Mistä motivaatiota painonhallintaan/ laihdutukseen?

muuten palaat samaan tilanteeseen hetken kuluttua. Entä jos muutat ateria kerrallaan syömätapoja? Ensin aamiainen terveellisemmäksi, kuukauden kuluttua kahvipulla korvautuu hedelmillä, 2 kk jälkeen iltasyömisen pienennys jne. Ainakin itselläni toimii paremmin hitaampi ja ei-liian-radikaali painonpudotus. Ja kyllä herkutellakin saa, mutta muuta herkuttelua joko niin, että se ei ole jokapäiväistä tai sitten pienennät herkkujen kokoa. Tsemppiä, elämäntilanteesi kuulostaa haastavalta!

Olet saanut erittäin hyviä vinkkejä, poimi ne muistiin! Mutta älä tee kaikkia muutoksia kerrallaan vaan etene pikkuhiljaa eteenpäin. Näin muutoksista tulee pysyviä, kun sinulla on aikaa sisäistää ne.

Päätä, minkä muutoksen toteutat heti, minkä kahden viikon päästä, minkä kahden kuukauden päästä jne. Haluatko nyt heti lisätä vihannesten/kasvisten osuutta JOKAISELLA aterialla (itse suositan tätä, koska niissä ei ole juuri kaloreita ja ne täyttävät kuitenkin ja vievät näin tilaa mahalaukusta muulta ruualta ja estävät herkkuhimoa) vai haluatko esim. ottaa ensin käyttöön terveellisen aamiaisen, esim. ehdotetun puuron raejuustolla ja marjoilla?

Kun olet toteuttanut ja tottunut ekaan muutokseen pari viikkoa, ota käyttöön seuraava. Esim. iltapäiväpullan jätät kokonaan pois, vaihdat sen vaikka rahkaan. (Jos olit ekanana muutoksena lisännyt kasvisten osuutta, olit jo lisännyt esim. omenan tähän iltapäiväkahvin ja pullan kaveriksi)

Kesäkuussa voit sitten ajatella kolmatta muutosta. Grillikauden lähestyessä olisiko se vaikka se, että grillaat itsellesi kokolihaa ja kasvisnyyttejä, makkaraa vain harvoin?

Liikuntaa voit halutessasi lisätä jo heti aluksi, esim. ehdotettu vartin liikuntatuokio joka päivä. Tai vaikka niitä haara-perushyppyjä hiekkalaatikon reunalla.

ja tästä sitten pikkuhiljaa eteenpäin. Et ole kiloja saanut muutamassa viikossa, muutamassa viikossa ne eivät lähdekään. Pysyviä muutoksia, josta pystyt toteuttamaan tässä elämäntilanteessa! Tsemppiä!

Tosi hyviä vinkkejä olen kyllä saanut. Omalle toiminnalleen tulee kieltämättä sokeaksi, mielestäni muka-tiedostan heikot kohtani.. mutta jossain on silti vika kun kilot karttuu vaikka ajatus on jotain ihan muuta!



Sen verran täsmennän, että makeat juotavat eivät ole koskaan olleet ongelmana; en juo mehuja enkä limsoja, kahvin ja teen juon ilman makeutusta. Täysmehua saatan joskus tlvella juoda, mutten sitäkään edes viikottain.

Myöskään rasvainen ruoka ei ole sinänsä ongelma; en ole koskana pitänyt makkaroista, jos grillaan, grillaan esim kanaa tms ja vatsavaivat (ajoittaiset sappiongelmat) estävät tehokkaasti rasvaisen ruuan syömisen. Mutta jossain om vikaa kun vaa'an numerot menee väärään suuntaan... No juustoa syön leivän kanssa joo..



Mutta pikkuhiljaa, koitan olla kärsivällinen. Kiitos tsemppauksista :)



ap

Esim. kiloklubilla on ilmaiset sivut, joihin on helppo merkitä syömiset ja se opastaa laatupallojen avulla syömään oikein.



Tätä kannattaa tehdä ainakin alussa, ja REHELLISESTI, jotta saat selville missä menee vikaa. Miten syöt väärin, mitä syöt liikaa, jos kerran mielestäsi suuria ongelmia ei ole. Ehkä se on annoskokoko?

