60-luvun esikot: vko 47
Maanantai päivää ja oikein hyvää alkanutta viikkoa.
Ensinnäkin mahtavia uutisia Emmi! Kerrohan heti sitten gynen uutiset.
Mies on ollut tietysti kovasti iloinen, onha tätä tehty jo jonkin aikaa (nimenomaan tehty...) mutta sama meillä molemmilla että täytyy totuttautua ajatukseen. Paljon hänellä olikin kysymyksiä tuossa viikonloppuna raskauden etenemisestä jne. Ostinkin perjantaina heti Odotus-lehden niin saa lueskella hänkin sitä. Mulla ei noita oireita ole edelleenkään juurikaan. Se sama satunnainen yökkäilu jatkuu ja rinnat hieman kipeät, ja välillä nippaisee vatsassa, siinä kaikki. Jos ei verikoe olisi niin sanonut niin en tietäisi olevani raskaana. Taidan hankkia kuitenkin testin ihan vain nähdäkseni että plussaa näyttää.
En minäkään ole tuolla odotus-puolella vielä ollut, ja jos sopii niin täällä minäkin pysyttelen vielä jonkin aikaa. Tuonne plussanneiden lapsettomien palstalle kyllä ilmoittauduin heinäkuisiin.
Viikonloppuna käytiin ostoksilla ja hankittiin jouluvaloja, mies halusi jo ripustaa mutta sovittiin jos ensi viikonloppuun odotettaisiin.
Sonjaemma rv 4+4
Kommentit (29)
Lämpöisät onnittelut plussasta! Jotenkin mulla olikin semmoinen olo, että plussa sieltä napsahtaa. Vaikutat vähän *plussalla päähän lyödyltä*, mutta kyllä se siitä konkretisoituu odotus pikkuhiljaa. Jollei muuta niin yökkäilyn merkeissä;) Saitte miehesi kanssa ihanan joululahjan, paljon onnea matkaasi äidiksi!
Ja Emmi, toivottavasti kaikki rupeaa selviämään parhain päin sinullakin.
Terkuin Coco
vaikka ei lunta olekaan, niin kaunis kuura nurmikolla.
perjantain olinkin koulutuksessa ja poissa koneelta.
sonjaemma; niinhän se on että puolet odottajista kai selviää ilman sen kummempia oireita, mutta kyllähän niitä vähän kaipaa " todistusaineistoksi" , toisaalta sitten kun tulevat, voipi taas todeta että olisihan sitä ilmankin pärjännyt. kiva, että emmilläkin hyvä mieli, toivottavasti saadaan perjantaina vahvistuksia!
täällä aloiteltu harjoitukset, taas on kyllä ovistikut tilaamatta, jos tänään illalla tilais, niin kyllähän ne vielä kerkeis. tosin olen kyllä jo romantillisesti ilmoittanut että tämä on sitten se viikko....
kiva oli kuulla paidestakin. tärkeintähän on että on sinut päätöksensä ja elämänsä kanssa (ja kai sekin on tehtävä ikäänkuin päivä kerrallaan). välillä mietin että tuleeko musta katkera akka, kun en nyt saa tämän enempää tehtyä raskautumisen hyväksi. ainahan voi jossitella ja kun tämänkin olisi aikaisemmin älynnyt jne. mutta mutta, katsotaan nyt taas kuukausi eteenpäin. välillä tuntuu että minä työntämässä vaunuja on jotenkin niin utopistisen outo ajatus...
josephinelle ja cocollekin terveisiä, teitäkin on tullut seurattua matkan varrella.
oikein ajatukseen tottunut, mutta on kai tässä 9 kk aikaa (toivotaan). Ehkä helpommin jos olisi voimaakkaammat oireet. Tuolta plussanneiden lapsettomien puolelta joku sanoi lukeneensa jostain nettisivuilta että rintojen arkuuskin saattaa hävitä kun hormonituotanto tasaantuu alkupyrähdyksen jälkeen, hope so.
Kiitos Coco onnitteluista. Kuulosti jotenkin niin kauniilta tuo sanonta olla matkalla äidiksi, niinhän se on. Jonkinmoinen matkahan tämä on.
