TAMMIKUISET 2013
Uusi täällä joten saattaa tällainen ketju jo jostain löytyäkin, mutta kun en heti bongannut, nin laitoin uuden kokeille.
Täällä siis lukuina 38 v. 4. tuloillaan ja kovasti aluillaan. vko 5+2. LA 2.1.2013.
Outoa, mutta eritisempiä raskausoireita ei ole toistaiseksi muutoin kuin pientä kuukautsten tyylistä nipistelyä alamahassa, kahvi maistuu ja väsymyskin kovasti kohtuullista. Tokihan tuo muisti voi siinä määrin temppuilla että ei enää muista kuinka tuo alkuraskaus oikein menikään edellisillä kerroilla. Vanhin 13, keskimmäinen 12 ja nuorin 6.
Ja nyt sitten iltatähti, kaivattu sellainen, jos luoja suo.Tällä iällä kun ei koskaan tiedä. Palsotja kun lukee niin keskenmeno tässä iässä alkuraskaudessa voi olla jo 20 % luokkaa ):......
Olisi kiva kuulla muistakin raskautuneista, oloista ja tiloista.
Kommentit (116)
Asuinmaassani ei myydä pahoinvointirannekkeita.
Hei! Katoin, että niitä saa tilattua myös netin kautta. Lähetyskustannukset tosin on varmasti suuremmat kuin jos saat jonkun Suomessa olevan tuttusi ostamaan sellasen ja lähettämään sinne.
Niin, tulen varovasti tänne minäkin. Ihan alussa vasta ollaan (neuvolaan aikaa varatessa laskivat että 4+6 mutta netin laskurilla sain 5+1). Toista odotellaan innoissaan, esikoinen on jo koululainen.
Eilen tein raskaustestin kun kuukautiset alkoivat olla myöhässä, ja plussaahan se näytti! :) :) Ei mitään raskausoireita, tosin raskauskin vielä todella alussa (noin 4+5). Kotona olen esikoisen kanssa, joka nyt 1,5 v. Esikoisen kanssa oli heti alussa jo rinnat todella arat. Nyt on vaan tuntunut että vatsa pömpöttää, joten jotain turvotusta ehkä ilmassa. Ajattelin soitella neuvolaan vasta parin viikon päästä kun ei tätä vielä voi uskoa todeksi. Kiva kun tällainen viestiketju jo on täällä. Täällä siis laskettu aika olisi vasta tammikuun lopulla.
Rouva Myy
Tänään eka neuvola reissu. Tunti siinä vierähti lippuja ja lappuja täytellessä. Verenpaine ja hb tarkistettiin, muuta ei tehty. Enkä nyt oikeastaan mitään sydänäänikuuntelua odottanutkaan. :). Sitä vain sitten alkaa stressaamaan jos ei mitään kuulu. Kun on tuota mahaa tuossa päällä kuitenkin.
Olo on ihan naatti, väsyttää ja yökötyttää. Töissä pystyy nippa nappa olemaan, mutta kotona sitten vaan nukkuu.....ja syö kun sillä voi hieman hillitä yökötystä....5 kg oli tullut jo painoa lisää, että oikeen kahistutti puntarin tulos. Nyt pitää alkaa skarppaamaan ,,,ehhmm,,,
Laskettu aika tuli nyt sitten virallisesti 1.1.2013. neulonatätikin oli mielissään. Niillä on kuulema kilpailua neuvolantätien välillä siitä kuka synnyttää ensimmäisen uudenvuoden lapsen kun se pari pääsee sitten lehden etusivulle .....Itselle tuolla ei ole kovasti väliä, mutta lapselle, jos siis sellainen tässä uunissa sattuu loppuun asti kypsymään olisi tietysti hyvä että syntyisi tammikuussa eikä joulukuussa ajatellen koulujuttuja yms.
Pikkuhiljaa alkaa jotenkin uskomaan että sitä ollaan sitten paksuna.
vanhemmilleni asiasta ilmoitin ja yllätys yllätys. Kommentit olivatkin pelkästään positiivisia, mikä tietysti mieltä helpotti.
ihana kun tänne on tullut näin runsaasti tammimasuja. tsemppiä kovasti kaikille ja jaksamista ellotuksen ja väsymyksenkin keskelle.