Minulle tämä laihduttaminen on ns. ikuisuusprojekti. Nuorena olin bmi 24 ja oikein tyytyväinen kurvikkaaseen kroppaani. Jossain vaiheessa sairastuin masennukseen, syömishäiriöönkin ja lihoin 40kg lyhyessä ajassa. Siitä kun sisuunnuin, sain pois 10kg...mutta loppu paino junnasi -ja junnaa muuten edelleen. Yksi asia on, jonka uskon vaikuttavan lähes jokaisen naisen painnohallintaan: stressi.



Olen aloittanut laihdutuksen varmaan sata kertaa, aina se päättyy epäonnistuneesti parin viikon päästä. Syyksi epäilen stressiä; paineet saada painoa alas yhtä nopeasti kuin tähänkin asti. Stressi estää tunnetusti laihtumisen osalla, uskon kuuluvani näiden ihmisten joukkoon. Nyt yritän laihduttaa niin, että olen ns. armahtanut itseni...hyväksyn läskin itseni, syön aina jos tulee nälkä ja herkkujakin laskematta...vaan yritän samalla ujuttaa mukaan pieniä muutoksia.



Esim. äsken oli nälkä, tajusin että lounaasta on kolmisen tuntia. Sen sijaan että olisin hyökännyt täytetyn patongin tms. energiapommin kimppuun, tein itselleni pikapuuroa vadelmilla. Jos tämä ei riitä taltuttamaan nälkää, tuossa olisi vielä omena lisäksi. Illalla teen jotain keittoa, ne täyttävät mukavasti ja kaloreita ei juuri kerry.

Pelkällä liikunnalla ei laihdu, ruokailutottumukset siinä on se mistä pitää lähteä liikkeelle. Liikuntaa pitäisi harrastaa ihan tolkuttomasti, että sillä pelkästään laihtuisi.



Vaikea sitten sanoa minkälaista ruokavaliota kukakin pystyy parhaiten noudattamaan. Itselläni auttoi hiilareiden karsiminen (vaikka en sitä kaikkea karppauhössötystä oikein jaksakkaan sulattaa). Hiilareiden vähentäminen vähensi sitä iltaisin ilmaantuvaa mässyhimoa, mikä kai itselläni on suurin syy siihen että pystyin sillä laihtumaan.



Kiloklubi on mielestäni myös ihan mielenkiintoinen paikka, jos vaan jaksaa sitä ruokapäiväkirjaa täytellä. Itselläni aina jossain vaiheessa innostus lopahtaa, kun pitäisi aina jaksaa tulla koneelle merkitsemään kaikki syömiset.

Esim. Rentoa painonhallintaa opastaa nimensä mukaisesti rentoon painonhallintaan (ja laihduttamiseen). Kun sisäistää kirjan sanoman siitä, että kyseessä on loppuelämän kestävä elämäntapamuutos, joka ei tapahdu kuukaudessa eikä kahdessa, vaan koko prosessiin menee kaikkineen muutama vuosi, on jo pitkällä. Kirjassa on esimerkkinä pariskunta, joka on koko aikuisikänsä laihduttanut, lihonut, laihduttanut, kaikin keinoin. Kun he alkoivat noudattaa Borgin neuvoja ja hyväksyivät, että tällä keinoin tuloksia saa hitaasti, mutta varmasti, alkoi tapahtua.



Suosittelen, siinä on paljon hyviä neuvoja, esimerkkejä ym. Minun silmäni se avasi. Tajusin, että vaikka periaatteessa tiedän paljon laihduttamisesta, en ole sisäistänyt asian peruspointtia ja olen kehittänyt itselleni jonkinlaisen syömishäiriön tekemällä kieltolistoja, sallittuja listoja, tiukan liikuntakalenterin jne. Nyt olen unohtanut nuo listat kokonaan, kuten myös päivittäisen kalorien laskennan. Paino on alkanut pudota. Hitaasti, mutta varmasti. Välillä käyn kiloklubissa tarkistamassa syömäni kalorit, ne tuppaa vain salakavalasti nousemaan...syö pari leipää enemmän, ottaa kauhallisen keittoa enemmän...itseään huijaa niin helposti. Tällä muutaman viikon välein tapahtuvalla tarkistuksella katson, että pysyn suunnilleen aisoissa. Enää en suostu päivittäin ajattelemaan, paljonko mikäkin ruoka sisältää kaloreita. Ei kukaan pysty elämään niin loppuelämääsnä.