Ja kun trattis sanoit että välillä ehkä vaikeakin kuvitella itseään vaunuja työntämässä niin sama täällä. Kaikenlaisia ajatuksia pyörii kyllä koko ajan päässä ja vaikea keskittyä työntekoon. Miehelle sanoinkin aamulla maanataitunnelmissa, että ihanaa sitten äitiyslomalla kun ei ole aikataulupaineita, ei deadlineja...ja asiakkaalla (tai asiakkailla jos molemmat matkassa) on aika simppelit tarpeet: unta, maitoa, ruokaa, syliä, vaipanvaihtoa... =)
Vaikka koko loppuelämän mittainen asiahan tämä on ja vielä sitä ei ole tajunnut vaikka muistutellut että koko elämä tulee muuttumaan.
Hyvää tiistai aamupäivää ...
Ensinnäkin coco.C:lle kiitokset kannustamisesta, sitä tarvitaan .... Kiva, että te olette kiinnostuneet meidän vauva haaveista, ja annatte palautetta myöskin ...
Minne teti on kadonnut ? Tetiii tulehan kertomaan miten piinapäivien kanssa kävi.
Ja sonjaemma pitkin jo viimeviikolla kertoa yksi juttu tuosta predictorista. Kannattaa tehdä aamu pissasta tai koittaa olla pissaamatta ainakin 6-8h, että tulos olisi selvä +. Itse kun tein muutama viikkon sitten niin koitin pidätellä sellaiset 7h ja + olikin selvä, mutta nyt kun tein viimeviikolla ja olin pissaamatta vain noin tunnin ajan niin + oli aikas haalea. Predictor todellakin vaatii runsaasti tuota hcg:tä
Ja omaa napaa: Valkovuotoa ja valkovuotoa ... Ja tänään pitää varata aika vihdoinkin sinne neuvolaan, vaikka se kauhistuttaa, vai pitäiskö odottaa tuonne perjantaihin, että saa varmistuksen .. ???
Taas alkoi tuo nuppi särkemään ... Olen koittanut olla ilman panadolia, ei kait sitäkään suositella jatkuvaan käyttöön ???? Eilen ostin multitabs-monivitamiinia ...
Ja vaunujen työntelystä .. :) No onhan se ajatus edelleen kaukainen, mutta en nyt ihan mahdottomana sitä pidä, sen verran on tullut harjoiteltua, mutta asian muuttaa heti se, että se työntäminen onkin sitten päivittäistä ja siihen olotilaan täytyy 9kk:den aikana kasvaa.
Hyvää tiistaita esikot + kaikki muutkin palstan lukijat t. emmi
Mukava kuulla että Emmillä ja Sonjaemmalla asiat edelleen kohdallaan ja peukutan koko ajan että on vastakin.
Itsellä on piinapäivät ohi ja tänä aamuna täti kurvasi pihaan että se siitä sitten. En voi kieltää etteikö se hieman taas olisi kirpaissut, en päässyt edes testin teko vaiheeseen. Olisi edes kiva joskus päästä siihen vaiheeseen että sais testin tehtyä vaikka sitten nega tuloksella.
No elkää te välittäkö vaikka minä täällä taas olen vähän alamaissa mutta niinkuin aina ennenkin täältä noustaan.
Olen ajatellut myös paljon tätä ja voin sano samaa että en oikein itseäni osaa kuvitella työntämässä niitä vaunuja. Jotenkin aina tuntuu hyvin ristiriitaiselta kun odottaa sitä että onko nyt tärpännyt vai ei. Päivä kerrallaan sitä on kai mentävä tai oikeammin kierto kerrallaan. Tuo aika kun ei pysähdy ja näitä vuosia kertyy vaan. Ainahan sitä voi jossitella että miksei aikaisemmin , mutta omalta kohdaltani se on vaan niin ettei aikaisemmin ole ollut sellaista kumppania jonka kanssa olisi voinut tai halunnut edes harkita asiaa.
Nyt menee vähän liian synkeäksi kun teillä tytöt on iloisempi tilanne. Tämä menee ohi kunhan pari päivää tässä kuluu niin lähden taas suunnittelemaan elämää eteenpäin:)
Trattikselle toivotan oikein romantillista viikkoa ja tärppiä. Onneksi te emmi ja Sonjaemma ette kaikkoa tuonne odottajien puolelle ihan heti, muuten me Trattiksen kanssa jäädään tänne kahdestaan. Tänne mahtuisi mukaan muitakin vai kuinka.
