Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kotiäidin on tosi vaikeaa saada työpaikkaa
08.05.2012 |
enkä minäkään olisi kotiäidiksi halunnut jäädä mutta kun en saanut työpaikkaa edes silloin nuorena. Oli vaan pätkää satunnaisesti mutta ei sillä tavalla sitouduta työelämään ja pysytä työssä kiinni.
Ja sentään kuitenkin on 2 ammattia hankittuna mutta kummaltakaan alalta en saa töitä. Mä alan olla niin syrjäytynyt, että en edes osaisi enää säännöllisesti mennäkään mihinkään työpaikkaan. Ja työkkärissä mulle vaan viitataan kintaalla kun yritän hakea apua.
Olen todella pahassa pulassa.
Kommentit (61)
Jos on näin niin ei tosiaankaan ole mikään ihme ettet työllisty!!!!!! Mulla vähän vastaava tilanne kuin sulla. Olen hakenut ties mitä töitä ja en vaan pääse mihinkään ns. kunnollisiin työpaikkoihin. Mutta eipä tuo ole kyllä mikään ihme kun täällä hakee esim. jotain osa-aikasta 6-20 tuntia/vko:ssa työtä 300 henkilöä! Jos on kyse kunnollisesta, kokopäivätyöstä, ei provikkatyöstä niin sitten hakijoita onkin jo useita satoja, yhteenkin paikkaan oli 1300 hakijaa!!!! Että repikää siitä kaikki te jotka väitätte että töihin nyt pääse kukaan vaan ja millon vaan... Sopii tulla yrittämään.
En osaa valitettavasti sua neuvoa. Mä olen jo alkanut miettimään muuttamista 200 kilometrin päähän jossa töitä olisi. Tosin sitten perhe jäisi tänne... Taikka sitten jos perustaisi firman, en tiedä.... Hermoille tämä kyllä käy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut täällä jatkuvasti toitotetaan miten "kotiäidin työ on tärkeää, raskasta ja vaativaa". Just joo. Nyt näette kun alatte hakea oikeisiin töihin.
Mun kaverin vaimo oli kotona siihen saakka kun nuorin täytti 15, ei siltikään olis halunnut mennä töihin. Lopulta joutui "nöyrtymään" siivousalalle. Muistan miten tämä rouva tilitti mulle aikanaan, miten uraäidit on itsekeskeisiä... no mulla on ainakin hyvä eläkekertymä ja lapsetkaan ei ole sen huonompia kuin kotona kasvatetut.
Jälkiviisaana on helvetin mukava olla!
Mut tsemppiä ap, toivottavasti löydät töitä!
Eihän hän ollut saanut töitä ennen sitäkään!
Jos on näin niin ei tosiaankaan ole mikään ihme ettet työllisty!!!!!! Mulla vähän vastaava tilanne kuin sulla. Olen hakenut ties mitä töitä ja en vaan pääse mihinkään ns. kunnollisiin työpaikkoihin. Mutta eipä tuo ole kyllä mikään ihme kun täällä hakee esim. jotain osa-aikasta 6-20 tuntia/vko:ssa työtä 300 henkilöä! Jos on kyse kunnollisesta, kokopäivätyöstä, ei provikkatyöstä niin sitten hakijoita onkin jo useita satoja, yhteenkin paikkaan oli 1300 hakijaa!!!! Että repikää siitä kaikki te jotka väitätte että töihin nyt pääse kukaan vaan ja millon vaan... Sopii tulla yrittämään.
En osaa valitettavasti sua neuvoa. Mä olen jo alkanut miettimään muuttamista 200 kilometrin päähän jossa töitä olisi. Tosin sitten perhe jäisi tänne... Taikka sitten jos perustaisi firman, en tiedä.... Hermoille tämä kyllä käy!
Lasteni koulukavereiden äideistä moni on myös kotiäitinä, ehkä myös olosuhteiden pakosta. Hakijoita on ilmeisesti hyvin paljon. Viimeksi kun hain osa-aikaista avustavaa toimistotyöpaikkaa, hakijoita oli yli 300. Ei mikään ihme, etten päässyt haastatteluun. Masentavaa.