Kiloklubiin koitin rekisteröitä.. jostain syystä ei onnistunut?! Ja siitä kuminauhasta joku kirjoitti, mistä niitä saa, paikallisessa cittarissa ei ollut?



Sitten kommentteja näihin pariin päivään, kiitos :)

ap: n, 2dl 4-viljan puuroa ja maitoa (rasvaton)+ vajaa mukillinen teetä

lounas: eilen 5-6 broilerpyrykkää, 1,5dl riisiä ja currykastiketta ½dl. + ½ lautasellista salaattia, tomaattia ja kurkkua. vettä juomaksi

tänään: ½ lautaselllista salaattia (kuten eilen), 1dl rasvatonta raejuustoa, 1½ dl wokkivihanneksia pannun kautta. + vettä

vp: eilen: kahvi+ rasvaton maito+ purkillinen ananasta

tänään: kahvi + maito+ pari omenaa

päivällinen molempina päivinä: lasagnea n. 2dl, ½ lautasellsita salaattia+ vettä

ip: eilen mukillinen teetä+ 2 ruispuikulaa juustolla (arkijuusto) ja kurkulla

Lasten mentyä nukkumaan selvisin pelkällä kivennäisvedellä.. tänään kaupassa köydessäni ostin heikon hetken varalle 70% suklaata.



Onko jotain korjattavaa vielä? Lisäksi onnistuin eilen tekemään n. tunnin rataslenkin 8-v:n terapian aikana, kiitos kauniin ilman. Ja tänään käytiin kaupassa pyörällä... kun ostoksia ei ollut paljoa. tunnin reissu tuokin, tosin kaupan sisällä kului osa ajasta.



ap

En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta minua on motivoinut liikkumaan sykemittari.



Minulla oli aivan sama tilanne, eli raskauden jälkeen paino vain nousi. En edes viimeisilläni painanut niin paljon kuin aloittaessani painonpudotuksen.



Minua motivoi liikkumaan kun näen mittarista kuluttamani kalorit, esim. 1 1/2 H lenkillä 1000 kaloria! :D



Minäkään en pääse ryhmiin tai salille liikkumaan, joten minulla on kotona kuminauha, käsipainoja tms. joilla voin jumpata kotona.



Tsemppiä yritykseen! Minäkin olen vielä alkutaipaleella.

kun miettii perus-av-meininkiä...



Pari ivailua, muut ihan asiallisia.

On vain tekosyy jos pistää laihtumattomuuden syyksi sen ettei pääse liikkumaan. Tärkeintä on se, mitä suusta menee alas. Piste. Liikunta TUKEE laihtumista. Go fat Go ruokavaliolla ryhtyy putoamaan taatusti, ja paras motivaatio on se, että TEKEE jotain sille, ettei ole ylipainoinen.



Ja tiedän mistä puhun: Olen laihduttanut ennen lapsia 40kg, jokaisesta lapsesta tuli ruokavaliosta riippumatta 30kg lisää. Ne olen laihduttanut pois. Nyt laihdutan taas hiljaa hiipimällä tulleita 7 ylimääräistä kiloa.



Motivaatioon en osaa sanoa mitään muuta, kuin että sen on lähdettävä itsestä. Ja vaikeinta on kuitenkin ihannepainossa pysyminen (siinä taas liikunta auttaa ja paljon)...

http://adf.ly/7zkmk

http://adf.ly/7zkTO

http://adf.ly/7z7wk

http://adf.ly/7z8fg

http://adf.ly/8D0PZ

http://adf.ly/7zkYU

http://adf.ly/7z8FP



kattokaa aiheeseen liittyen

Osta kaupasta pelkästään ruokaa jonka kalorit on alle 100 100g. Vaihda sokeri makeutua aineeseen ja unohda viljoista kaikkimuut paisi ruis ja kaura ts. kaurapuuroa ja ruisleipää kasviksia lihaa ja maitotuotteita. Lapset syö samoja ruokia ja voit syödä niin paljon, kuin haluat. Rasvana käytä öljyä.

