Lue keskustelun säännöt.
Hovawart?
13.05.2012 |
Kysympä nyt myös täältä:
Kuulisin mielelläni kokemuksia kyseisestä rodusta lapsiperheessä, jossa pieniä lapsia. Koiran hankinta ei vielä ole ihan ajankohtainen asia, mutta rotu on kiinnostanut jo pitkään. Vauvan tulon myötä on alkanut mietityttämään pitäisikö alkaa keskittymään enemmän johonkin toiseen rotuun.
Hakusessa olisi kuitenkin rotu, jolla on palveluskoiraoikeudet.
Kommentit (56)
Itselläni on useampi hovawart ja eivät olleet tottuneet lapsiin ennen kuin esikoiseni syntyi. Hyvin ovat muksun ottaneet, toki tarkkana pitää olla, se on kuitenkin eläin! Ovat vahtiviettisiä ja omistushaluisia, joten epäilen että täällä ei vieraat lapset juokse ilman aikuisen läsnäoloa. Ovat ihania perhekoiriakin, mutta tarvitsevat kunnon tapakoulutuksen ja rajat.
Ja mikäli kisakoiraa mietit, niin on tosiaan hitaasti kehittyvät ja tarvitsevat enemmän aikaa kun esim paimenkoirarodut. Meillä ollut sakemanneja ja hoffeja ja ovat kyllä kun yö ja päivä harrastaessa.
Meillä kuitenkin mennyt kaikki hyvin ja lapsi saa touhuta aikalailla mitä vaan. Pennusta pitäen lapsiin tottunut nuorin koiramme on kyllä kaikista helpoin ja luotettavin lapsen kanssa. Kaikki saa suusta viedä. Toki lapsellekin on opetettava, ettei koira ole lelu. Itse en näe syytä miksi hoffia ei voisi ottaa lapsiperheeseen. Se riippuu enemmänkin perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä keskustelusta on jo kulunut tovi, mutta pakko kirjoittaa omista kokemuksista vähän. Meidän lapset olivat 5-12-vuotiaita, kun hoffimme saapui meille. Koko elämänsä ajan koira on tullut lasten kanssa erinomaisen hyvin toimeen. Tietenkin olen huolella opettanut lapsille, mitä koirien (hoffi tai kultsu tai ihan mikä vaan) saa tehdä ja miten koiria pitää kohdella.
Hovawart on vaativa koirarotu, kuten muutkin ovat kirjoittaneet. Tässä linkki mielestäni erittäin hyvään artikkeliin http://koti.mbnet.fi/tuulen/sm/hovawart.htm
Meidän hoffi on erittäin uskollinen, rakastava, hullutteleva, kovapäinen ja omistajiaan kunnioittava kaveri. Muiden koirien kanssa se ei ole paras kaveri, mutta kovaäänisistä rähinöistä huolimatta se ei ole ikinä käyttänyt hampaitaan toiseen koiraan, eikä ihmiseenkään. Kaapin paikan näyttäjän se tarvitsee, sellaisen ihmisen, joka on sen pomo.
OLEN TOIPUMASSA KOLME PÄIVÄÄ SITTEN TAPAHTUNEESTA NAAPURIN KOIRAN (HOVAWART) HYÖKKÄYKSESTÄ. Se puri minua päähän ja sen jälkeen iski hampaansa käsivarteeni tehden siihen ammottavat puremajäljet, jos on toistakymmentä tikkiä. Koira oli emäntänsä kanssa vapaana ja käyttäytyminen oli täysin arvaamatonta. Me emme ole aijemmin kohdanneet toisiamme. En suosittele tällaista koiraa lapsiperheelle. Kokemus oli järkyttävä.
Meillä oli ilo omistaa uros hoffi 11vuotta.Parempaa koiraa saa hakea.Tuli lasten kanssa toimeen,mutta ei niistä pitänyt.Yksin en olisi lasten(vieraitten)kanssa jättänyt.Tarvitsee tiukan ja johdonmukaisen kasvatuksen.Hyvällä kasvatuksella saakin koiran joka on vertaansa vailla.Työtä kyllä teettää,helpommallakin voi päästä:)
Suosittelen siirtämään koiran hankintaa lapsen syntymän jälkeen. Jos vaikka käykin niin että lapsi valvoo kaiket yöt, kärsii koliikista tms. ikävää käy koiranpennusta huolehtiminen, pissapapereineen kaikkineen turhan raskaaksi.
Lämmöllä siis suosittelen, yksi vauva kerrallaan taloon- oli rotu mikä tahansa.
Onnellista odotusta-niin lapsen kuin koirankin osalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen siirtämään koiran hankintaa lapsen syntymän jälkeen. Jos vaikka käykin niin että lapsi valvoo kaiket yöt, kärsii koliikista tms. ikävää käy koiranpennusta huolehtiminen, pissapapereineen kaikkineen turhan raskaaksi.
Lämmöllä siis suosittelen, yksi vauva kerrallaan taloon- oli rotu mikä tahansa.
Onnellista odotusta-niin lapsen kuin koirankin osalta!
