60-luvun esikot: vko 47
Maanantai päivää ja oikein hyvää alkanutta viikkoa.
Ensinnäkin mahtavia uutisia Emmi! Kerrohan heti sitten gynen uutiset.
Mies on ollut tietysti kovasti iloinen, onha tätä tehty jo jonkin aikaa (nimenomaan tehty...) mutta sama meillä molemmilla että täytyy totuttautua ajatukseen. Paljon hänellä olikin kysymyksiä tuossa viikonloppuna raskauden etenemisestä jne. Ostinkin perjantaina heti Odotus-lehden niin saa lueskella hänkin sitä. Mulla ei noita oireita ole edelleenkään juurikaan. Se sama satunnainen yökkäilu jatkuu ja rinnat hieman kipeät, ja välillä nippaisee vatsassa, siinä kaikki. Jos ei verikoe olisi niin sanonut niin en tietäisi olevani raskaana. Taidan hankkia kuitenkin testin ihan vain nähdäkseni että plussaa näyttää.
En minäkään ole tuolla odotus-puolella vielä ollut, ja jos sopii niin täällä minäkin pysyttelen vielä jonkin aikaa. Tuonne plussanneiden lapsettomien palstalle kyllä ilmoittauduin heinäkuisiin.
Viikonloppuna käytiin ostoksilla ja hankittiin jouluvaloja, mies halusi jo ripustaa mutta sovittiin jos ensi viikonloppuun odotettaisiin.
Sonjaemma rv 4+4
Kommentit (29)
Olenkin aikaisin täällä, kun heräilin jo tuossa ennen klo. 5 ja taas vaivasi tuo vuotava-vuoroin tukkoinen nenä. Eilen kirjoittelin tuonne odotus-puolelle näistä jalkasäryistä ja suonenvedosta pohkeissa, ja siellä kehoittivat aloittamaan magnesiumin, vichyn juomisen ja tukisukat jalkaan vaiheen. Eli eilen jo hankin magnesium kapselit, ostin vichyä ja tukisukatkin löytyy, ja nyt tuntuu jo paljon paremmalta.
Eilen kerroin vanhemmilleni mikä on tilanne. Nyt hiukan harmittaa, että kerroin, olisi pitännyt odottaa muuta viikko .. No molemmat vaikuttivat onnellisilta, että vihdoinkin tämä aikuinen tytär saa perheenlisäystä, onhan sitä odotettu. Mutta vanhempani eivät tiedä, että yritystä takana noinkin pitkä aika, aattelin kertoa jossakin vaiheessa tästä yritys historiasta .. Äitini ei myöskään tiedä km:sta viime syksyltä. Meillä on ihan hyvät ja läheiset välit, mutta jotenkin olen halunnut pitää nämä asiat oma tietonani.
Paide en osaa sanoa tai vastata kirjoitukseesi mitenkään, se oli kaunis kirjoitus. Haluan kuitenkin sanoa sen verran, ettei naiseus-naisellisuus-naisena oleminen eläminen ja vaikuttaminen katoa mihinkään vaikka sitä omaa biologista lasta ei olisikaan. Meidän jokaisen elämällä on tarkoitus ja aina se on yhtä ainutkertainen. Jos minun ihmisarvoni- tai naiseuteni laskisi sen myötä etten ole synnyttänyt, niin eihän silloin missään tai millään olisi mitään järkeä. Mutta ymmärrän tämän henk.koht. luopumisen tuskan. Mutta kuten sonjaemma sanoi niin yksityisillä jonot ovat nopeat ja palvelu pelaa, miksi ette kokeilisi vain muutamaa kertaa ja sitten jos ei onnistuisi niin hyvästelisitte tämän asian ja jälkeenpäin ei tulisi mietteitä ' miksi emme silloin yrittäneet '
Kaikkea hyvää Paide teille molemmille !!!
Sonjaemma olenkohan joskus lukennut, että asuisit Espoossa ? No sen verran voin paljastaa, että itse asun Vantaalla :=)
Hyvää viikonloppua esikot !!!
t. emmi rv-7+0
Täällä ollaan taas työpaikalla pinnistelemässä viikon viimeistä päivää. En ole ihan varma oliko hyvä ajatus tulla töihin mutta kotoa olisi kuitenkin pitänyt tehdä hommia, olo on kyllä jo paljon parempi vaikka väsymys vaivaakin.
Jep, Espoossahan me asustellaan =).
Onneksi on perjantai!
Vielä ennen kuin lähden kohti Helsinkiä ja tulevaa työntäyteistä iltaa niin oli pakko kommentoida tätä raskaustilaa :)
- Minulla ei ainakaan ole liiaksi oireita jollei oteta huomioon näitä särkyjä ja vetoja, + nenäoireita. Ainoat ns. r-oireet taitavat edelleen olla v.vuoto ja mielenherkkyys. Ja olen pannut merkille erikoisen seikan, olen ollut aikamoinen kahvikissa, mutta nyt jostain kumman syystä ei kahvi maita, vaikkei siis äklötäkkään, mutta ei tule juotua kuin n. 2 dl päivässä ja sama pätee karkkien suhteen, kova karkkinisti olen ollut, mutta nyt ei tee mieli ollenkaan. Ruokailussa samanlaista tekee mieli ei tee mieli, on nälkä ei ole nälkä .. Eli mitään ei tee mieli, eikä ole nälkä jne. Nyt viimeiset 3 päivää olen ollut pakkoruokailussa.