Jos ihminen on kouluttautunut tietylle alalle, hän haluaa sen alan töitä, ei mitä tahansa. Ei silti, ei niitä "mitä tahansa" pääse edes tekemään, jos on ylikoulutettu.
Oma tilanteeni on sellainen, että työnantajafirmani lopetti toimintansa äitiyslomani aikana, joten paluuta entiseen ei ollut. Olin kauan lasten kanssa kotona ja opiskelin uuden tutkinnon, kun lapset olivat päiväkoti-ikäisiä. Nyt haen uusia töitä, enkä pääse edes haastatteluihin, joten naamavärkissä tai olemuksessa tuskin on vikaa. CV:t ja hakemukset on hiottu asiantuntijan opastuksella.
Ongelma ainakin pk-seudulla on, että avoimiin työpaikkoihin pursuaa hakijoita ovista ja ikkunoista. Tavalliseenkin osa-aikaiseen, pienipalkkaiseen toimistotehtävään hakee satoja. Kovin mielelläni kuulisin asiallisia vinkkejä työllistymiseen. Leikkipuistoista jne. ei työtarjouksia sada, koska rekrytointi-ihmiset eivät niissä pyöri (vrt. se aikaisempi, joka ei ole koskaan hakenut yhtäkään paikkaa). Turhauttaa, kun ei pääse tositoimiin, töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä voi haluta mitä haluaa, mutta sitten pitää haluta omalla kustannuksella, eikä verovaroin.
Työpaikkaan ei tarvita nimenomaan sitä rekrytointi-ihmistä...
Ja kyllä rekrytointi-ihmisilläkin muuten on lapsia tai lastenlapsia tai kummilapsia...
Sitä voi haluta mitä haluaa, mutta sitten pitää haluta omalla kustannuksella, eikä verovaroin.
Työpaikkaan ei tarvita nimenomaan sitä rekrytointi-ihmistä...
Ja kyllä rekrytointi-ihmisilläkin muuten on lapsia tai lastenlapsia tai kummilapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin kahden viikon pestille yhteen firmaan puhelinvaihteenhoitajan tuuraajaksi.
Siinä sitten pidin silmät ja korvat auki, kuulin että oman alani hommaan oltiin aikeissa hakea jotakuta ja tungin itseni esille siinä vaiheessa.
Ja kun olin saman tien siinä puhelinvaihteessa ottanut tilanteen haltuun monella kielellä ja osoittanut, että pärjään, sainkin sitten saman tien sen oman alani pysyvän työn. Puhelinvaihde on oikeasti vaativa homma sijaistaa, koska siinä pitää äkkiä omaksua iso määrä ihmisiä ja toimenkuvia ja se firman toimiala ja osata palvella ripeästi asiakkaita. Se on koko yrityksen käyntikortti!
Ja työn tosiaan sain, vaikka olin vasta toisen vuoden opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kun niitä tekee riittävästi, poikii se tilaisuuksia pidempiin ja jopa vakinaisiin työsuhteisiin. Ja saahan niistäkin rahaa.
Oletko työvoimatoimiston listoilla? Keskustele siellä, miltä kahden koulutuksesi työllistämistilanne näyttää. Jos huonolta, niin etsi aktiivisesti tietoa lisäkoulutuksesta tai kouluttaudu kokonaan uudelle alalle. Lähihoitajaksi pääsee nopeasti, työntekijöistä on jopa pulaa ja työ ei kuitenkaan vaadi ihan mahdottomuuksia koulunsa hyvin suorittaneelta.
JOs taas haluat mitä tahansa työtä, Siwan kassalle tai siivousfirmaan, niin älä lähetä hakemusta vaan soita. Myy itsesi henkilökohtaisesti läpi. Sovi haastattelusta, älä turhaan lähetä papereita. Selvästi olet paperilla ihminen, jota ei monikaan viitsi ottaa lukuun. Ehkä olet liian koulutettu näille matalapalkka-aloille, toisaalta taas omalla alallasi on haitaksi nuo lyhytkestoiset työsuhteet. Tietysti on hyvä saada työkokemusta, mutta edelleen on paljon työnantajia, jotka mieltävät nämä lyhytkestoiset työt työntekijän viaksi ja sopeutumattomuudeksi, vaikka nykyään maailma pyörii näin.