T oasis vm -74
Mielenterveytenihän ei tietenkään kestänyt, ensimmäistä odottaessa kun ei tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. Soittelin sitten toissapäivänä yksityiseen neuvolaan ja sain jo eiliselle varhaisultra-ajan. Sielä sitten jännittyneenä eilen käytiin. Mies sai melkein kantaa mun sisälle, eläissäni en oo mitään pelännyt niin paljon! Mutta kokemus olikin ihana ja rauhoittava. Sielä se öllötti oikeassa kohdassa ja kaikki vaikutti oikein hyvältä! Sykekin näkyi, vaikka mittailemalla ja uusinta laskuilla viikoiksi tulikin vasa 6+4. Nyt hetkeksi uskaltaa huokaista, valitettavasti olen vain ikuinen stressaaja ja pessimisti... :(
Onnea kaikille tasapuolisesti hyvistä neuvola kuulumisista. Niin ja neuvolassakin oli jotkut jo käynyt. Mulla neuvola ensi viikolla.
Hoksasin tänään yhden aika oudon raskausoireen.. Mulla on nimittäin selittämättömästä syystä siitepölystä johtuvat allergiaoireet helpottunut melkein olemattomiin. Vielä raskauden alussa käytiin lääkärin ja terveydenhoitajan kanssa lääkelistaani läpi, että sieltä piti jättää aika monta allergia/astma lääkettä pois raskaudelle vaarallisena ja mietittiin, et miten tulen pärjäämään allergioiden kanssa, kun minulla ne niin rajuja on olleet. Vaan yllätys yllätys oireita ei juuri ole ollenkaan. Mahtavaa ja kerrassaan outoa?!
Olin näillä minuuteilla tasan viisi vuotta sitten synnytyssalissa, kun kuopus syntyi. Ihanat muistot jäi siitä synnytyksestä. Kaikki meni mahtavasti. Menin pelkopolin kautta synnytykseen, niin, kun varmaan menen tämänkin toukan synnytykseen pelkopolin kautta. Esikoisen synnyttäminen oli niin rajua touhua, että jätti pelon.
Oma olo on edelleen hyvä.
terkuin Tintti
Tosiaan, nyt sitten raskaana, 6+3. Omaa opinnäytetyötäni teen eli olen itse kätilöopiskelija... :) en ensin meinannut liittyä keskustelupalstalle kun jotenkin on itseään yrittänyt hillitä intoilematta liikaa, mutta olo on niin hyvä että nyt on aika hiukan hehkuttaakin! Mutta ajattelin että voisihan tästä jotakin hyötyäkin olla, eli jos jotakuta jonkun asia mietityttää niin ehkä osaan vastata tulevan ammattini puolesta ja muuten vaan kiva höpötellä ja saada vähän vertaistukea. Tämä on myös mun ensimmäinen raskaus ja jännittä ihan hirveästi välillä... tieto lisää tuskaa vai miten se meni... :)
Toisaalta olo ollut hyvä, eilen alkoi jomottamaan omituisesti oikealta puolelta alavatsaa... tiedänhän että se on ihan normaalia, mutta heti heräsi tietysti epäilykset että nytkö se sitten on jossain munatorvessa... ja mielikuvitus alkoi laukata... Onneksi enää ei jomota. Itselläni on muutaman vuoden takaa sairastettu klamydia pariinkin otteeseen ja sehän on yksi riskitekijä extralle kun tulehdus limaa tuubia yhteen. Mut vuotoa mulla ei ole ollu eikä muutakaan merkkiä kohdun ulkoisesta joten ehkä nyt vaan unohan huolestumiseni vähäksi aikaa! :)
Mutta iloa odotukseen kaikille,lämpöä ja rakkautta.
