Lue keskustelun säännöt.
Saatiin kuulla että masuvauvalla ehkä Down
23.05.2012 |
Tuli aika shokkina tuo tieto. Ei oikein edes olla asiasta osattu miehen kanssa puhua, muuta kuin että abortti ei kummastakaan meistä ole vaihtoehto. Tätä vauvaa on toivottu ja odotettu niin pitkään, yli 4v.
Meille kuitenkin suositeltiin lisätutkimuksiin menoa, siitä huolimatta että kerroimme ettei abortti ole meille vaihtoehto. Ihmettelen tätä, vai ajatellaanko tässä sitä että meidän olisi helpompi valmistautua tulevan?
Kommentit (49)
että en minäkään (nainen) olisi valmis vammaisen lapsen äidiksi. On se koko loppuiän "vankila" pahimmassa tapauksessa ja vielä koko ajan avustuksia vammaisten perheille leikataan. Että yrittäisin kaikkeni välttääkseni tämän kohtalon vaikka miten hyväsydäminen ihminen olenkin.
Raskaana olet hormonien alaisena, mutta kannattaa oikeasti miettiä ihan kylmän rauhallisesti mihin on ryhtymässä jos antaa vammaisen lapsen tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kaikenlaista keskustelua herättänyt tämä aihe.
Me emme, keskusteltuamme keskenämme miehen kanssa ja kahden eri lääkärin kanssa, nähneet mitään tarvetta tutkia down epäilyä sen enempää. Muutaman ylimääräisen ultran lääkäri määräsi meille kuitenkin ihan seuranta mielessä, nämäkin lähinnä sen takia että minulla on ollut hiukan rusehtavaa vuotoa tässä lähiaikoina. Ilmeisesti pieni hematooma kohdussa.
Meille tämä lapsi on jokatapauksessa lahja, oli hänellä sitten down, jokin muu vamma tai sairaus. Mahdollista on myös se että lapsi on täysin terve (siihen mahdollisuuteen en ole nyt takertumassa, tiedostan että lapsi todella isolla todennäköisyydellä on vammainen). Pitkään olemme toivoneet lasta ja nyt kun olen vihdoin raskaaksi tullut en todella osaa kuvitellakkaan että aborttia tekisin. Mies on ehdottomasti samalla kannalla.
Olemme myös puhuneet miehen kanssa tulevaisuudesta ja siitä että vammainen lapsi on meidän hoidettavanamme todennäköisesti vielä aikuisenakin. Tai ainakin huolehdimme että hän saa hoitkodissa tai vaikka tukiasumisen kautta apua ja hoitoa jota tarvitsee. Uskomme olevamme tähän valmiita, ainakin niin valmiita kun nyt etukäteen voi olla.
Ap
Provoatko vai oletko oikeasti noin idiootti? Sinun kohdallasi äitisi olisi kyllä kannattanut tehdä abortin.
Ihmonen kertoo omasta kokemuksestaan lapsestaan, omasta rakkaasta lapsestaan joka sattuu olemaan down, ja ainusta se on vammaisuuden ihannointia. Voi helvata mikä nuija olet.
Itselläni ei ole vammaista lasta, mutta muita vaikeuksia on ollut kyllä ja ymmärrän, että lapsi on rakas vaikka olisi kuinka vammainen tahansa. Ei siinä mitään vammaisuutta ihannoida.
ja oli ihana saada hänet kotiin. Olen elämälle ikuisesti kiitollinen, että hänet aikanaan sain yllätyksenä! Olen analysoinut elämääni ja tullut siihen tulokseen, että eniten mua on kasvattanut ja elämääni antanut sisältöä juuri tämä erittäin vahvaa sydämensivistystä omaava down-tyttäreni! Sitä ei voi ymmärtää sellainen, joka ei ole vastaavaa kokenut.
Jokainen tekee omat päätöksensä, enkä itse tuomitse kumpaankaan vaihtoehtoon päätyneitä. Mutta tuon isän tuomitsen, joka uhkaa jättää raskaana olevan vaimonsa, jos tämä pitää vammaiseksi epäillyn lapsensa. Anteeksi, mutta oletko varma, että haluat olla tuollaisen miehen kanssa lopun elämääsi? Oletko varma, ettei hän lähde joka tapauksessa heti kun vaan sattuu huvittamaan? Pärjäät lapsiesi kanssa ilmankin! Minä henkilökohtaisesti auttaisin sinua, jos olisit lähipiiristäni. Ystäviä löytyy aina - yllättävistäkin käänteistä.