Jos olet masentunut, hoida asia lääkärin kanssa. Älä vie taakkaa työpaikoille tai haastatteluihin. Kotiäitiys ei ole synti eikä sinun kannata huokailla haastatteluissa, miten vaikeaa on työllistyä tai miten olisit halunnut työllistyä jo ajat sitten. Anna vaikutelma, että elämäsi on ollut hallittua ja sujunut suunnitelmiesi mukaan tähän asti ja nyt haluaisit taas työelämään. Anna siis varma ja suunniteltu vaikutelma elämästäsi. Esim. opiskelujen jälkeiset lyhyet työsuhteet kuittaat sillä, kun olet ollut vastavalmistunut, niin otit noita sijaisuuksia vastaan saadaksesi alasta mahdollisimman kattavaa työkokemusta. Käännä se positiiviseksi jutuksi.
Etkö kestä totuutta?
Et kyllä sitten älyllä loista, mutta katteetonta sairaalloista itserakkautta sulta löytyy vaikka muille jakaa. Sekä erittäin suuri suu ja kyvyttömyys hienotunteisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yritin ketjua lukea. Jos et asu pk-seudulla, on varmasti vaikeaa työtä saadakin.
Täällä kovasti yrittävä aina jotain löytää jossain vaiheessa, mutta omaa sukua asuu ympäri Suomea ja kyllä tilanne on aika ankea, mitä pienemmästä paikkakunnasta kyse.
Sitä voi haluta mitä haluaa, mutta sitten pitää haluta omalla kustannuksella, eikä verovaroin. Työpaikkaan ei tarvita nimenomaan sitä rekrytointi-ihmistä... Ja kyllä rekrytointi-ihmisilläkin muuten on lapsia tai lastenlapsia tai kummilapsia...
Olin jonkin aikaa poissa, tein yhden työhakemuksen:)
Ihmettelen asennettasi. Kyselin asiallisia vinkkejä työnhakuun, mutta sinun antamasi eivät niitä olleet.
Olenko sanonut sanaakaan mistään verovarojen käyttämisestä? En ole virallisesti työtön, joten en saa senttiäkään työttömyyskorvausta tai mitään muutakaan rahaa yhteiskunnalta. Lapsilisät saan, mutta niin kaikki muutkin, joilla on lapsia. Rahasta en ole sanonut muutenkaan mitän, vaan työstä.
Kyllä omalla alallani töitä saadaan rekrytointi-ihmisten kautta. Vaikka tiedon saisi muutenkin, edessä on aina ammattilaisten haastattelut ja psykologiset testit. Tiedän tämän ja menisin mielelläni.
Edelleen toivon iloisia esimerkkejä työllistymisestä. Puhelinvaihteenhoitajan esimerkki oli loistava! Onnea sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kyse on ihan siitä milloinen itse on ja mitä on työnantajalle tarjottavaa. Itse olin kotona 6 vuotta, ja palasin hakemaan töitä liki nelikymppisenä. Ennan lapsia olin tehnyt pelkkiä sijaisuuksia. Toki nytkin aloitin ihan sijaisuuden hakemisella. Kolme pätkää 3 kk+ 2 kk + 1v ehdin eri työnantajalla tehdä ja sit sain vakipaikan.
Omalla alallani on tosi huono työtilanne, ja kotiäitivuosien jälkeen olen todellakin heikoilla oman alani suhteen. Mutta en mä saa niitä varasto-, siivous-, toimisto- ym. töitäkään koska olen ylikoulutettu! Työnantaja katsoo että tuo hakee kuitenkin koko ajan parempaa paikkaa. Niin että se siitä "kyllä töitä löytyy kun et ole nirso".
mullakin on akateeminen koulutus, mutta kun lähdin kotiäitivuosien jälkeen takas työ elämään hain paikkoja lukoto+ työtodistuksilla. En mä hakemuksissa tai haastattelusssa mainninnnut jatko-opiinoitani. Ei niitä ole pakko mainita.