Hei ! kyllä on susiteltavaa käydä kurssi jossa käydään koiran käsittely ja käyttäytyminen .Tällä saadaan
koiran käyttäytyminen luontevasti alkuun. mulla on 4:jäs hoffi ja menee mukavasti saisi olla virtaa vielä
lisää. kyllä seuraa tarkasti ja kommunikoi luontevasti . käytän tätä myös arkojen/ akressiivisien koirien
siedättämiseen ja kyllä ne kesyyntyvät pikkuhiljaa kaikki.
terv pena
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi!
kirjoitan kokemuksella minulla on tällä hetkellä hovawart uros ja hovawart narttu. Rotu on helppo jos sitä osaa käsitellä oikein, toki myös hiukan haastava jos on vauvakin. Hovawart vaatii paljon liikuntaa ja rakkautta. Ja voin varoittaa. Jos vähänkin epäilet että rahaongelmia olisi tuloillaan niin älä ota hovawarttia. Eläinlääkäri käynnit ovat olleet meillä halvimmillaan 600€ per koira.
Eikö kellään tosiaan ole kokemusta hovawartista lapsiperheessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sovi voimakkaan vahtiviettinsä vuoksi ensimmäiseksi koiraksi. Kouluttajalla pitäisi olla kokemusta palveluskoirista kuten saksan-, belgian- tai hollanninpaimenkoirista. Kammottavin oletus minkä olen kuullut hovawartista on: "eikö se ole vähän kuin iso kultainennoutaja?" Ison kultsun tyylisestä perhekoirasta haaveilevalle suosittelen gordoninsetteriä. Hovawart on HAASTAVA.
Avoimempi ja luoksepäästävämpi luonne ja ihanteellinen kompakti koko. Ihanat värimuunnokset. Älykäs kuin mikä ja pk-kilpailuoikeudet. Jos olet mieltynyt juuri hovawartin ulkonäköön niin miten olisi sileäkarvainennoutaja? pk-oikeudet myös ja rotu rakastaa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sattuu vielä olemaan se kullanruskea tyyppi hovawartista, niin monet erehtyvät pitämään kultaisena noutajana ja ottavat oikein asiakseen tehdä tuttavuutta. Tästä howie ei kuitenkaan pidä, ja seuraukset voivat olla huonot! Entä sitten muutaman vuoden päästä, kun lasten kaverit livahtavat pihalle hakemaan lasta ulos, ja vahtiviettinen koira käsittää heidät tunkeiljoiksi? Ota harkintaan mieluummin esimerkiksi collie, sopii loistavasti lapsiperheisiin, on kiltti tutuille mutta suhtautuu vieraisiin arvokkaan pidättyväisesti, ei kuitenkaan vihaisesti - ja paimentaa mielellään lapsia. Siitä saa myös kaverin lähes mihin tahansa.
Esimerkkinä portugalinvesikoira, ei mikään pienikokoinen seurakoira mutta lempeä perhekoira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira ei olisi ensimmäiseksi (ei myöskään ainoaksi koiraksi). Ja tiedossa on, että vaativa koira. Lähinnä mietin sitä miten tulee pienten lasten kanssa toimeen.
Sileäkarvainennoutaja ja australiankelpie ovat myös olleet listalla :)
Haen koiraa harrastuskoiraksi eli ei siis sohvaperunaksi tai pelkäksi lenkkikaveriksi.
-ap
Todellakin nyt lapsen tultua on alkanut mietityttämään kyseinen rotu. Ei sitä aina pysty itse kotona/avaamaan ovea, kun tulee ovelle joku vieras. Kuitenkin niin iso koira ettei lapset välttämättä pysty pidättelemään.
-ap
Ehti elämänsä aikana purra kahta pihan ohi kulkeunutta vierasta ihmistä ja mieheni äitiä, joka olis kylässä. Tämä jälken lopetettiin. Meidän naapurissamme on myös kaksi tuollaista. Ovat todella kovia haukkumaan ja niitä ei voi pitää aidatulla pihamaalla irti, sillä säikyttelevät ohi kulkevia ihmisiä raivokkaalla haukulla. Siksi niille on rakennettu tarha pihan perälle.
En ottaisi lapsiperheeseen, jossa käy paljon kavereita kyläilemässä. Sen verran varautuneita ovat vieraita ihmisiä kohtaan. Enkä muutenkaan haluaisi koiraa, jonka kanssa saisi koko ajan stressata miten se käyttäytyy ihmisiä kohtaan.
Vaatii koko ajan aikuisen läsnäoloa ja hallintaa.
voin lämpimästi suositella lapsiperheeseen. Aivan verraton harrastuskaveri lajiin kuin lajiin.
Ja olemme miehen kanssa molemmat kokeneita koirankasvattajia. Hovawarteissa on jonkun verran pelkopurijoita ja samanlainen tapa kuin esim. belggarilla että ei varoita millään tavalla ennen kuin nappaa kiinni. Suosittelisin myös flattiä nyt kun elämäntilanteenne on muuttunut ja vauva vie luonnollisesti koiraa enemmän huomiota.
pomottaa niin ihmisiä kuin koiriakin. Ei ole välttämättä lapsiperheelle paras mahdollinen valinta. Mutta ilmeisesti et ole leppoisaa kotikoiraa ottamassakaan.