Miksi teidän perhe ei ole tukiperhe?

Minä vaikutan äänestämällä puolueita, jotka tukevat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä ja yhteiskunnan roolin vahvistamista sen sijaan, että vierittävät vastuuta entistä enemmän yksilöille.



Olen valmis maksamaan entistäkin enemmän veroja, jos siten kohennettaisiin lapsiperheiden tukimuotoja, jotka tällä hetkellä ovat melko olemattomat.



Ensiaskel siihen suuntaan olisi tuoda kotipalvelu lapsiperheidenkin ulottuville eli lisätä kunnallisia kodinhoitajia - heidän määräänsä on leikattu murto-osaan kuntien säästöpaineiden vuoksi ja jäljelle jääneiltä ei riitä apua lapsiperheille. Aika menee huonokuntoisten vanhusten ja pitkäaikaisssairaiden hoitoon.



Toinen konkreettinen poliittinen päätös on säilyttää subjektiivinen päivähoito-oikeus. Tästä on olemassa erinomainen Ensikotien liiton kannanotto, jota kannatan.



http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/78121.html



Kolmas seikka olisi lastensuojelun ja neuvolatyön tiivistäminen. Jos joka neuvolaterkalla olisi oikeasti mahdollisuus lähettää kodinhoitaja+lastensuojelun sosiaalityöntekijä uupuneeseen perheeseen kartottamaan tilanne ja antamaan myös konkreettista apua, se olisi todella iso asia. Ja huom - ilman, että täytyy kirjautua lastensuojelun asiakkaaksi ja pelätä huostaanottoa tms.



Tukiperhesysteemi on hyvä ja tärkeä, mutta en nyt todellakaan ajattele, että syyllistäminen lisää tukiperheiden määrää. Tukiperheeksi ryhtyminen ei ole pikkujuttu, eikä siihen pidä ryhtyä "kokeillaan nyt totakin" -meiningillä, koska jatkuvuus on tärkeää.



PS: en erityisesti kauhistele perhetragedioita täällä, mutta minusta niistä voisi kyllä vihdoinkin alkaa vetää yhteiskunnallisia johtopäätöksiä lapsiperheiden tukitoimien riittävyydestä sen sijaan, että etsitään yksilö-syntipukkeja.

eikä meillä ole rahkeita enempään.

kun sairastan ms-tautia.

Sen sairauden kanssa jaksan omat lapset ja oman elämän, mutta mitään ylimääräistä ei enää jaksakaan.



Sitä tässä olen viime viikkoina miettinyt, että kuinkahan kauan tässä vielä työelämässä jaksaa. Välillä on jo eläkekin käynyt mielessä. Mutta vielä mennään sinnillä.

riittää, 22-vuotiasta ei pidetä liian nuorena.



Jos oma puoliso ei halua hommaan mukaan, tukiperhe voi olla myös vaikka yhdessä parhaan ystävänsä kanssa.



Korvauksen on tarkoitus kattaa lapsen kulut viikonlopun aikana, myös esim. matkakulut lapsen hakemisesta tai viemisestä.



Eikä tarkoitus ollut syyllistää ketään vaan ehkä ennemminkin havahduttaa oivaltamaan se, että meistä melkein jokainen voi tehdä lastensuojelutyötä. Tiedämme, että viranomaisten resurssit ovat pienet. Itkeminen ja huutaminen eivät auta, tekeminen auttaa.



ap

enkä syyllistynyt, vaikka olenkin tällä hetkellä liian itsekäs tukivanhemmaksi. Tässä on ristiriita, koska pidän muiden auttamista tärkeänä. Pyrin siihen, että myöhemmin ryhtyisimmekin tuohon.

riittää, 22-vuotiasta ei pidetä liian nuorena.

Jos oma puoliso ei halua hommaan mukaan, tukiperhe voi olla myös vaikka yhdessä parhaan ystävänsä kanssa.

Korvauksen on tarkoitus kattaa lapsen kulut viikonlopun aikana, myös esim. matkakulut lapsen hakemisesta tai viemisestä.