Jää sellainen avuton tumpula -vaikutelma, et vaikuta "toimen ihmiseltä", joka vaan ottaisi tilan ja työn haltuunsa.
Minä en ole ollut koskaan työtön, koko ajan on työtarjouksia tullut ovista ja ikkunoista. Liiankin kanssa.
Olen sellainen "kääritään hihat ja toimeen" -tyyppi.
Töitä on poikinut ihan vaikka mistä. Leikkipuistoista, lasten koulukaverien kautta jne.
Kertaakaan en ole edes hakenut mitään työpaikkaa tai ollut työpaikkahaastattelussa.
Minusta ap ei vaikuta lainkaan huonolta ehdokkaalta tai ole tumpelo tai hidas.
Mitä sinä täällä teet, eikös pitäisi tehdä töitä eikä roikkua netissä. Ei taida työnantajasi tietääkään, että et olekaan niin tehokas kuin annat ymmärtää. Epäempaattinen ja ikävä ainakin olet.
T: Kotiäiti
Näissä keskusteluissa unohtuu usein, että ala vaikuttaa työnsaantiin ja työsuhteen laatuun aika paljon. On vähän eri asia hakea töitä vanhuspuolen lähihoitaja kuin toimittajana.
Olisi kiva tietää, minkä alan ja millaisia töitä nämä "Aina oon töitä saanut kun oon hakenut" -tyypit ovat tehneet.
Näissä keskusteluissa unohtuu usein, että ala vaikuttaa työnsaantiin ja työsuhteen laatuun aika paljon. On vähän eri asia hakea töitä vanhuspuolen lähihoitaja kuin toimittajana. Olisi kiva tietää, minkä alan ja millaisia töitä nämä "Aina oon töitä saanut kun oon hakenut" -tyypit ovat tehneet.
Onko kyse esim. hoitoalasta? Se on omasta alastani niin kaukana, että ettei voi verrata.
minkä alan/alojen koulutus näillä "on kaksi/kolme/viisi tutkintoa, mutta töitä ei vaan ole" -ihmisillä on tai missä he asuvat. Ja minkä alojen töitä ovat hakeneet, jos/kun ovat usein niin montaa paikkaa hakeneet?
Itsekin olen ollut työttömänä, ja tiedän, että työpaikan löytäminen ei ole helppoa, jos pitää rimaa vähänkään korkealla. Itselleni ei olisi ollut taloudellisesti järkevää mennä "mihin tahansa" töihin sinä aikana, kun sain ansiosidonnaista, minkä vuoksi jouduinkin olemaan, kymmenistä hakemuksista huolimatta, työttömänä lähes puoli vuotta (josta noin puolet tosin kesäaikana), kun pidin "tiettyä tasoa" yllä hakiessani töitä. Sen sijaan samasta firmasta "alemmilta" tasoilta työttömäksi jääneet työllistyivät varsin nopeastikin, juuri noiden tässäkin ketjussa mainittujen vuokrafirmojen kautta esim. call center- tai toimistosihteeri-tyyppisiin töihin.
Näissä keskusteluissa unohtuu usein, että ala vaikuttaa työnsaantiin ja työsuhteen laatuun aika paljon. On vähän eri asia hakea töitä vanhuspuolen lähihoitaja kuin toimittajana.
Olisi kiva tietää, minkä alan ja millaisia töitä nämä "Aina oon töitä saanut kun oon hakenut" -tyypit ovat tehneet.
Alue: Aihe vapaa
Ja toisekseen se vaatisi alkupääomaa, jota minulla ei ole. En ole mainoslehtisten jakamista ajatellutkaan koska eihän siitä saa edes palkkaa kulukorvausten verran mutta sanomalehteä voisin aamuyöstä mennä jakamaan jos meilläpäin avautuisi paikka. Autoa minulla ei ole käytössä, se rajoittaa jonkin verran.