Onko kolmekymppinen muka joidenkin mielestä vanha ensisynnyttäjä?
Minä en olisi ainakaan kuvitellutkaan voivani saada lapsia kaksikymppisenä, olin silloin vielä henkisesti niin epäkypsä ja epävarma ja halusin nauttia kaikessa rauhassa nuoruudesta ja vapaudesta juuri kotoa pois muutettuani.
Nyt vanhempana osaan varmasti nauttia äitiydestä aivan eri tavalla ja koen olevani juuri sopivan ikäinen.
Kommentit (34)
Munasolut vanhenevat siinä missä muutkin ihmiskehon solut, eikä niitä naiselle enää sikiöaikojen jälkeen synny lisää. Joten tottakai niiden laatu on eri tasolla riippuen siitä, onko hedelmällisiä vuosia takana vajaa neljännes vai noin puolet kokonaisajasta. Toisaalta synnytyselimet kehittyvät ja valmistautuvat tehtäväänsä vielä pitkään kuukautisten alkamisen jälkeen. Hedelmällisyyden huippu saavutetaan 20 hujakoilla, se kääntyy hiljalleen laskuun siinä 25 vuoden kieppeillä ja yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien kohdalla sekä sikiöön että odottajaan voi kohdistua erilaisia terveydellisiä riskejä kuten teiniraskauksissakin.
Ihmisenähän 30-vuotias ei ole mikään vanha. Ainakaan ne yksilöt, jotka vetävät tästä aiheesta herneen nenään :)
Eli jos ei synnytä vasta kolmekymppisenä, niin ei se tarkoita että on tehnyt lapset jo parikymppisenä "penskana".
T.24-vuotiaana ekan lapsen saanut, 28-vuotiaana toisen ja sen jälkeen ei kiitos enää yhtään ;)
mut aika yleistä se nykyään taitaa olla?
Me suunniteltiin miehen kanssa et 23-25v vois olla perheenlisäyksen aika, mut saatiinkin 6v aikasemmin ja oon niin tyytyväinen ja onnellinen, et synnytinki 19v. Neuvolasta ja synnytyssairaalastakin oltiin kovasti sitä mieltä, et parikymppisenä on hyvä tehä lapset, tottakai riippuen onko vanhemmat siihen valmiita henkisesti.
jotenkin huonompia lapsia? just just. ilmankos nää teiniäitien lapset pärjää tosi hyvin, ihan itse osaavat sossun luukulle jo 16-vuotiaana.
sain esikoiseni 25-vuotiaana ja oli juuri sopiva ikä. 20 olisi ollut hieman liian aikaisin, olin vielä henkisesti sen verran keskenkasvuinen ja muut asiat kiinnostivat enemmän. 30 taas olisi tuntunut liian pitkälle venytetyltä.
milloin on valmis saamaan lapsia.. Biologisesti joku voi olla sitä mieltä että on "liian vanha" mutta sekin varmaan riippuu ihmisen elämän tavoista yms.. Itse olen esikoisen saanut 21-vuotiaana, kakkosen 24-vuotiaana ja nyt kolmas tulossa kun olen 25-vuotias..Vakituinen työsuhdekin on minulla ollut jo 20-vuotiaasta asti, ja samasta paikasta olen edelleen kotona ja samaan paikkaan palaan kuopuksen jälkeen.
Ja sen jälkeen on meidän lapsiluku täysi..oma äitini on ollu mummo jo 42-vuotiaana ja kaikki lapset (meitä 3 kappaletta) täysi-ikäisiä ja omillaan..saavat vietellä nyt omaa elämää vanhempani ihan rauhassa :)
Olen aina ajatellut että lapset haluan tehdä nuorena ja saman ilmoitin miehellenikin kun aloimme seurustelemaan vakituisesti. .
Mutta jokainen ei ole valmis saamaan lapsia 20-vuotiaana, jos ei koe olevansa valmis ehkä on hyvä odottaa sinne lähemmäs 30-vuotiaaksi..40-vuotias alkaa olemaan ehkä jo iäkäs synnyttäjä mutta terveitä lapsia tulee senkin ikäisille jos sinne asti ovat halunneet odottaa..
Äitini synnytti minut kolmekymppisenä ja veljeni pari vuotta myöhemmin. Koskaan ei ole minua haitannut, vaan olen saanut kuulla olleeni erittäin toivottu. Vanhemmat ovat saaneet nuoruutensa elää nuorina, eikä ole viisikymppisinä tarvinnut alkaa baareissa notkua epätoivoisina kadotetun nuoruuden perässä. Koulussa kaikki luulivat äitiäni aina paljon nuoremmaksi kuin omia äitejään, ja ihmetys oli suuri oikean iän tullessa esille. Nuoret synnyttäjät rupsahtavat ja ehkä ne geenit ovat jo alunperin vähän huonommat, jos haluaa tosi nuorena synnyttää. Työskentelen terveydenhuollossa ja alle 25-vuotiaiden äitien lapsilla on enemmän ongelmia kuin yli 30-vuotiaiden synnyttäjien lapsilla. Äidin epäkypsyys ja lyhyt opiskeluaika ei ole mikään valtti enää nykyään! Tarvitseeko kaikki tehdä vauhtiputkessa? Voi harmittaa myöhemmin ja tulla "takakireäksi".