Eikä tarkoitus ollut syyllistää ketään vaan ehkä ennemminkin havahduttaa oivaltamaan se, että meistä melkein jokainen voi tehdä lastensuojelutyötä. Tiedämme, että viranomaisten resurssit ovat pienet. Itkeminen ja huutaminen eivät auta, tekeminen auttaa.

ap

olen vuorotyössä käyvä yksinhuoltaja ja oma lapseni on kehitysvammainen. Välillä olenkin miettinyt, että miksi minä en hakisi tukiperhettä omalle lapselleni? Vaan kun täältäkin näitä vastauksia lukee, niin enpä taida... Onneksi kuitenkin tukiverkko on kunnossa ja saan aikaa itselleni ainakin yhden viikonlopun kuussa.

Meillä on kolme lasta joilla on yhteensä viikossa harrastustapahtumia 14. Eli ei taida olla järkeä ottaa kotiin tukilasta kun itse ei sitten ole siellä juurikaan?

Meillä on kolme lasta joilla on yhteensä viikossa harrastustapahtumia 14. Eli ei taida olla järkeä ottaa kotiin tukilasta kun itse ei sitten ole siellä juurikaan?

Ei ole tukilasta koska en pidä lapsista. Omaani rakastan mutta muita en voi sietää.

olin asiasta kiinnostunut kun olin kotiäitinä, lähetin meilitse yhteystietoni pelastakaa lapset ry:hyn ja kysyin mitä kautta hommaan pääsisi mukaan. Eivät vastanneet, lähetin uuden, ei vastausta... asia sitten jäi.



Nyt on niin krooninen aikapula että en taida enää ehtiä

olin asiasta kiinnostunut kun olin kotiäitinä, lähetin meilitse yhteystietoni pelastakaa lapset ry:hyn ja kysyin mitä kautta hommaan pääsisi mukaan. Eivät vastanneet, lähetin uuden, ei vastausta... asia sitten jäi.

Nyt on niin krooninen aikapula että en taida enää ehtiä

Mulle kävi sama juttu. Laitoin hakemuksen, mutta kesää ajatellen olin myöhässä, joten meille ei voitu luvata kesäksi lasta.

Laitoin sitten myöhemmin uuden hakemuksen.

Laitoin ajoissa.

Kesä tuli ja meni. Talvella soi puhelin. Olivat kadottaneet minun hakemukseni jonnekin ja löytäneet sen yllättäen, mutta tuossa vaiheessa odotin vauvaa enkä haluannut enää meille toista lasta raskausajaksi tai heti vauvan syntymän jälkeen,

Ei voi olla mikään pula tai hätä, jos noin voidaan yksittäisiä hakemuksia hukata tai jättää noteeraamatta. Huonsti organisoitu juttu.

tai sitten päivystää. Tosin juo van pe iltana ja klo 21 jälkeen, ei osaa rentoutua muuten. Ei kiukuttele, ei juokse kapakoissa vaan liputtelee viiniä itsekseen. Olen hyväksynyt asian, mutta koen että se estää tukiperheenä toimimisen.

Meillä on ollut sukulaisten lapsia usein kesäkylässä (jopa viikkoja), kun vanhemmilla on vielä töitä ja koululaisille tulisi pitkä päivä yksin kotona. Viime kesänä oli kaverin poika pari viikkoa (äiti yh) ja tulee tänä kesänä myös. Yks lähempänä asuva yh-äiti on tuonnut tyttärensä aina välillä kyläilemään, mutta myös osaksi sen takia, kun meidän tyttö on samanikäinen. On ollut yötäkin, jos on kaverilla ollut hankalia työvuoroja (muuten on päiväkodissa). Eli sellaista epävirallista tukiperhe-toimintaa on ollutkin. Haluaisin ottaa lisääkin lapsia, mutta mies ei suostu. Hänelle riittää sukulaisten ja kavereiden lapset. Olen aina kotona, koska asun maalla ja meillä on maatila eli mahdollista se olisi.