pahoinvointia on tosi monenlaista, ei kannata huolestua. Ikävä sanoa mutta jotkut pahoinvoivat jopa koko raskauden ajan mutta kolmatta kuuta lähestyttäessä yleensä alkaa viimeistään helpottaa. En menisi sen tarkempia viikkoja sanomaan koska tämä asia on todella yksilöllistä. Toiset pahoinvoivat yöllä, toiset aamulla ja jotkut koko päivän läpensä. Yritä pitää verensokerit tasaisena ja mussuta kokoajan jotakin, ja varaa jääkaappiin paljon sellaista ruokaa mitä tekee mieli. Sama se jos hetken on hiukan yksipuolista ravintoa, tärkeempää et saat jotakin polttoainetta sisällesi kuitenkin. Koita jaksaa kyllä se vielä helpottaa. Aktupainanta ja akuhieronnasta voi olla apua jos et tykkää lääkkeitä popsia, tuo ranneke jota ehdotetaan on juuri akupainantapisteiden stimulointia! B-vitamiinista jotkut saavat myös apua pahoinvointiin...
Mutta jos olo heikkenee, et pysty syömään/juomaan on tietysti vaarana aina kuivuminen joten ole herkästi yhteydessä lääkäriin... vauva tietenkin ottaa omansa pois ensimmäisenä joten nyt kun kuitenkin jotain saat sisällä pysymään niin hyvä. Sinä tunnet oman kehosi parhaiten ja tiedät kyllä milloin yhteydessä lääkäriin. Tai soita neuvolaan jos alkaa huolestuttaa!
Tää vastaus tuli nyt tähän kun en osaa oikeen tätä käytellä vielä... :)
t.tuleva kätilö
mulle on käynyt sama juttu allergiaoireiden kanssa. Kuinka ihmeellistä! :-)
Annamariah, onpa hauskaa saada kätilöopiskelija mukaan jengiin!
Oma vointini on edelleen oikein hyvä. Homma etenee jotenkin tosi samalla tavalla kuin esikoista odottaessa alkuraskaudessa: pahoinvointia ei juuri ole ja kaikki kevyt, terveellinen ja raikas maistuu. Kakkosta odottaessani olin tässä vaiheessa tosi huonovointinen ja tuntui, että suolaiset ja rasvaiset syötävät olivat ainoita, jotka auttoivat. En pystynyt syömään oikein mitään vihreää ekojen raskauskuukausien aikana ja se oli tosi ärsyttävää. Nyt on taas ihan päinvastainen tilanne.
Ekan raskauden alkuaikoja muistuttaa myös se, että nyt on parina päivänä tullut pyyhkiessä pientä ruskeaa vuotoa/tuhrua. Tokaa odottaessa sellaista ei ollut missään vaiheessa. Yritän olla kummemmin huolestumatta.
tänään plussasin ja laskettu aika on laskureiden mukaan 1/2.2, mutta ajattelin, että voisin silti täällä kirjoitella..
joo, intoilija olen.. eihän tätä vielä oikein usko todeksi.. yksi lapsi on ennestään, ikää 32v ja tämä esikoisen synnytys käynnistettiin raskaushepatoosin (tms.) takia. Toivottavasti ei sellaista vaivaa tulis tällä kertaa. Nyt siirryn lukemaan tätä ketjua :D
Heips!
Ehkäpä minäkin liitynmukaan joukkoon, vaikken ensin meinannutkaan. Meille näyttäisi toinen olevan tulossa. Esikoinen on reilun vuoden ikäinen. Pari viikkoa sitten tein plussatestin, varmaankin joskus vapun jälkeen ja vihdoin viime viikolla soittelin neuvolaankin, vaikka vasta kesäkuun puolivälissä sinne pääsenkin lomien ja muitten kiireitten takia. Eipä haittaa, että venyy. En oikein kauheasti välitä siitä siellä ravaamisesta :)
En ole ihan vielä päättänyt kunnolla edes että mitä mieltä olen tästä raskaudesta. Tavallaan tämä taisi tulla vähän liian pian. Minulla nimittäin ekan kanssa eivät fyysiset oireet olleet ollenkaan pahat (paitsi nyt raskausdiabetes, mutta sekin hoitui vain ruokavaliolla). Minulle on paljon paljon paljon rankempaa ollut henkinen puoli. Viime raskauden ajan olin kuin perseeseen ammuttu karhu ja imetysajan olin kuin kiukkuinen herhiläinen. Ihme ettei erottu miehen kanssa. Siksi suoraan sanottuna nyt pelottaa, että mitä on tulossa ja kestääkö liitto ja mielenterveys vielä toiset pari vuotta sekoilua.