T:Teti
Nokka vuotaa ja on vähän kuumettakin joten täällä poden flunssaa kotona. Nousin juuri laittamaan lounasta. Olen ollut suunnilleen kahden tunnin välein nälkäinen ja vessassakin alkanut juoksuttamaan parin viime päivän aikana. Toivotaan niiden olevan niitä oireita kun niitä ei muuten kauheasti ole...
Ensimmäiseen ultraan menen parin viikon päästä, en ole vielä varannut aikaa. Ja neuvolaan pitäisi kai myös kohta soitella.
*Sniif* nyt nenää niistämään ja pikapastan keittoon.
ja Teti, me tiedetään just miltä sinusta tänään tuntuu, pahottelut tädin vierailusta. Tiedän miltä tuntuu kun toivoo että edes joskus pääsisi testaamaan. Enpä tainnut minäkään päästä kertaakaan noiden 1v 7 kk aikana kuin pari kertaa inssin jälkeen jotta tiesi jättää luget pois. Mutta luomukierroissa ei ikinä.
EN ole vielä päässyt apteekkiin asti että olisin ostanut testin että saisi nyt sen viivan itse nähdä.
Emmi, minä aloitin jo D-vitamiinilisänkin (+ multitabs ja befoli on ollut jo pitkään käytössä) ottamisen, suositellaan näin pimeään vuodenaikaan raskaana oleville.
Kotona makaan jo toista päivää flunssassa ja on tosi tylsää. Ei oikein jaksa mitään mutta välillä pitää käydä hoitamassa pari meiliä, ja tietenkin tsekkaamassa vauva-lehden palsta ;)
Tajusin juuri että tässä on jo rv 4+6 joten huomenna lähdetään uudelle viikolle. Illalla oli kipeät rinnat, mutta muuten ei oikein oireita tunnista. Niin ja se satunnainen yökkäily jatkuu. Johtuneeko siitäkin että on niin kamala flunssa, lievä kuume ja pää täynnä räkää? Ehkä tämä flunssa on nyt iskenyt normaalia kovemmin.
Ulkona on taas harmaata ja lämmintä. Tulisi nyt kunnon talvi jos on tullakseen. Lauantaina olisi yhdet pikkujoulut ja pitäisi keksiä syitä siihen että olen kuskina. Taidan laittaa flunssan piikkiin...
Täällä sitä istutaan ja podetaan pohjesärkyä :? Mistäköhän moinen vaiva siunaantui. Suonenvetoa on ollut tasaseen tahtiin, mutta, että oikein särkyä, voihan hevon pieksut. Pakko kärsiä ja kestää - en ota panadolia - Muuten kaikki ok. Pientä yök-oloa ja väsymystä lukuunottamatta. Ja täytyy sanoa, ettei viime yönä nukuttu, kun rinnat ' kihelmöi ' ja vessatti siihen tyyliin, että kauhistus sentään. Huomasin aamulla, että rinnat myöskin reagoi kylmään ja ihan sisätiloissa ollessa .. Ja eilen saunassa tapahtui jotakin, mitä jäin miettimään, heitettiin löylyä oikein innoissamme ja oli polttavan kuuma kunnes yhtäkkiä tunsin kylmää alavatsalla, siis vatsan sisäpuolella ' en osaa paremmin selittää ' jäinkin miettimään, että mikä ihme reaktio se sitten oli .. Jotenkin kauhistuin niin kammottavan kylmältä tuolla alavatsassa tuntui.
Teti otan osaa, sellaista tämä elämä on. Mutta ei vaivuta epätoivoon vaan ensi kierrolla taas kybällä yrittämään ja toivotaan sitä +. Ja kyllä se sieltä tulee, jos ei ihan heti niin jossakin vaiheessa, haluan olla sinisilmäinen ja edelleen uskoa ' vaikka sitten ihmeisiin ' Kaikkea hyvää sille suunnalle !!!
ja trattis kohti uutta yritystä bdbdbdbd ...
