Paulo Coelho, ei jumalauta

Sen jutut on itsestäänselvyyksiä, ei niissä ole mitään oivallusta!

missä sovinismi?

Jos otat, et avaudu.

Näin neuvoi minua sysmäläisen tanssiorkesterin solisti ja henkinen johtaja Seija Lintinen Viking Linen risteilyllä joskus 1980-luvun alussa. Pidin lupaukseni. En koskaan viinaa juodessani puhunut

mitään enkä avannut sisintäni. Päähän kerääntyi paljon rojua, jolle en keksinyt mitään käyttöä kunnes työkaverini, metsäkoneen kuljettaja ja Ristijärvi-seuran puheenjohtaja Matti Suulasniemi

ohjasi minut Kärsämäen Elämäntarina-akatemian kirjoittajakursseille. Seija ja Matti, olen teille kiitollinen.



Haluaisin kiittää myös Ristijärven kuntaa ja Paula-vaimoa, yhdessä ja erikseen kosmisesta

säteilystä ja tuesta, jonka arvon ymmärrän kenties vasta sinä päivänä, kun viime henkäys käy keuhkoistani. Mutta kaiken edelle nousee kuitenkin Tietoisuus, tuo kaiken ymmärryksen äiti ja

siskopuoli, jota ilman kaikki kirjoittaminen on raapustamista tuuleen. Kumarrus Tietoisuudelle, silläkin ehdolla, että samalla tulen pyllistäneeksi Epätietoisuudelle.



On myös tahoja ja henkilöitä, jotka ovat eloni varrelle heittäneet esteitä ja suurehkoja kiviä, mutta katkeruuden olen jättänyt taakseni niin kuin jätti Markkasen Selma kauppakassinsa

Osuuspankin rappusille.



Kohelot ovat kautta aikain selvinneet sukunimiviidakon armottomassa maailmassa. Meitä on pilkattu, tönitty ja karsastettu, mutta aina Kohelo on noussut pystyyn vaatimaan oikeuksiaan.

Minulle on kerrottu, miten isoisäni Taito puolusti omistusoikeuttaan lapioonsa koulun pihalla, joka oli täynnä Hännisiä, Laaksosia ja Virtasia, noita verenhimoisia tavallisen sukunimen omaavia, jotka

sisäsyntyisellä itsestäänselvyydellä tuntuvat omistavan maailman ja lapiot.



Kirjallani on pitkä tie. Yhteensä 17 suomalaista kustantajaa hylkäsi minut moninaisin

sanakääntein. Suunnittelin itsemurhaa, mutta Paula esti sen. Hänen rakkautensa kantoi minut pahimman yli, ja myin tarkoitukseen ostamani haulikon Suulasniemen Matille. Matti maksoi vain

kolmanneksen ostohinnasta, mutta siitä myöhemmin lisää.



Kustannuspäätöstä juhlimme Paulan kanssa viikon. Olin onneni kukkulalla, sillä samalla jolta

katson nyt teitä, rakkaat lukijat. Tunnen syvää yhteenkuuluvaisuutta kanssanne, sillä siellä murheen laaksossa olen minäkin vaeltanut. Rakas lukija, minun tarinani on sinun tarinasi.

Näin tämän näen ja toivon, että sinulla, rakas lukija, on samat vahvuudet silmälaseissasi.



Pauli Kohelo - Ohessa tilinumeroni.

Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2008.

ISBN 978-952-234-002-3.

"Talo on paitsi rauhan ja levon tyyssija myös eräänlainen heijastus asujan sielusta. Tämän vuoksi normaalit talomallit eivät aivan kohdanneet meidän sisämpäämme. Lopulta löysimme Kastellin Härdelli-mallistosta erään talon, jonka arkkitehti Eeva-Kaarina Lindberg tuunasi meille sopivaksi. Juttelimme Eeva-Kaarinan kanssa kuusitoista tuntia, joimme yrttiteetä ja otimme yhteyksiä Kaikkeen Olevaiseen ja Pizzeria Bambuhouseen, joka oli juuri avannut ovensa ristijärveläis-turkkilaisin voimin. Ristimme talon Häikäistykseksi, koska sen kuparinen päätyseinä heijastaa mystistä valoa luonnonkiviselle terassille. Talossa on seitsemän makuuhuonetta, oleskelutila, kirjasto, kodinhoitohuone, talonhoitohuone, omahoitohuone, yleishoitohuone, torni sekä talomme ydin, jota kutsumme Vapaaksi tilaksi. Tämä jugend-joonialainen tila on varattu mietiskelyyn, joogaan ja avaraan ajatteluun."

tarkoittaa, että ei hyvää kannata tuhlata niille, jotka eivät ymmärrä sen hyvän arvoa. Ei siinä mistään ylimielisyydestä ole kyse, se on vain totuus. Sama asia kun kokkaisit upean ja herkullisen 7 ruokalajin päivällisen ihmiselle, jonka mielestä einesmaksalaatikko ajaa saman asian ja sitäpaitsi säästyy aikaa telkkarin katselemiseen. Olet siis tuhlannut aikaasi ja vaivojasi aivan turhaan.



Eikä valaistuminen tarkoita sitä, että ihminen vain hymyilee koko ajan avoisesti, eikä koskaan sano asioista niinkuin ne todellisuudessa ovat. Valaistuminen tarkoittaa jotain ihan muuta, mutta miten sitä selittää ihmiselle, jolla ei ole siitä aavistustakaan? Valaistuminen on heräämistä ja tietämistä.