Parhaat vuoden alkavat olla takana päin.
siksi niitä lapsia ei kannatakaan tehdä aiemmin niitä parhaita vuosia pilaamaan. ;)
tule sitten itkemään keskenmenojasi ja hedelmöittymisvaikeuksia, jookosta kulta pieni? :)
Ei katsos kiinnosta.
Eipä mulla muuta.
tule sitten itkemään keskenmenojasi ja hedelmöittymisvaikeuksia, jookosta kulta pieni? :)
Ei katsos kiinnosta.
ajatus. Mutta meitä on moneksi kuten sanottu.
Parhaat vuoden alkavat olla takana päin.
siksi niitä lapsia ei kannatakaan tehdä aiemmin niitä parhaita vuosia pilaamaan. ;)tule sitten itkemään keskenmenojasi ja hedelmöittymisvaikeuksia, jookosta kulta pieni? :)
Ei katsos kiinnosta.
tule sitten itkemään keskenmenojasi ja hedelmöittymisvaikeuksia, jookosta kulta pieni? :)
Ei katsos kiinnosta.
passasin nimittäin mielelläni koko lapsenteon kaikkineen. Paitsi tietty sitä "treenausta" harrastan. :D
Miksi noin katkera sävy?
Plus: jos ihminen ei todellakaan voi kuvitellakaan saavansa lasta ollessaan esim 26, niin pitääkö se sitten kuitenkin tehdä, koska se "vauvakuume iskee kuitenkin, kyllä se tulee, usko pois, tulee tulee". Ja jos tuleekin, esim. 33-vuotiaana, niin miksi se muksu pitäisi vääntää silloin kun sitä ei halua? Eikö sitä voi sitten yrittää sillon kun haluaa? En mä ainakaan mitään kakrua alkanu tehdä ns. varmuuden vuoksi vasten tahtoani. Kuulostaa sairaalta hommalta. Eikä varmaan ole kenellekään jääny epäselväksi nää hedelmällisyysjutut. Että turha niistä on tulla vauhkoamaan sellaiselle, joka ihan oikeesti ei todellakaan halua lasta tässä ja nyt.
Voe hyvää päivää tätä maailmaa. :D
ajatus. Mutta meitä on moneksi kuten sanottu.
Parhaat vuoden alkavat olla takana päin.
siksi niitä lapsia ei kannatakaan tehdä aiemmin niitä parhaita vuosia pilaamaan. ;)tule sitten itkemään keskenmenojasi ja hedelmöittymisvaikeuksia, jookosta kulta pieni? :)
Ei katsos kiinnosta.
kauheen tosikkomeinikiä. Tossahan on tommonen vilkkusilmähymiö. Ja täytyy itekin myöntää, että viesti oli niin herkullisesti aseteltu, että sehän huusi kommentoimaan noin. Varmaan tarkoituksella. Eli eipä tuota kommenttia varmasti tosissaan ole heitetty. Otetaas nyt ihan rennosti vaan.
Miksi tämä provokeskustelu pitää aloittaa uudestaan joka ikinen viikko?
Eikö jokainen voi elää omalla tavallaan ja hankkia lapset itselleen sopivassa elämänvaiheessa.
Itse aion hankkia ne yli kolmekymppisenä ja uskon että olisin menettänyt jotain ja jättänyt hankkimatta arvokasta elämänkokemusta, josta hyödyn äitinä, jos olisin tehnyt lapset heti parikymppisenä ja joutunut elämään nuoresta asti heidän ehdoillaan.
(ja vielä parisataa vuotta sitten yleisestikin, kun ei ollut mitään normeja tai muotteja vaan luonnollinen elämä), lastensaanti tulisi ajoittaa 16-25 ikävuosien välille "parhaan" lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Tosiasiassahan lapset on järkevää tehdä n. 25-35 ikävuosien aikana, kun on sellaiset lapsenkin elämää edesauttavat asiat kuten koulutus, työ ja asunto jonkinlaisella mallilla.
Ennen vanhaan sekä ensimmäinen että jälkimmäinen kohta loistivat poissaolollaan, joten pystyttiin käyttämään tätä fyysistä puolta lisääntymisajan mittarina. Nykyään kun ihmiset pysyvät terveinä paljon pitempään, voidaan ajatella myös lapsen etua ja synnyttää kymmenisen vuotta myöhemmin.