Liikuntapuolen hoitaisin niin, että, jos 8 vuotias on koulussa tms. Lähtisin päivittäin 1-2 tunnin kävelylle pienempi vaunuissa ja juoksemaa silloin, kun mies on kotona. Lisäksi vielä päivittäin ulkoilua lasten kanssa esim. puutarhahommia tai retkeilyä tulee, kuin huomaamatta liikuttua. Myös kotitöissä kannattaa olla aktiivinen.

Tsempataan toinen toisiamme? Mä olen joskus yrittänyt niiden dvd:n avuilla jumpata, mutta kun se mahdollisuus tulee (yhdeksän jälkeen illalla) niin sitten olen niin poikki etten jaksa.



Joten mullekin vinkkejä laihdutukseen! Ja varsinkin siihen liikkumiseen.

Tsempataan toinen toisiamme? Mä olen joskus yrittänyt niiden dvd:n avuilla jumpata, mutta kun se mahdollisuus tulee (yhdeksän jälkeen illalla) niin sitten olen niin poikki etten jaksa.

Joten mullekin vinkkejä laihdutukseen! Ja varsinkin siihen liikkumiseen.

siis jumpata dvd:n kanssa kun lapset oli nukkumassa. Sillä tuloksella että mulla meni yöunet. Ei hyvä.

ap

Ylipainoa muksujen jälkeen sellanen reilut 30 kiloa... Painonvartijat oli loistava, mutta mä nojasin kyllä täysin siihen ryhmään, joita ei siis enää ole :( Itteensä on niin helppo huijata!



Perusteet tietää kaikki, mutta se on niin tikkusta ja muka vaikeeta se liikkeellelähtö! Mekin asutaan ihan korvessa, ja eipä tota toista osapuolta täälläkään liiemmin näy, että kaikki "kylillä" pyörivät jumpat sun muut voi unohtaa.



Kaveri tossa hehkutti Cambridge-menetelmää (on tiputtanu 60 kiloa sen avulla), mutta kattelin sivuilta, että on aika arvokasta. Ei ole kotihoidontuella häävisti varaa sellaseen.



Kiva olis saada joku huikea tsemppiryhmä kasaan, sellanen "raivoa ja ruoskintaa" -meininki (ei valitettavasti tuu tulosta sellasella "ihan tosi hyvä, että olet kuukaudessa pudottanu kilon, ku on ollu lapset sairaana ja seli seli -meiningillä"...) Sori, mut eiks se vähän niin ole, että hyviä selityksiä meillä aina on, tai ainakin mulla!



Ehkä tää AV ei ole paras mahdollinen "tiiminpitopaikka", jos on vähänkin arka "kommenteille" (kaikki kukkakepit hyökkää kimppuun ihan justiin...), mutta toisaalta taas, näkispäs kaikki, että osataan mekin. Tavallaan se lihavuus on tietysti oma valinta, mutta ei se mikään ominaisuus ole. Siitä pääsee kyllä eroonkin, kun päättää niin :)



Mrs. 165cm/105kg

Osta jumppakuminauha ja käsipainot, treenaa aamulla ennen aamiaista. Kävele paljon. Ajattele mitä kaikkea ihanaa laihdutus tuo elämääsi ja pidä kiinni mielikuvistasi. Syö vain sellaisia terveellisiä ruokia, joista oikeasti pidät, muuten laihdutus rupeaa maistumaan puulta. Syö hedelmiä ja marjoja. Muista, että ensimmäiset päivät ovat pahimmat, sitten alkaa sujua. Jokaisen pitää löytää itselleen sopiva rytmi ja ruokavalio. Esim. itselleni karppaus ei sovi ollenkaan, monelle se ilmeisesti sopii. Itse suosin tavallista kotiruokaa (mutta pienempiä määriä kuin aikaisemmin), paljon salaattia ja hedelmiä, maustamatonta jogurttia. Näillä keinoilla olen nyt itse laihtunut.

Ihan ekana sinun pitää miettiä, haluatko laihtua oikeasti, ja haluatko laihtua juuri nyt. Oletko valmis niihin uhrauksiin N Y T.