Sonjaemma pitäisikin hakea noita D-vitamiineja niitä kuulemma suositellaan. Ehkä sitten perjantaina. Itse aloitan työt perjantaina ja olenkin loikoillut sellaiset 1.5 vkoa, mutta töihin ei tee mieli vaikka aikaisemmin olen ollut varsinainen työnarkomaani. Nyt haluan vain olla ja nukkua, mikäs sen ihanampaa.
kaikille HYVÄÄ KESKIVIIKKOA!
t. emmi rv-6+5
ja seillä 30+ esikoiden pinoon oli Cindikin ilmoittautunut, pieni tyttö syntynyt vajaa kolme viikkoa sitten, 3.11. Heh, itse asiassa on samana päivänä putkauttanut vauvan ulos kuin minulle siirrettiin alkio sisään ;)
Onnea Cindille jos tännekin välillä ehtii kuikkimaan *vilkuttaa*
Emmi, mulla tuntui kerran sellaiselta kylmältä vatsassa joskus viikko sitten. Ehkä se liittyy vain jotenkin verenkiertoon.
Nyt pitäisi mennä makaamaan taas pitkäkseen...
jos tänne kurkit. olen välillä käynyt myös kurkkimassa odotuspuolella ja nyt tietty heti sonjaemman vinkistä. oikein hyvää oloa äidille ja tyttärelle (niin ja isälle tietty kans)!
muutamassa päivässä tottui jo tuohon valoisuuteen ja valkoiseen maahan, nyt taas niin pimiää ja tylsää ja märkää.... eipä täällä ihmeempiä, huomenna taas poissa koneen äärestä päivän, ja sitten onkin jo perjantai.
Menkat alkoivat minullakin, mutta pakko oli tulla tänne kurkkaamaan, miten Sonjaemmalla ja Emmillä menee. Onneksi hyvin, elän mukana...
Trattikselle kommentoisin, että minulla on vähän välillä sellainen jossittelu-olo. Olisiko sittenkin pitänyt mennä hoitoihin? Mitä jos olisi uskottu heti lapsettomuuslääkäriä silloin pari vuotta sitten ja menty koeputkihedelmöitykseen, olisiko meillä nyt vauva? Mutta eipä vain menty, kun ajateltiin, että ollaan siihen touhuun jo vanhoja eikä muutenkaan haluttu potkia tutkainta vastaan.
Haluaisitko Trattis kertoa, miksi te ette ole lähteneet hoitoihin? Entä Teti?
Pohdin tätä asiaa nyt taas vähän enemmän, kun karriääri tökkii: en saa lasta, mutta en etene urallakaan... Päätös oli aikanaan hyvin keskusteltu ja perusteltu, mutta siitä on välillä aika vaikea pitää kiinni!
-paide-
Voi voi tänään viimeinen vapaa ja huomenna sitten iltavuoro, ja kotona olen vasta klo 23-24, riippuu illasta millaisia asiakaskäyntejä tulee olemaan. Nyt jo kauhistuttaa, mutta pakko jaksaa vaikka väsyttää ihan koko ajan ja tekisi mieli vain istua kököttää tai nukkua ja tv:n katselu maittaa myöskin. Olen kiinnittänyt huomioni siihen että iltaisin vointini on huonompi/oireita enemmän,( vointi ei varsinaisesti ole huono ..) Ja vatsa pömpöttää ... Pahoinvointia ei ole, mutta ei ole ruokahaluakaan ...
Cindille paljon onnea !!! Yritän käydä lukemassa Cindin kuulumiset odotus-puolelta !!!
Teti älä luovuta vaan jatka sinnikkäästi yrittämistä !!! Nyt tuntuu pahalta, mutta aivan varmasti tekin vielä plussaatte. Tsemppiä sille suunnalle ja muista että elämä on muutakin kuin vauvailua, tarkoitan sitä, ettei kannata unohtaa ihan niitä normaaleja arkisia asioita. Minulle kävi niin, että yrittämisestä tuli jonkinlainen kuukausittainen tarkoitus ja sen varjoon jäi ihan se ihana arki ja välillä tuo ihana mieskin.
Trattiksella alkaa pian uusi kausi joten ei muuta kuin bdbdbd ..