Siksipä raskausoireistakin ainut joka juuri nyt huolestuttaa on olemattomiin kutistunut pinna ja tolkuttomat raivarit... :/ Siksi vähän epäröin tulla tännekään, kun en toisaalta tahdo tulla kiukuttelemaan iloisesta asiasta ja pilaamaan muitten iloa. Toisaalta taas, on minullakin välillä ihan hyviä päiviä ja huonoina ehkä kaipaan vertaistukea... Joten pyydän jo valmiiksi anteeksi, jos vaikutan katkeralta, kitkerältä ja inhottavalta ilonpilaajalta. Se vaan olen minä raskauden ansiosta...
Uskallan jo ehkä liittyä mukaan ryhmään, nyt viikkoja 6+4 ja ensimmäinen neuvola ens viikolla :)
Esikoista tässä siis odottelen, ja ikää olis 21, miehellä 30 :)
Älyttömän jännää aikaa, mutta vielä kaikki mennyt hyvin, pientä äklötystä lukuunottamatta :D
Mutta tämä nyt tällänen pikakirjotus..
Onnea kaikille odottajille! :)
Pi_ia & Hipsu 6+4
Haluaisin ilmoittautua mukaan, vieläköhän mahtuu? Olen 26 vuotias ja esikoista odottelen nyt 4+5 eli vielä aivan alussa. Takana kaksi keskenmenoa, joten olen hyvin varovaisesti mukana. Laskettu aika sattuisi sinne 30.-31.1.
Porukka näytti ainakin viestiketjun alkupäässä miettivän varhaisultraan menoa, suosittelen kyllä sitä. Viime raskaudessa olisin porskutellut todennäköisesti ensimmäiseen kunnan tarjoamaan ultraan viikolle 12 asti, ellen olisi käynyt viikolla 8 kuulemassa että olikin tapahtunut keskeytynut keskenmeno, joka kyllä oireili niukalla ruskealla verisellä vuodolla. Verinen vuoto voi kuulemma olla normaalia alkuraskaudessa. Lääkäri kertoi, että se voi johtua kaksoisraskaudesta jossa toinen on mennyt kesken, eteisistukasta tai jostakin muusta normaalista. En siis halua todellakaan pelotella ketään. Itse varaisin ajan varmaankin yksityiselle varhaisultraan mutta aiempien juttujen vuoksi on sovittu että tulen naistenpolille ultraan viikolla 7-8. Toivottavasti saan tällä kertaa olla mukana loppuun asti.
Oireet raskaudesta ovat oikeestaan alkaneet tässä parin päivän aikana vasta. On etova olo, mutta ei oksentelua ainakaan vielä. Pahoittelut muuten pahoinvoinnista kärsiville, toivottavasti se helpottaa pian. Rinnat aristavat, mielialat heittävät ja väsyttää enemmän. Vaikuttaako teillä muilla henkiseen hyvinvointiin raskaus miten? Siis onko enemmän ahdistusta tai mielialojen heittelyä tms? Noh..tämä minusta nyt aluksi, aloin miettimään että kuulostinkohan jotenkin negatiiviselta, älkää ainakaan ottako sitä niin, enemmänkin olen..hmm. innokas =) Paola 4+5
Helly, kiva kun toit esille noita raskauden ja imetyksen varjopuoliakin :) Tämähän on juuri oikea paikka purkaa kaikenlaisia tuntemuksia liittyen odotukseen. Itsellänikin esikoista odottaessa mielialat vaihtelivat hurjasti, muistelen että hetkessä saattoi mieli muuttua ilosta kihisevään kiukkuun. Mutta ehkä se helpottaa oloa, kun tietää että se on vain hormonien aiheuttamaa. Toisiin vain hormonit vaikuttavat enemmän. Minä koin imetysajan hyvinkin raskaana mielialavaihtelujen vuoksi, samoin synnytyksen jälkeisen ajan. Tietysti huolettaa jo etukäteen huomion jakaminen vauvan ja esikoisen kesken ja pelottaa myös hieman jos vauva onkin huono nukkumaan, niin kuinka sitä tulee jaksamaan. Vaan meneepä se pikkuvauva-aika toisaalta kovin äkkiä ja olen aivan varma että toisen lapsen kanssa sitä osaa olla paljon rennompi ja nauttia kaikesta enemmän. Ja ihanaahan se on kun esikoinen saa sisaruksen!