Tälläista tältä suunnalta
t. emmi
sori muut jos häiritsee nämä oireiden luettelemiset...
Mulla on Emmi sama juttu, ei tee oikein mitään mieli. Toisaalta nälkä tulee nopeasti ja mahakin kyllä täyttyy aika äkkiä. Nyt ei ole nippaillut enää vatsasta. Eilen illalla vein koiran iltapissille ja kenkien laitto oli hankalaa. Oltiin syöty myöhään joten maha oli ihan täynnä ja pinkeä. Housut kiristi ja pahaa oloa pukkasi ja puhisin ja puhkuin kun solmin kenkiä kiinni. Mieskin jo ihmetteli että ei kai maha ole vielä voinut niin kasvaa että on kenkien solmiminen niin hankalaa.
Flunssa kyllä vaivaa edelleen mutta pakko päästä vaikka tuonne räntään koiran kanssa ulkoilemaan että tulee liikuttua monen päivän makoilun jälkeen.
Jössus, kello on puoli yksi ja ulkona on pimeä kuin mikä!
täällähän oli huima viestipino odottamassa. eilen siis muualla, ja tänäänkin poissa koneen äärestä enimmäkseen, katsotaan ehtiskö nyt hetken.
pimeetä on, ihan älytöntä. keskellä päivää.
glögikausi alkaa täälläkin tänään, mutta punaviininhän on vaan hyvästä jos olisi jo sattunut tärppäämään. tosin tämä huippuromantillinen jtp-metodi vielä jatkuu...
hoidoista ollut puhetta täällä. omalta kohdalta se meni varmaan jotenkin niin, että vaikka sellaista tjot-yritystä oli ollut jo pidempään, niin ei kuitenkaan ollut oikeasti pysähtynyt miettimään asiaa ja mahdollisia toimenpiteitä ennen kun oikeesti oli raskaana. sitten km, ja uusi raskaus ja km, siinähän meni vuosi. se että nyt en ole mennyt yksityiselle gynelle jne johtuu kyllä varmaan suurelta osin ihan asuinpaikasta. siis jos olisin helsingissä töissä (sieltä kotoisin olen siis ja jossain vaiheessa olin takaisin muuttamassa) olisi varmaan ollut helpompaa tilata aika ja sumplia muut. mutta nyt täältä kun lähden, vaikka matkaa ei reilua tuntia kauempaa mene, on se kynnys kuitenkin jotenkin isompi ja melkein koko työpäivä sitten siihen menisi. tiedän kyllä että tämä kuulostaa vaan selittelyltä ja tekosyiltä, tai sitten ihan vaan laiskuutta (?).... mutta jotenkin näin. itselläkin tuli 40 muutama kuukausi sitten täyteen ja kyllähän se jotenkin ajatuksiin vaikuttaa. ja mieleen tulee että miksi ei aiemmin ja jos ja jos ja jos. mutta minkäs teet, tässä nyt mennään. kai pitäis ihan oikeesti ajatella esim. vuoden alussa että miten eteenpäin.
välillä sitten miettii myös tuota työ - lapsi " vastakkainajattelua" . myönnän että aikoinaan on jotenkin ajatellut itsensä ehkä liiankin korvaamattomaksi (mitä kukaan ei kuitenkaan ole) ja miettinyt vaan työjuttuja, mutta toisaalta, siihen nähden pitäisi kyllä jo olla isompikin pomo. eli ei sekään ihan suoraan toimi.
nyt taas ajatus pätkii ja keskeytyksiä tulee, joten luovutan suosiolla. täytyy palata ajan kanssa.
kaikille kuitenkin hyvää ensimäistä adventtia ja hyviä glögejä (punkulla tai ilman) ja hyvää oloa (tai sopivasti oireilua!)
viikonloppuna laitellaan sitten jouluvalot sisälle ja ulos. Kun nyt tulisi pysyvä lumi eikä tällaista räntäsohjoa.
Meillä mies on muuten jo alkanut miettimään mitä kaikkea leluja HÄN sitten saa ostaa, pleikkarin (voi apua!), autoradan jne. Sanoinkin että aikooko toteuttaa omat unelmansa, hankkia sellaisia mitä pukki ei ikinä tuonut itselle lapsena ;). Voi kestää muutaman vuoden ennen kuin pleikkarille tulee käyttöä... odotellessa voi kuulema itse harjoitella!
Oikein romanttisia hetkiä trattikselle jtp ja johan ne taitaa Tetilläkin olla kohta tärppipäivät lähestymässä, niin ne päivät rientää.
Romantiikkaa on muutenkin ilmassa, meillä on naapurustossa juoksuinen narttu, joten meidän nuori mies on sitten ihan sekaisin. Uikuttaa oven edessä aamulla eikä aamupala maistu lenkiltä tultaessa (pitää olla timmissä kunnossa neitoja varten?). Ja kuono pitkällä viistetään lenkillä.