Paide olipa kiva kuulla siltäkin suunnalta uutisia. Olen pahoillani, että taas kävi näin, että täti kurvasi teillekin .. Mutta ihan mielenkiinnolla odotan ko. ajatuksenvaihtoa lapsettomuushoidoista. Kuten olet varmaan lukenut me hakeuduimme ensimmäiselle käynnille viime lokakuussa ja silloin tehtiin ns. alustavia tutkimuksia, mutta silloin olinkin jo raskaana, mutta sitähän ei voinnut todeta kun oli niin alussa. Me oltaisiin voitu aloittaa kyseiset käynnit jo paljon aikaisemmin, jo Nykissä ollessamme, mutta jotenkin koin, että jos aloitamme tutkimukset niin maaperän täytyy olla kotoinen Suomi.
Itselläni oli kielteinen kanta ko. hoitoihin, mutta se johtui peloista. Aivan pelkäsin näitä lapsettomuushoitoja. Mutta nyt kun otimme tämän ensimmäisen askeleen niin tuntuikin äärettömän helpolta ja helpottavalta vihdoinkin ottaa se ensimmäinen askel. Tuntui aivan kuin olisi vapautunut jostakin. Ymmärrän jos ihmiset eivät halua edetä lapsettomuushoitoihin saakka. Mutta upeaa on että lapsettomuushoidot on olemassa, koska on paljon ihmisiä/perheitä joissa oman lapsen kaipuu on suuri, mutta lapsen saamiseen tarvitaan juuri näitä lapsettomuushoitoja. Nostan hattua ko. tutkijoille/lääkäreille ja totta kai koko hoitohenk.kunnalle.
No nyt tulee niin pitkä juttu ettei se taida loppua ollenkaan :) Sonjaemma kävin kirjastossa lainaamassa muutaman kirjan ja yhdessä sanottiin, että juuri nämä tunnereaktiot niin puolesta kuin vastaan ovat raskauden alussa hyvin luonnollisia. Voi hyvin ! Onkos muuten oireita tullut ?
Kaikille terveisiä t. emmi rv-6+6
kiva kuulla paidestakin taas.
Kotona sairastellessa menee aika edelleen, vaikka eilenkin tein puolipäivää töitä ja tänään taitaa olla samanlainen homma edessä, puhelinkin on soinut aamupäivällä pariin otteeseen kun yritin nukkua.
Minulla on myös nuo oireet vahvempia iltaisin, siis ne vähäiset. Ja yökkäyttää aina noin tunti-pari ruokailun jälkeen. Ja hieman huono olo jos ei ole pariin tuntiin syönyt.
Minulle nuo tuo lapsettomuustutkimuksiin ja hoitoihin lähtö oli aika itsestään selvää. Ehkä olen vain sen verran " tekninen" ihminen että jos ei luonnollisesti ala sujua niin miksi ei ottaa lääketiedettä apuun jos se kerran on mahdollista. Hoitojen rankkuus oli lähinnä henkisellä puolella, pettyminen insseistä ja sitten se aikatauluttaminen lääkäreissä ja ultrassa juoksemisineen. Jonkin verran asiaa kyllä helpotti kun oli yksityisellä hoidossa, aikataulujen sovittaminen, joustavuus ja ylipäätän se että pääsee edes puhelimitse läpi helpotti minulle ainakin koko prosessia. Ei sen puoleen että NKLllä ainakin minun kohdalle osui tosi ystävällistä henkilökuntaa, kunhan sinne asti pääsi että sai ajan...
Ja onneksi tietysti mies oli myös valmiina hoitoihin, vaikka hänellähän oli se helpoin osuus. Piti vain aina toimittaa tavara purkissa paikalle.
Ja pelkohan tässä on edelleen varmaan seuraavat 8 kk. Toisaalta eipähän se siitä helpota, kai sitä sitten loppuelämän saa olla vähän sydän syrjällään kun maailma on niin vaarallinen paikka ;).
Tänään päästiin siis uudelle viikolle, eli nyt on kai sitten rv 5+0.
