä meneilläänkin. Aluksi sain pienet kumilenkit ylähamppaitten väliin. (Levittää hampaita, että siihen tulee pieni rako.) Sen jälkeen sain kiskot ja kitalakeen raudat myös. Ne mulla oli puol vuotta ja sitten mä just eilen sain yöraudat. (Muovimuotti mikä tulee yöksi suuhun.) Se välillä pysyy suussa ja välillä ei, mutta ei se haittaa. Kuminauhat sattuivat takahampaisiin seuraavat paripäivää ja sitten se loppui. Kiskot sattuivat etuhampaista, kun se niitä suoristi sekin meni paripäivän päästä ohi. Ja myöskin aina kiskojen rautalanka hinnkasi posken taakse, koska se oli liian pitkä, kyllä ne sen seuraavalla kerralla lyhensi, kun vain sanoin. Verta siis välillä pienesti tuli ja poskeen sattui siellä oli hirveä palloviilto, kyllä se max. Viikonpäästä helpotti.Kitalakiraudat eivät mua sattunut, kun olin siihen jatkuvaan kipuun tottunut. Yöraudat eivät minulla tunnu yhtään. Mä Olen ihan tyytväinen tähän oikomiseen. Mua ei missään vaiheessa niin hirveesti/kauheesti suuhun/hampaisiin sattunut joten toimin niinkun pitää;-D ps. Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä jollekkin.

Laitatuta lapsesi suuhun retentiolangat oikomisen jälkeen. Ne pitää legot psikoillaan.

Minun hampaani oiottiin aikuisena. Minulla oli avopurenta, ja se saatiin korjattua, leuan vinoutta ei. Ja maksoikin yhden perinnön verran (lapsuudessani ei hampaita oiottu, ei ollut edes lääkäreitä siihen)

Lapseni ollt raudat ekaluokan alusta alkaen, erilaisia rautoja. Hampaat on jo liki kunnossa, ihan ei ole vielä hampaat kohtisuorassa ( siis symmetrisesti). Mutta ei hoito niin kauheaa ole ollut, lapsi on siihen täysin tottunut, eikä kipuja tai ongelmia juuri ole ollut. Lapsi on nyt ysillä.

Hoito todella kannattaa aloittaa lapsena, että saadaan kunnon tuloksia aikaan. Suosittelen!

Kahdeksan vuotiaana revittiin neljä pysyvää hammasta irti. Oikomishoito kesti useita vuosia. Hampaat ja purenta olivat hyviä...jonkin aikaa hoidon lopettamisen jälkeen, mutta parin vuoden päästä tuli leukalukko ja jouduin syömään kipulääkkeitä ja lihaksia rentouttavia. Tehtiin muoviset yökiskot tämän takia. Nyt keski-ikäisenä hampaat sojottavat mihin sattuvat ja purenta on todella huono. Sellainen ratina ja louskunta kuuluu, että pelkään että leuat irtoavat.  Oikomishoito vaikutti myös voimakkaasti ulkonäköön negatiivisessa mielessä .

Muistan kuinka kerran rautoja "kiristettiin" vähän liikaa ja etuhampaat olivat tulla ikenistä läpi. Hammaslääkäri vain päivitteli, että tuli tehtyä pieni arviointivirhe ja laitettua ihan liian tiukalle. Vähän vielä lisää, niin ikenet olisivat revenneet. Kivut oli aika kovat. 

Jotenkin kornia oli se, että oikomishoidon päätyttyä otettiin kuvia ja hammaslääkäri oli niin tyytyväinen lopputulokseen ja näyttikin kuulemma niin hyvältä. Ketään ei kiinnosta se mitä sen jälkeen on tapahtunut. Niillä on siellä vain arkistoituna "mainio" lopputulos. Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, en suostuisi oikomishoitoon. Jokainen tapaus on tietysti erilainen, mutta toivoisin, että ainakin niiden pysyvien hampaiden poistot olisi tarkkaan  harkittava.