Rouva Myy 5 + risat
Hei, jospa varovasti liityn mukaan keskusteluun. Olen kohta 33v ja ennestään minulla on 6-vuotias esikoistyttö ja vajaa 4 v poika. Viime viikolla tein yllätysplussan ja raskaus ihan alussa. La olisi tammikuun lopussa, jos kaikki menee hyvin. Plussa oli yllätys, koska poistatin kierukan toukokuun alussa ja ajattelin, että tärpäämiseen menee aikaa. Esikoista kun yritettiin sellaiset 7 kuukautta ja toista 9kk. Aikamoinen yllätys olikin, että "tällä iällä" kävikin sitten kerrasta. En ollut vielä ollenkaan sopeutunut ajatukseen. :) Mutta elämä on ihmeitä täynnä ja tämä vauva on erittäin tervetullut. Täytyy toivoa, että kaikki menee hyvin. Yhden 11+ keskenmenon olen kokenut ennen lapsia.
Vähän mietityttää nyt kaikki muut asiat, kuten työasiat. Työsopimus on voimassa 2.9 saakka ja jatkosta ei tietoa. Ja jos jatkoa ei tule, kukaan tuskin palkkaa ketään reiluksi 3kk, kun jään sitten äitiyslomalle. Äitiyspäivärahan määrä myös määräytyy täysin puolen vuoden tulojen perusteella, koska edellisen vuoden olin täysin tuloton opiskelija. Mutta ei auta muuta kuin toivoa, että asiat järjestyvät.
Raskausoireita tällä hetkellä ei ole vielä hirveästi, muuta kuin jatkuva hikoilu ja rintojen arkuus. Ekassa raskaudessa voin todella pahoin, toisessa en juuri ollenkaan. Jännittää, että miten tässä käy. Mutta jää nähtäväksi, toivottavasti.
Hei kaikille ja onnea myös paljon! Olen plussannut 24.5 kp 30/28 clearbluen digitestillä 3+. En oikein ymmärrä miten tulkitsisin viikon, kun siinä mukana tulleessa ohjeessa sanottiin että tarkoittaa 5+. Netin laskurien mukaan olen kuitenkin vasta 4+6 viikoilla tänään. Huoh, no ehkä se selviää myöhemmin. Huomenna soitto neuvolaan, ja olen alkanut ajatella sitä varhaisultraa ja olisi kiva kuulla hintoja?
Itselläni oireina on ollut nännien arkuus, TURVOTUS, alavatsan nippailut sekä väsymys. Toivon todella ettei tulisi sitä pahoinvointia, koska vihaan oksentamista.
Mukava liittyä mukaan keskusteluun josta toivottovasti tulee monen kuukauden mittainen ;)!
Lumena 4+6 LA 30/31.01
Niin vaan löyti se pahaolo tiensä myös tänne. Koko ajan oksettaa. Töissä pitäis jaksaa käydä ja olla siitä huolimatta.
Ensimmäinen neuvola sattuukin ens viikolle. :)
Ninnu` 7+2
Ehkä se pahaolo tännekkin rantautuu pikkuhiljaa. Neuvola ajan sain vasta kesäkuun lopulle. Ei jaksaisi odottaa oikeaa odottamista, nyt vain koko ajan pelkää pahinta.. No pitää koittaa ottaa rennosti ja ehkä se aikakin tästä pikkuhiljaa nopeammin alkaa lipumaan.