Voimia!
Tästä syystä vammaisuus siis on palstalla jopa tavoiteltua, siitä on joillakin "niin hyviä kokemuksia". :(
Kyse oli viestin sävystä. Toki lapsi on aina (toivottavasti) vanhemmilleen rakas, en sitä kritisoinut. Tartuin ainoastaan tuohon että siinä vammaisuudessa ei kyetä näkemään niitä huonoja puolia ja kannustetaan muita tekemään sama valinta kuin itse on tehty.
En haukkunut ketään enkä tapaasi toivonut kenenkään jälkiabortoivan muita keskustelijoita, asiallista tekstiä täällä ei siedetä lainkaan.
on tosiaan turha mennä mihinkään punktioon. Mahdollista sydänvikaahan sitten etsitään ihan muissa tutkimuksissa. Normaaleja kromosomejahan ei kuitenkaan voi varmistaa punktiollakaan, vaikka juuri se mahdollinen down voidaankin todeta.
Ap, on hieno päätös pitää lapsi ja ottaa hänet vastaan juuri sellaisena kuin hän on.
Itse olen 39- vuotias kahden terveen lapsen äiti ja haluaisin vielä yhden lapsen. Olen miettinyt tätä Down- asiaa ja olemme mieheni kanssa päättäneet, että Down- lapsikin olisi tervetullut.
Vaikeammat sairaudet pitäisi sitten miettiä tilanteen mukaan. Esim. 18- trisomia olisi abortin syy, down ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ystävälläni on ihan terve lapsi mutta aina on ollut vaikeuksia. On oppinut vauvasta asti asioita huomattavasti muita hitaammin ja esim. 13-15-vuotiaana leikki vielä nukeilla. Diagnoosia ei ole saatu, vaikka kaikki tutkimukset on käyty läpi. Erityisluokalla on ollut, kun ei ole pärjännyt tavallisessa, ja kerran on alakoulun puolella jätetty luokallekin.
Ystäväni pähkäilee nyt tämän nuoren aikuisen kanssa, kun muutti omilleen, mutta ei kerta kaikkiaan pärjää. MIstään ei saa tukea eikä apua, kun ei ole diagnoosia. Silti tämä lapsi ei aikuisenakaan pärjää itsenäisesti (ei osaa tehdä ruokaa, huolehtia hygieniasta, kutsuu ketä vaan luoksensa, on tavattoman naiivi ja lapsellinen).
Aina ei siis tarvita tietoa jo kohdusta saakka, että se lapsi voi pärjätä omillaan. Joskus vain käy näinkin. Siitä lapsesta on otettava vastuu ihan koko elinajaksi, oli sitten terve tai ei.
Siis te ketkä olette kärähtäneet seuloissa.
Meillä lukemaksi tuli 2,8mm ja huolettaa kyllä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt pitää kyllä sanoa että sulla on aika ruusuinen kuva yhteiskunnan tuesta ym. Kun kirjoitat että ehkä sitten aikuisena hän menisi johonkin tukiasuntoon jne. Mistä tiedät että 20-30v päästä edes on olemassa mitään tukiasuntoja, tai ainakaan ilman että ne maksais tuhansia euroja/kk? On hyvin todennäköistä että maksatte kalliisti lapsenne elämästä ja silti joudutte pelkäämään että kuolemanne jälkeen hän jää heitteille, miten voi hyvin käydä.
En halua olla ilkeä, mutta tuo päätös "pidämme lapsen ja rakastamme häntä oli millainen hyvänsä" on niin helppo tehdä. Vammainen vauva ja lapsi on kuitenkin hyvin eri asia kuin koko ikänsä vammainen aikuinen!
Että miettikää oikeesti haluatteko lasta joka on hyvin heikoilla tässä maailmassa johon joutuu, ja joutuu todennäköisesti elämään toisten armoilla. Itse kokisin että suurempaa rakkautta lasta kohtaan olisi välttää hänet tällaiselta kohtalolta.
mistä tiedät ja mistä tiedät no mistä sinäkään tiedät!!!? Sinun kaltaistesi pessimistien vuoksi suomikin on niin negatiivinen maa. Lopeta ennen kuin aloitatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niitä asuntoja on vielä 20 vuoden päästäkin. Kysypä joltakin downilta itseltään onko hänellä hyvä elämä. Tai kysy useammalta. Ihan tavallista elämää vammaiset elävät ja virikkeitä ja puuhaa heillä tuntuu olevan enemmän kuin meillä vammattomilla. Rakkautta on antaa toisen elää oma elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja onnea synnytykseen. sinun lapsesi on lahja, ja hienoa kun olette valmiit vastaanottamaan hänet, millainen hän onkin. ja ihana hän varmasti on, vammaisena tai vammattomana.
t. yhden geneettisesti sairaan lapsen äiti
Provoatko vai oletko oikeasti noin idiootti? Sinun kohdallasi äitisi olisi kyllä kannattanut tehdä abortin.