Jos tulet siihen tulokseen, että haluat, sitten vain toteuttamaan. Sinun pitää päättää, mikä on tavoitteesi, ja myös välitavoitteita saattaa olla hyvä asettaa, jos kiloja on paljon. Sitten kun olet saavuttanut tavoitteen, niin ei muuta kuin elämä risaiseksi: ostat ne sadanviidenkympin farkut tai ihanat saappaat!!!!!!



Sitten itse keinona mieti, voisitko kokeilla karppaamista. Tiedän, tästä seuraa hirvee huuto tällä palstalla, kun vaan ilkeääkin mainita karppauksen. Mutta eihän siinä tarvitse mihinkään fanaattisuuteen asti mennä. Jättää vaan pullat, karkit, sipsit ym. herkut pois ja sitten siistii ruokavaliosta hiilihydraatteja vähemmäksi. Itse olen karpannut nyt kohta viisi viikkoa. Koen ruokavalion helpoksi, mitään ihmeellistä ei tarvitse laskea ja tavallinen kotiruoka pienellä säädöllä käy tähän hommaan aivan mainiosti. Rasvaa syön saman verran kuin ennenkin, eli enpä juuri lainkaan. Voin hyvin, mitä nyt palelee, mutta sehän liittyy aina painon menetykseen.



Ja oikein jos tosissaan haluaa painoa pudottaa, niin kannattaa ehkä vähän miettiä sitäkin, mikä merkitys ruualla on elämässä. Onko se rentoutumiskeino? Nautinto? Voisiko se olla pelkkää polttoainetta? Voisiko itseä palkita jollain muulla kuin pullalla tai karkilla?

joo, pitkään mietin koko avausta, just tuon kommenttijutun vuoksi :)

Mulla ei ollut mitään paino-ongelmia ennen 30. ikävuotta. Sen jälkeen tuntuu että kaikki kilot on tarttuneet kiinni kuin erikeepperillä :( eikä toivoakaan katoamisesta. Kai mä olen vaan niin selkärangaton. AInakin olen sokea syömisilleni.. mielestäni en syö kovin epäterveellisesti. Mutta Kyllä jossain on oltava vika kun kilot vaan karttuu. Liikunnan vähys on kyllä ihan tosiasia. En vaan ole keksinyt miten sitä lisäisin, kun elämän realiteetit ovat nämä :(



ap

itse olen aina ollut normaalipainoinen, lapset 30-40-vuotiaan hankkinut. 4 kertaa olen ollut raskaana, 5 lasta. täytyn just 50 v enkä ole koskaan ollut niin hyvässä fyysisessä kunnossa kuin nyt. aloitin urheilemisen, kun kuopus oli 8 kk. pakko elää pitkään, kun on pieniä lapsia :)

kehuja tulee kropasta ja jaksamisesta päivittäin, työkavereilta, naapureilta, yms.

kylä lähtee!

Sitä motivaatiota tulee ehkä parhaiten siitä tuloksesta. Ajattele miten hyvä sinun on olla ja miten kiva kattoa ittee peilistä sitten kun on menettänyt jo muutamankin kilon!!! Minulla on kiloja lähtenyt nyt vasta viisi, mutta tuntuu hyvältä kun ihmiset huomauttelee että olet tainnut laihtua. Toki olen semmoinen lörppösuu että jokainen kerrankin kanssani jutellut tietää että laihdutan, mutta on silti kiva kuulla että naama näyttää kapeammalta.



Liikuntaa pitää elämässä olla. Valitettavasti pelkällä liikunnalla ei kuitenkaan laihdu - hyvin pitkälti pelkästään sillä on merkitystä mitä kurkusta nielaisee alas. Tottakai liikunta auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja kiinteytymisessä ja virkeän mielen ylläpitämisessä. Mutta pelkkä liikunta ilman ruokavalion muokkaamista ei valitettavasti tuo tuloksia. Mutta kun sen yhdistää syöminkien vähentämiseen, tuloksia tulee huikeaa vauhtia. Joten lähdenkin tästä pyöräilemään.



Paljon tsemppiä sinulle!!!!!!!! Voidaan me tietty perustaa tälle palstalle painonpudotusketju kaikille meille, jotka tarvitaan rinnakkaistukea. Sovitaan sitten ettei välitetä sivusta urveltajista, vaan tuetaan toinen toistamme kivassa hengessä.