En tiedä miten on mahdollista että vatsa on näin TURVONNUT koko ajan. onko muilla turvotusta?
Lumena 5+0
Ultrassa kävin tänään, ja sykehän siellä näkyi ja kaikki muutenkin ok:) La siirtyi vähän myöhemmäksi: 19. tai 20.1. En ole aiemmin käynyt varhaisraskauden ultrassa, mutta suosittelen kyllä! Huojensi mieltä kovasti, kun alkuvuodesta oli keskenmeno. Oululaisille mainosta: Meri-Oulun neuvola oli kyllä positiivinen kokemus! Nainen ultraa pienessä asunnossa torin vieressä, mutta hyvää palvelua sai eikä maksanutkaan kuin 50,-.
Öklöttää, huippaa ja väsyttää, mut eiköhän tää tästä. Muutama työpäivä enää ja päästään lomalle! Reilun parin viikon reissulle ollaan menossa:) Aion lähinnä kölliä ja juoda kylmää appelsiinimehua koko loman... Toivottavasti lapset ovat samaa mieltä :D
Hassua, että nyt mulla on tehnyt kaikkea suolaista ja rasvaista mieli (ja sehän näkyy naamassa!). Aiemmin olen himoinnut lähinnä kaikkea raikasta.
Helly: tämä taitaa olla juuri oikea paikka:) Lohdutukseksi voin sanoa, että mulle eka raskaus ja synnytyksenjälkeinen aika oli henkisesti rankin. Joka kerta helpottanut siltä osin...
Onnittelut ihanista ultra uutisista kaikille.:)
Sekä tervetuloa kaikki uudet tammikuiset odottajat.
Helly: Tämä todellakin on oikea paikka purkaa myös niitä ei niin mukavia tuntemuksia ja fiiliksiä. Eli älä sitä huoli.:)
Oma olo on hyvä ja pahaolo pysyy kurissa tiheillä ruokailu väleillä. Aika fiksusti mielestäni olen pystynyt syömään ja vähän miettimään, mitä suuhuni pistän, mut tää turvotus on ihan jotain mahdotonta. Olen aika pieni kokoinen ja mulla on aiemmissa raskauksissa ollut todella pieni maha ja nyt tuntuu, että jo näillä pienillä viikoilla en kohta mahdu vaatteisiini ja maha kumpu paljastaa tilan.
Siis ihan turvotusta ja mitä lie pöhötystä. Kohtu ei vielä näillä viikoilla suuren suuri ole.
Yksi työkaveri kysyi asiasta tänään.:/ Kerroin, koska olis tuntunut typerältä valehdella. Olen lisäksi kertonut esimiehelle ja yhdelle lähimmälle työkaverille. Ihanasti suhtautuivat ja koska tiesivät tammikuun keskenmenosta tuntui ihan luonnolliselta kertoa tästäkin ja jos jotain tapahtuu ja kesken menee niin senkin kyllä saavat tietää ja varmasti huomaavatkin.
Huomenna on ensimmäinen heuvola ja jännittää ihan kun eka kertalaista.:) Viiteen vuoteen on paljon unohtunut ja muuttunut.
Voikaa hyvin.
Tintti ja kirppu 9+2
Musta tuntuu, että tänään pahoinvointia kamalampi vaiva on ollut närästys mikä mulla yleensä on tullut vasta loppu raskaudessa. Röyhtäisyjä tulee koko ajan ja ylävatsa on ihan sekaisin. Millä ihmeellä sen saisi rauhoittumaan ilman lääkkeitä..
Periaatteessa ranekkeen lähettäminen olisi mahdollista mutta posti tulee tänne viikkoja eli mahdollisesti sen jälkeen, kun sitä ei enää tarvitsisi.
Mä en neljään päivään pystynyt olemaan edes tietokoneella kuin viisi minuuttia korkeintaan ja makuuasennosa. Neljä vuorokautta makasin täysin sängyssä edes vaatteita vaihtamatta tai suihkussa käymättä. Mutta tänään olen jopa käynyt ulkona pari kertaa asioilla ja pystyin jopa tiskaamaan tänään.