Ihmonen kertoo omasta kokemuksestaan lapsestaan, omasta rakkaasta lapsestaan joka sattuu olemaan down, ja ainusta se on vammaisuuden ihannointia. Voi helvata mikä nuija olet.
Itselläni ei ole vammaista lasta, mutta muita vaikeuksia on ollut kyllä ja ymmärrän, että lapsi on rakas vaikka olisi kuinka vammainen tahansa. Ei siinä mitään vammaisuutta ihannoida.
ja oli ihana saada hänet kotiin. Olen elämälle ikuisesti kiitollinen, että hänet aikanaan sain yllätyksenä! Olen analysoinut elämääni ja tullut siihen tulokseen, että eniten mua on kasvattanut ja elämääni antanut sisältöä juuri tämä erittäin vahvaa sydämensivistystä omaava down-tyttäreni! Sitä ei voi ymmärtää sellainen, joka ei ole vastaavaa kokenut.
Jokainen tekee omat päätöksensä, enkä itse tuomitse kumpaankaan vaihtoehtoon päätyneitä. Mutta tuon isän tuomitsen, joka uhkaa jättää raskaana olevan vaimonsa, jos tämä pitää vammaiseksi epäillyn lapsensa. Anteeksi, mutta oletko varma, että haluat olla tuollaisen miehen kanssa lopun elämääsi? Oletko varma, ettei hän lähde joka tapauksessa heti kun vaan sattuu huvittamaan? Pärjäät lapsiesi kanssa ilmankin! Minä henkilökohtaisesti auttaisin sinua, jos olisit lähipiiristäni. Ystäviä löytyy aina - yllättävistäkin käänteistä.
Voimia!
Tästä syystä vammaisuus siis on palstalla jopa tavoiteltua, siitä on joillakin "niin hyviä kokemuksia". :(
Kyse oli viestin sävystä. Toki lapsi on aina (toivottavasti) vanhemmilleen rakas, en sitä kritisoinut. Tartuin ainoastaan tuohon että siinä vammaisuudessa ei kyetä näkemään niitä huonoja puolia ja kannustetaan muita tekemään sama valinta kuin itse on tehty.
En haukkunut ketään enkä tapaasi toivonut kenenkään jälkiabortoivan muita keskustelijoita, asiallista tekstiä täällä ei siedetä lainkaan.
vammaisuus on tällä palstalla jopa tavoiteltua, koska joillakin olisi siitä "hyviö kokemuksia". Kommenttisi antaa kyllä sinusta aikamoisen kuvan. Kukaan muu ei kyllä näe täällä mitään vammaisuuden ihannointia, joten mietipä vähän itsekin sanojasi, ei kuulosta ihan terveen ihmisen mielipiteeltä eikä todellakaan asialliselta kommentilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vammaisuus ei ole tällä palstalla tavoiteltua, vaan täällä liikkuu todella vahva joukko vammaisfobiasta kärsiviä ihmisiä.
Harmi että ette ole saaneet onnitteluja kaikilta läheisiltäkään!
ap,oikeen paljon onnea vaavista ja kaikkea hyvää elämäänne!
Tai karkoittaa tilannetta. Joillekin selviää, että minkä tasoinen kromosomihäiriö on odotettavissa, ja että onko mahdolisesti elinvaurioita...jne.
eli esim. sellaisen takia voi olla hyvä tehdä tarkempia tutkimuksia. Asiastahan en kuitenkaan mitään tiedä, joten ehkä teidän kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin down-yhdistykseen ja kysellä lisää, jos tuntuu siltä että terveyshuollon puolelta ette saa vastauksia mietteisiinnne.
synnytyspaikaksi jotain sairaalaa, jossa osataan parhaiten varautua mahdollisiin komplikaatioihin synnytyksen jälkeen. Siksi voi olla hyvä tietää.
Itsekään en missään tapauksessa tekisi aborttia. Onnea teille tulevaan, lapsi on lahja ja iloinen asia aina ja joka tapauksessa!
Elämä opettaa varmasti vielä sinuakin.
Eikä kannata vääristellä toisten sanoja.