Eikö teitä hävetä kuljettaa isoja penskoja rattaissa?

Silti pikkusisaruksen syntymän jälkeen 2½-vuoden iässä ei ole enää rattaita tarvittu isommalle lapselle. Kaikki tarpeelliset matkat (mm. Skansenilta metroasemille) kävelee ja kuntoa on jo ennen pikkusisaruksen syntymää kasvatettu kävelylenkeillä. Nyt kävelee 4 km kävelylenkin kohtuullista tahtia (hänen kanssan voi todella lähteä jo kävelylle) ja tarpeen vaatiessa pyöräilee rinnalla. Niin, ja Stadissa kauppareissuillakin kävelee hienosti mukana.



Autottomat perheet kauppareissuineen ymmärrän täysin, mutta muutamia vanhempia taitaa tavat ja laiskuus sitoa liikaa. Ja että jotkut kärräilevät liki kouluikäisiäkin...

huono kielioppini. Viimeiset 2.5 vuotta Suomessa. Sitä ennen 21 vuotta Ruotsissa. Silti oon aika ylpeä. Ei ole helppoa ilmaista itseään kirjoittamalla suomeksi.

t.98

tua odottamaan useammankin vuoron, joten olisi kohtuutonta joutua vielä maksamaankin siitä.

Mutta se sana taitaa olla sinulle vieras ;-) Ei se todellakaan tarkoita pelkkää kaupassa käyntiä...

Vierailija:

Kuinkahan kauppareissut onnistuvat jos ei saa käyttää rattaita???

Vierailija:

Mutta oikeasti kannattaisi miettiä sitä tosiasiaa, että lapsemme (ja nuoremme) ovat heikkokuntoisempia kuin ikinä. Jo pienestä pitäen opetetaan istumaan rattaissa, kulkemaan bussilla lyhyetkin matkat, samoin henkilöautolla jne. Se terve arkiliikunta on kadonnut lähes täysin. Sitten ihmetellään kun lapset ovat ryhtivikaisia ja ylipainoisia viimeistään teini-iässä. Niin ja kyllä 4-vuotiaan pitäisi jo jaksaa kävellä 2-3km...

Ja turha väittää, että he matkustavat ilmaiseksi - ei ainakaan HKL:n busseissa (tarkastettu tänä elokuussa HKL:ta, kun luokallani on pyörätuolissa oleva poika).

Vierailija:

voi joutua odottamaan useammankin vuoron, joten olisi kohtuutonta joutua vielä maksamaankin siitä.

..tunnustan..



Meillä tyttö on vähän vajaa kolme vuotias ja joskus, hyvin harvoin otan rattaat mukaan esim kaverille lähtiessä koska tyttö ei jaksa välttämättä kiukuttelematta kävellä n kilometrin matkaa pysäkiltä kylään. Mutta useimmiten kävelytän reipasta tyttöäni, siihen vaan pitää varata aikaa vähän enemmän, eli jos kiireellä lähdetään jonnekin on lapsi helpompi heittää rattaiden kyytiin.

Mutta siis rattaat ei ole ikinä mukana vain ilmaisen bussimatkan takia, vaan tottakai mulla täytyy työmatkoiksikin olla se bussikortti..

Nolointa on kun tyttö joskus sanoo pysäkillä bussia odotellessamme että " Mä haluan pois rattaista, mä oon jo iso tyttö ja en tarvi rattaita!" Siinä on sit äidillä selittämistä, et koitapas nyt neiti istua kyydissä vaan kun kerta rattaat on mukana matkassa!

..kun siis yleensä tapanani on kulkea tyttäreni kanssa ilman rattaita niin niin tein kerran kun lähdin sitä lääkärissä käyttämään. Meiltä pysäkille ei ole kuin muutama sata metriä ja sinne siis kävelimme, tyttö jaksoi reippaasti, mutta pois tullessamme neiti aloitti väsy-kiukkuamisen heti bussista pois päästyämme. Hoin vaan että kyllä sinä nyt itse kävelet, olet niin reipas ja matka kesti tuskaisen kauan, kun tyttö huusi ja raivosi. Mutta kantaa en sitä isoa röhjäkettä enää jaksa, kyllä kotona tuli huono omatunto kun mittasin tytön kuumeen ja se oli noussut yli 39asteeseen:(..

..seuraavan kerran kun lääkäriin jouduin nuhaista tyttöä viemään niin otin suosiolla rattaat mukaan.

Vierailija:

joiden ei kannata pitää autoa, mutta ruuat on saatava kotiin muulla kyydillä. Millä muulla kun rattailla? Saa lähes viikottain kuulla joltakin kansankynttilältä, mitäs iso tyttö rattaissa istut, ketä se haittaa jos on kiva istua menomatkalla kauppaan? Kaikilla on nykyään tarve arvostella muita. Hoitaisivat omat asiansa ensin.

Voihan niitä ruokia niissä vaunuissa kuljettaa, mutta miksi lasta?