Hei vaan tytöt ja kiitos osaanotosta ja kannustuksesta. Täällä mieli on jo paljon parempi. Se vain niin kirpaisee tuossa tätin tulopäivänä että enkö nyt saanut edes tämän kerran testata vaikka sitten sen negan. No nyt on katse jo tulevaisuudessa:)
Tuntuu siltä että meillä tällä hetkellä minä kuumeilen enemmän kuin mies tai sitten mies ei puhu asiasta. Puoli vuotta täynnä yritystä ja katsotaan sitten kevät kesästä miten jatketaan. Niistä hoidoista ei olla vielä puhuttu mutta se asia on edessä jos tässä ei nyt mitään tapahdu. Minulla ei hoitoihin meno ei niin kovasti pelota nyt mutta miehellä on vähän kielteisempi kanta asiaan ja sen pehmittelyssä sitten aikanaan voi mennä aikaa. Nyt kuitenkin edetään luomuillen ja käydään valmistautumaan uuteen taistoon:)
Mukava kuulla että sonjaemmalla ja emmillä menee hyvin ja iloitsen teidän puolesta kovin että olette päässeet tuohon vaiheeseen.
Cindille kovasti onnea pikkuisen tytön johdosta ja pitänee myös minun käydä lukemassa cindin terveiset sieltä.
Trattiksen ja ilmeisesti paiden kanssa ollaan täällä samoissa pisteissä minä tosin vielä hieman vihreä mutta samassa tilanteessa ollaan. Peukkuja teille tulevaan kiertoon bd bd.
Nyt nautin kahdesta vapaapäivästä tosin sen kustannuksella että viikonlopun olen töissä. Ilma on synkeän sateinen mutta kyllä täällä sisällä löuýtyy kaikenlaista tekemistä ja kai sitä pitää pistäytyä ulkonakin virittämässä " jouluvalot" kuistille.
Mukavaa torstai päivää teille esikot!
Eli minun Gyne siirtyi sitten 30.11 ensiviikon keskiviikkoon :( Joudunkin aloittamaan työt aikaisemmin huomenna ja en halua heti aloittaa uudessa paikassa ' tuli esteitä ' kommentilla, vaikka toki olisin voinnut .. Tämmöinen kun olen, kiltti reppana .. Hemmetti että patittaa ..
Neuvolaan aika 9.12 ja silloin viikkoja 8(hui) jos siis kaikki menee hyvin !!! Tänään oli mukava hoitsu puhelimessa ja kysyinkin lopuksi, oletko sinä sitten minun oma terkkari, sanoi olevansa :)
Käski miettimään ns. sairauksia molemminpuolin mies/minä ja mahd.kysymyksiä ja SYNNYTYSSAIRAALAN .. Siellä oli monta vaihtoehtoa, mutta taidan kääntyä tuon Kätilöopiston puoleen !!!
Tässähän näitä uutisia taas. Teti kiva, että mieliala kohonnut !!!
t. emmi
minäkin soitin äsken neuvolaan ja varasin ajan, 20.12 eli mukavasti joulun alla sitten ultrauutiset. Mukava hoitsu mullakin puhelimessa ja samoja asioita käsiteltiin. Hoitaja miettikin että tulikohan nyt kaikki kun hän oli juuri puhunut jonkun toisen " ensikertalaisen" kanssa. Enempiä paljastamatta, ties vaikka oltaisiin soiteltu samaan paikkaan ;). Pitää tuota sairaalaa miettiä, jos ultrassa näkyy kaksi sikiötä niin sitten ehdottomasti Naikkari. Muuten voisin vaikka harkita Jorvia.
No, odotellaan nyt ensin että päästään sinne ultraan asti joskus kahden viikon päästä.
ei minullakaan ole mitään periaatteellista kantaa hoitoja vastaan, jotenkin se ei vain tuntunut omalla kohdalla oikealta ratkaisulta. Olin jo nelissäkymmenissä silloin pari vuotta sitten ja tiedossa oli, että hoitotulokset ovat huonompia kuin nuoremmilla. Kun meillä lääkärin mukaan oli kuitenkin ihan samat mahdollisuudet kuin muillakin sen ikäisillä saada luomulapsi, päätettiin luopua hoidoista. Sillä periaatteella, että " jos Luoja suo..."