Glögiä ja kynttilöitä kaikille viikonloppuun!
Olipa kiva ilta eilen, nautin todella työnteosta ja asiakkaiden tapaamisesta !!! Ei tullut pahempia jalkakramppeja tai muitakaan ikäviä juttuja, ainut asia oli tämä pirun väsymys :? Nyt aamulla oli ihana herätä valkeaan jouluiseen tunnelmaan .. Me muuten laitettiin jouluvalot jo viikolla ja koristeltiin parvekettakin joulun tunnelmiin.
Otettiin varaslähtö :)
Joo mietinkin ihan samaa, jaksatteko ' kaverit ' tätä höpöttämistä oireista ?
Eilen illalla kun tulin kotiin niin rinnat innostuvat säkenöimään kunnolla ja niitä siinä sitten wc-tarkistelin ja huomasin, että nänninalueelle oli tullut sellaisia nystyröitä ihan kauttaaltaan ...
Välillä aivan sama juttu- ei meinaa mennä housut jalkaan saati sitten kengät, ei jaksa taipua :) Olenkin siirtynyt jo isompiin housuihin joita olinkin jemmannut varastoon ajalta kun olin pyöreämpi.
Palailen uudestaan päivemmällä nyt puuron keittoon !
t. emmi
Kiitokset onnitteluista kaikille, piti heti rientää tänne kun luin Sonjaemman viestin tuolta 30+ esikoiden pinosta =) Nyt vasta toista kertaa netissä vauvan syntymän jälkeen, eikä varmaan nytkään ehdi kauaa turisemaan...
Tosiaan tytteli on nyt 3vk ja 4pv ja paino on jo noussut yli kolmen kilon, eli elämä alkaa siltä osin vähän helpottamaan. Minkäänmoista rytmiä emme ole vielä löytäneet, eikä siinä kyllä auta isän rauhallinen mutta jääräpäinen ja impulssiivinen luonne yhtään.
Sonjaemmalle ja Emmille kyllä (mitenköhän Simo Frangen asian ilmaisisi) eduskuntatalon kokoiset onnittelut!!
Synnärikeskusteluun lyhyt omakohtainen mielipide - neitihän syntyi NKL:lla ja nyt valitsisin kyllä kättärin. NKL on mielestäni niin erikoistunut riskiraskauksiin, että tällainen " vaivaton ensisynnyttäjä" jäi vähän huomiotta ja opastuksetta.
Ihanaa oli lukea myös muiden kuulumisia. Meillä oli niiden hoitojen kanssa vähän samoin kuin Trattiksella, eli minä halusin lapsen ja mieskin siihen oli suostuvainen mutta hän ei halunnut tutkimuksia (paitsi tietysti sitten myöhemmin, hyvä sanoa liki 40 vuotiaalle...), joten minun oli tyytyminen munasarjaultriin ja niihin ovistikkuihin - joille on kohta taas käyttöä ;)
Niin, ja siitä kuvittelemisesta, ei se helpotu vieläkään... mun on hyvin vaikea kuvitella itseäni kävelevän taaperon kanssa.
No nyt pitää lopettaa, mies haluaa laittaa jonkun veikkauksen sisään...
vaikka minulla se meneekin työn merkeissä mutta viikonloppu on aina rauhallisempi töissäkin.
Itse olen joskus ristiriitaisessa tilanteessa kun me myös aloittaneet tämän suhteen vähän iäkkäämpänä ja yhdessä oloa on kyllä takana muutama vuosi mutta jotenkin aina miettii sitä että on niin mukava olla yhdessä että jos ei sittenkään vielä sitä lasta. Ikä kuitenkin painaa päälle ja molemmat sitä haluavat vaikka meillä elämä onkin ihan mallillaan näin kahdestaan. Meillä yritystä vielä niin vähän aikaa että tapahtua voi vaikka mitä mutta olen kyllä silloin aloitus vaiheessa miettinyt sitä josko ei koskaan tulekkaan omaa lasta. Siihenkin sopeutuminen vaikka joskus näitä ristiriitaisia ajatuksia onkin on varmasti oma sopeutumisensa ja se että löytää siihen tilalle jotain muuta sellaista ettei elämä mene murehtiessa ohi. Paide sinä olet selvästikkin miettinyt tätä ja olet onnellinen että sinulla on hyvä syhde miehesi kanssa josta saa lohtua ja tukeä myös tässä asiassa.
Itsellä nyt energiaa ja iloa taas kun ollaan tuosta tätistä selvitty. On se vaan niin kumma kun niiden pillereiden lopettamisen jälkeen menkat ovat vain lyhentyneet. Ennen kestivät sen 4-5 päivää niin nyt voi melkein sanoa että 2-3. Nyytkin vuoto ohi kahdessa päivässä ja ei tuhrun tuhrua sen jälkeen, itse tätä ihmetellyt mistä moinen eikös se pitäisi olla just päin vastoin et pitenee ja tulee runsaanpi vuoto, no tää oli tätä omaa.
Mukavaa pikkujoulu viikonloppua kaikille!