Oman kunnan nettisivuilta löytyy varmasti jokin toinen yhteystieto.

Enpä usko että ikä on esteenä, olettehan täysi-ikäisiä. Jos vaan rahkeet riittää, niin kannattaa tarjoutua. Ainahan voi sitoutua ottamaan vaan yhden lapsen, jos tuntuu ettei tilaa ole useammalle.

Olen jo äiti omalle lapselle, äitipuoli miehen lapselle, ilmainen lapsenvahti sukulaisten lapsille ja maksullinen lapsenvahti muiden lapsille.

eväitä kohdata ongelmalasta, koska oletettavasti ainakin suuri osa tukiperheen tarpeessa olevista lapsista on sellaisia. Tiedän että minulta menisi hermot totaalisesti ongelmakäyttäytyjän kanssa ja lapsi saisi entistä isommat traumat. Ei mninulla ole mitään ruusuisia kuvitelmia itsestäni, rakastan omia lapsian yli kaiken, mutta suurin osa muiden lapisita on lähinnä ärsyttäviä. Enkä halua, että omat lapseni oppivat jotain hölmöjä tapoja näitä ongelmalapsilta.

Toki joillakin lapsilla voi olla ongelmia, mutta ei tukiperhettä hommata lapsen ongelmien takia. Tukiperheenä voi olla esim. yh:n lapselle. Lapsi saa luotettavia aikuiskontakteja ja vanhempi hengähdystauon.

Ja ap:n kysymykseen: emme ole tukiperheeseen, koska lapseni käyvät tukiperheessä.

Tällä hetkellä ei ole, koska omia lapsia on 4, joista vanhin 9 v ja nuorimman diagnoosia vielä etsitään (fyysistä, pää toimii). Mutta olen toiminut niin, että olen ollut tukena ystävälle, jonka mies on juonut, pelannut kaikki rahat ja pettänyt, heidän 2 lastaan olivat tosi paljon meillä, kun asuivat täällä päin, siis useita kertoja viikossa, ja ostettiin ruokaakin ym. Samoin olen aina valmis olemaan vahtina, kun tuttavani 3 lastenlasta, jotka ovat heillä huostassa, sitä tarvitsevat. Nykyään äiti on jo sen verran kuvioissa, että tarve on satunnaista, kerran parissa kuukaudessa. Muillekin tuttaville ja ystäville, joilla erilaisia tilanteita, tarjoan lastenhoitoapua ja onneksi kehtaavat sitä myös tarvittaessa pyytää.



Mutta siis suunnitelmissa on ruveta "oikeaksi" tukiperheeksi, kunhan nuo omat hieman kasvaa. Ongelmana on, että käydään kirkossa sunnuntaisin, joten täytyy löytää sellainen, jolle se on ok, eli lapsi hoidossa esim. vain pe-ilta - su aamu..., jos olen siinä vaiheessa jo takaisin työelämässä.

Täällä kauhistellaan keskusteluissa ihan aiheellisesti näitä ajankohtaisia perhetragedioita ja huudetaan, taas ehkä ihan aiheellisesti, miksei lastensuojelu ole toiminut tehokkaammin.

Mikset sinä tai sinun perheesi osallistu lastensuojelutyöhön? Vapaaehtoiseksi tukiperheeksi voi ryhtyä, jos omat asiat ovat kunnossa. Miksei teillä jo ole tukilasta?

Itsellä pienet lapset, ei iso asunto, molemmat vanhemmat ollaan töissä, lapset silti kotihoidossa, paljon harrastuksia ja vilkas sosiaalinen elämä, joten tässä elämäntilanteessa ei ole aikaa, mutta kunhan omat lapset kasvaa, niin sitten!

tai sitten päivystää. Tosin juo van pe iltana ja klo 21 jälkeen, ei osaa rentoutua muuten. Ei kiukuttele, ei juokse kapakoissa vaan liputtelee viiniä itsekseen. Olen hyväksynyt asian, mutta koen että se estää tukiperheenä toimimisen.