Minä olin sitä paitsi jo siihen mennessä lukenut tuolla lapsettomuuspuolella ihmisten viestejä ja todennut, että en halua mukaan ehkä vuosia vievään odotuksen ja pettymyksen kierteeseen. Mies oli harvinaisen samaa mieltä. Rakkaussuhdekin oli vielä niin uusia asia, että siinä tuntui riittävän ihanuutta tarpeeksi.
Olemme kyllä alusta saakka olleet valmiina siihenkin vaihtoehtoon, että elämme kahdestaan loppuelämän. Se on aika luonnollinen tilanne, kun suhde alkaa vasta nelikymppisenä. Mutta niin vain on, että nyt kun minulla alkaa oikein todella olla edessä koko lapsihaaveesta luopuminen, se tekee kipeää. Kestää aikaa, että löytää rauhan itsensä kanssa.
-paide-
tässä porukassa ovat tuon ikäkysymyksen kanssa painineet. Yksi syy meillekin oli kiiruhtaa ja hakeutua tuonne yksityispuolelle oli juuri ikä, mullakin tuli tänä vuonna 38 mittariin niin ei tässä ole aikaa jonotella ja yrittää sumplia hoitoja vuosia...
Paide, muistan että olet aina puhunut niin kauniisti sinun ja miehesi suhteesta ja että tosiaan olette todenneet että olette onnellisia jo siitä että olette toisenne kohdanneet. Se että ei ole yhteistä lasta on varmasti kipeä ajatus totutella. Mutta teilläkinhän on siis vielä mahdollisuus ihan luomulapseen. Vaikka ei tietysti paljon lohduta mutta näinhän se on.
Oh, mies kolkuttelee ikkunaan, siellä on tulossa 1 kpl kuratassuja suihkuun vietäväksi =)
Oikein mukavaa pakkasaamua esikoille !!!
Täällä voidaan hyvin ainoastaan ' tämä jatkuva nuha/tukkoisuus alkaa rasittaman ' Tämä oire alkoi jo ennen kuin tiesin odottavani, että olisikohan yhteydessä HCG hormoonin kanssa. Aikaisemmin olen sairastanut allergista nuhaa, mikä kuitenkin on ollut poissa jo useamman vuoden ja nyt tuntuu, että sama allergia tuli takaisin raskauden myötä. Muita oireita ei juurikaan ole jollei oteta huomioon, suonenvetoa pohkeissa, päänsärky ja hetkittäinen yökötys olo + valkovuoto, mutta nämäkin vaihtelevat päivittäin. Viikonloppuna tuli jo epätoivo takaisin kun niin oireettomia hetkiä oli. Ja jotenkin olen alkanut ajattelemaan, jos nämä oireet ovatkin psykosomaattisia. Saa nähdä perjantaina eli silloin aamulla Gyne.
Sonjaemma kiva kuulla että kaikki hyvin. Toivotaankin, että kaikki sujuu paremmin kuin hyvin. Teillä varmasti sama reaktio kuin meilläkin eli ajatukseen omasta vauvasta yritetään täälläkin sopeutua ja tottua. Näin ' vanhana ' kun on tulossa äidiksi ensimmäistä kertaa niin ei se ihan helppoa ole.
Kuis trattis ja teti ? Miten tetin piinapäivät ?? Ja trattis on jo matkalla kohti uusia yrityspäiviä .. Toivottavasti pian tärppää, ja jos ei tärppää niin sekin on vain osa tätä miedän elämää. Olen alkanut miettiä näitä asioita syvällisemmin koska niin paljon on ollut epäonnea ja päädyin siihen, että se on vain pakko ottaa mitä annetaan, vaikka välillä se tuntuisikin epäoikeudenmukaiselta päätökseltä.
Tuli mieleeni eräs sukulaisnainen, hän yritti raskautua miehensä kera n. 10 vuotta ja kävivät läpi lapsettomuushoitoja ja olivat välillä erossakin, kun eivät kestäneet lapsettomuutta, mutta palasivat yhteen ja loppuunkäsittelivät asian ja lopettivat yrittämisen, hoidot yms, ja kuinka ollakkaan heille syntyikin oma luomuvauva äidin ollessa 46v, joten kaikki on mahdollista.
Palaillaan asiaan ja kaikille hyvää alkanutta viikkoa
t. emmi