Eikä valaistuminen tarkoita sitä, että ihminen vain hymyilee koko ajan avoisesti, eikä koskaan sano asioista niinkuin ne todellisuudessa ovat. Valaistuminen tarkoittaa jotain ihan muuta, mutta miten sitä selittää ihmiselle, jolla ei ole siitä aavistustakaan? Valaistuminen on heräämistä ja tietämistä.

tämän kun erehtyy sanomaan tietylle henkilölle, tulee "valaistumista ei ole."

"miten herätä kun ei ole unessa ollutkaan"

"mitään tiedettävää ei ole".

Hän onkin tavallisten valaistuneiden yläpuolella. Ehkä luulee olevansa jumala. Ai niin, mutta "jumaluus on meissä itsessämme", miten unohdinkaan... :O

onko hänellä fb:ssä oma sivu?

Minä aion lukea tänä keväänä Coelhon Veronika päättää kuolla -kirjan, mutta siitä kehtaan huudella vain anonyyminä.

Odotin jotain parempaa, mutta hyvä että jaksoin lukea loppuun. En tiedä sitten muista kirjoista, tuo oli kuitenkin pettymys.

Perusteluja, kiitos. Olen lukenut pari hänen kirjaansa, mm. Alkemistin. Ihan luettavia. Mutta onko ne liian maanläheisiä "oikeaan" filosofiaan verrattuna?

On todella ylimielista halveksua ajattelijoita, joiden tyosta ihmiset ovat saaneet lohtua/piristysta/apua elamaansa.

Todellinen filosofi, juu, halveksuu muita ja on ylimielinen? Sellaiseksiko tulee lukemalla "todellista filosofiaa"?

Olen itsekin siina tapauksessa "erehtynyt" lukemaan teoreettista filosofiaa yliopistossa, saattanut sivussa kuulla halveksuntaakin ja egojen paukuttelua, alylla keikarointia. Mutta jos mita, "todellinen filosofia" on parhaimmillaan mielestani opettanut kuitenkin noyryytta. Ja empaattisuuttakin, mutta se on sitten mahdollisesti jo toinen juttu.

Paolo Coelhoa en ole itse lukenut, mutta olen kuullut monen hanen teoksistaan pitaneen ja saaneen iloa elamaansa.

Pikahaku kertoo lisaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Paolo_Coelho

"Tule siksi mikä olet.

Ole se mikä olet.

Pysy sellaisena kuin olet.

Tai tule sellaiseksi kuin minä.

Minä nimittäin olen.

Ole sinäkin.

Tule minun maailmaani, se on eheä.

Mutta älä nyt siihen istu, se on varattu Paulalle."

Kuljin, etsin, löysin ja kadotin.

Tyhjäksi tulin. Ja täytyin.

Sydämeni tunsi, mutta silmäni eivät nähneet.

Vaihdoin vasemman linssin voimakkuuksia.

Nyt näin.

Olin vaeltanut väärin, vain itseäni varten,

siksi olin ryssinyt reitin.

Paula oli odottanut minua

Pallastunturin baarissa rapiat nelisen tuntia.

kuin demareilla.

Hotakaisen siis?

ohis

Alan epäillä, että "Tero" on aviomieheni, koska alan rakastua häneen.

Ja miksiköhän Coelho vähän toistaa itseään? Olisko siksi, että hän haluaa saada sanomansa perille mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman monelle.



Ja kyllä maailmankaikkeus todellakin auttaa meitä jokaista joka päivä, jos vain otamme tuon avun vastaan. Siitä lähtien kun ymmärsin mitkä voimat minussa itsessäni on ja millaiset voimat saan avukseni pelkästään pyytämällä ja elämällä niinkuin olisin jo saanut pyytämäni, olen tosiaan saanut kaiken mitä olen pyytänyt.

Miksi Paolo Coelho on sontaa? Perusteluja, kiitos. Olen lukenut pari hänen kirjaansa, mm. Alkemistin. Ihan luettavia. Mutta onko ne liian maanläheisiä "oikeaan" filosofiaan verrattuna?

Mahtava ketju! Olen itse lukenut Alkemistin ja se oli niin kamalaa muka-henkevää höttöä, että meinasi laatta lentää!

Coelho on sanahelinää. Teksti on olevinaan syvällistä, mutta hahmot ovat onttoja. Varmaan tuollainen uppoaa sellaisiin, jotka eivät juuri muuta ole kirjallisuutta lukeneet.

Sydämeni tunsi, mutta silmäni eivät nähneet.

Vaihdoin vasemman linssin voimakkuuksia.

Nyt näin.

Olin vaeltanut väärin, vain itseäni varten,

siksi olin ryssinyt reitin.

Paula oli odottanut minua

Pallastunturin baarissa rapiat nelisen tuntia.

Tää on loistava! Kyllä Kohelo tuntee selvästi suomalaisen sielunmaiseman paremmin ku Coelho.

Ah, mietelmä, tuo Tietoisuuden näppylähanska:



Ota onkeesi.

Vapauta vapasi.

Valitse vieheesi tarkoin.

Niin saat sen mitä tulit hakemaan.

Jos väkisin pyydät, et saa.

Jos et pyydä, saat kaiken.

Paitsi taimenta, jota tästä sivujoesta

on saatu viimeksi noottikriisin aikoihin.

että suurin osa ei vaan ymmärrä, pieni vähemmistö ymmärtää.



Harva uskoo vetovoiman lakiin. Ihmisille ei kelpaa maailmankaikkeuden apu, vaan he tahtovat otsa hiessä leipänsä ansaita. Se toki heille suotakoon.

...kun ojentaa toiselle patalapun kinkkukiusauksen valmistuttua.

Ja siihen sitten nakupiirroshahmopariskunta.