Lue keskustelun säännöt.
Painiskeleeko kukaan muu A2-kielen valintapäätöksen kanssa?
25.04.2012 |
Meillä on nyt ajankohtaista päättää, valitseeko lapsi saksan 4. luokasta eteenpäin vai ei. Muita kielivaihtoehtoja ei ole. Olen todella turhautunut tästä - jos tässä iässä valitaan kieli, sen olisi järkevintä olla kunnon maailmankieli, kuten espnaja. On täysin mahdotonta arvailla, sattuisiko lapsi tarvitsemaan joskus elämässään juuri saksaa.
Lapsi on kielellisesti lahjakas ja uskonkin, että valitessaan saksan hän aika hyvällä todennäköisyydellä myös oppisi sitä varsin paljon 18-vuotiaaksi mennessä. Se olisi henkistä pääomaa ja rikkautta, pysyvä osa häntä itseään, kuten kaikki taidot. Näin siitä riippumatta, kuinka paljon sitä konkreettisesti tarvitsisi.
Silti panostus olisi iso, vuosien mittaan. Onko saksa sen panostuksen arvoinen?
Sanoisitteko mielipiteitä saksan tarpeesta?
Ja miksi ihmeessä kielivalikoimassa on jymähdetty johonkin kaukaiseen menneisyyteen? Jos saisi valita espanjan, venäjän tai kiinan, miettiä ei tarvitsisi yhtään. MIkä tahansa valittaisiin meillä heti suurella ilolla. Kyllä näidenkin aineiden opettajia on saatavilla. Miksi ne rahat käytetään saksan ja ranskan opetukseen?
Kommentit (73)
Asutteko te tosiaan Suomessa? En ole tiennytkään, että täällä voi valita kielen jo 4. luokalla!
Ei meillä täällä maalla, pohjoisessa valita mitään aineita koulussa ennenkuin 7. luokalle valittava ottaako käsityössä tekstiilin vai teknisen..
Vähänkö epistä..
Jos kerran ei valita voi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siis mitään VALITA, vaan automaattisesti kaikilla alkaa 3. luokalla englanti ja seiskalla ruotsi. Kasille saanee sitten valita esim. jonkun kielen.
Kun itsekin kävin täällä aikanaan koulua, tuli eka valinnat vasta 8. luokalle ja kielistä pystyi silloin ottamaan joko saksan tai venäjän. Muutama halusi venäjän ja ehkä viisi halusi saksan. Syntyi sitten saksan ryhmä, jossa noin 7 oppilasta, koska toiseen ei ollut tarpeeksi tulijoita :) Ja nämä seitsemän oppilasta jatkoivat saksan opiskelua lukion loppuun asti samalla porukalla (ns. pitkä saksa) ja toiset aloittivat saksan vasta lukion ekalla (lyhyt saksa).
Pakko ei siis ollut silloin kasillekaan kieltä ottaa. Muistaakseni 4 ainetta piti valita.
t. se maalainen
lisäksi saksan osaajista on jo nyt pulaa työelämässä (saksan kielen iltakurssin täyttyvät aikuisopiskelijoista, jotka tarvitsevat saksaa työssään). Eli jatkossa saksan osaajille on kysyntää.
Saksalaiset eivät puhu englantia kauhean mielellään, lisäksi he hoitavat bisnekset mieluiten omalla äidinkielellään. Saksaa osaava saa parempaa kohtelua, palvelua ja valikoituu helpommin kauppakumppaniksi.
Olen aikoinaan lukenut d saksan ja käydään paljon lomilla euroopassa. Keski euroopassa kaikki vähintään ymmärtää saksaa, psitsi ne ranskalaiset. Itse olen joutunut ekassa työpaikassa puhumaan saksaa päivittäin n viiden vuoden ajan. Teen paljon kielioppivirheitä mutta aina mua ymmärretään.
Ei ole niin mukava kieli kuin esim ranska mutta paljon moniåuolisempi .
Mutta mielestäni esim ranska ei olisi yhtään turha kieli. Itse luin lukiossa lyhyen saksan ja olen kovasti harmitellut etten sen sijaan valinnut ranskaa (ja mieluiten jo yläasteella -tätä aiemmin ei pikkukunnassa olisi ollut mahdollista). Itselläni ei ole hyvä kielipää mutta olisin varmasti oppinut jotakin hyödyllistä.
Olen itse yhteiskuntatieteilijä ja yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä ranskalainen keskustelu on mielenkiintoista. Ranska ei ole ehkä mikään tulevaisuuden kaupankäynnin kieli mutta erittäin mielenkiintoisiin asioihin voi tällä kielellä perehtyä.
joiden omassa koulussa ei tarjota kieltä, jota oppilaat olisivat halunneet lukea, joten kulkevat toiseen kouluun haluamansa kielen tunneille... Työlästä varmaan, mutta jos motivaatiota kielen oppimiseen on, niin mikäs siinä.
Järjettömältä kuulostaa, että saksaa tarjottaisiin vain siksi, että opettajille saataisiin töitä. Ainakin täällä päin on pyritty tasaisesti kasvattamaan kaikkien vieraiden kielten suosiota, ei vain saksan.
Kieliä oppii hyvin myös, vaikka aloittaisi vasta yläkoulussa tai lukiossa, jos on kielellistä lahjakkuutta ja halua opiskella. Itse osaan parhaiten yläasteella aloittamaani kieltä, sillä sen oppimiseen oli eniten motivaatiota.
Toisaalta olen sitä mieltä, joka tapauksessa kannattaa aloittaa alakoulussa toinen kieli, jos vain on edellytyksiä kielten lukemiseen, vaikka tarjottu kieli ei olisikaan se kaikkein mieluisin. Ei kielitaidosta ikinä ainakaan haittaa ole, ja muita kieliä ehtii aloittaa sitten myöhemmin. Itse asiassa sitä helpompi muitakin kieliä on sitten opiskella, jos kielten opiskeluun on jo rutiinia. Englannin osaamista pidetään nykyisin jo vähimmäisvaatimuksena ja kaikki muut kielet siihen päälle ovat plussaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli jos sen valitsee nelosella niin se on pakko suorittaa kokonaan. Ei voi lopettaa jos ei suju. Että älkää vaan tuudittautuko tuohon jonkun mainitsemaan lopetus mahdollisuuteen.
Meillä toisella lapsella oli, toisella ei. Itse en laittaisi. Mutta meillä lapsi tarvitsee aikaa muuhun kuin kouluun. Parit treenit päiväsaikaan heti kolmen jälkeen. Se ylimääräinen 2h olis jo meidän tapauksessa paljon. Sekä läksyt koska kielestä opiskeltava sanastot ulkoa jne. Kielten kokeeseen harjoittelu myös vie aikaa. Mutta jos lapsella aikaa ja opiskelu maittaa niin mikä ettei.
...on hyötyä, Jos vaihtoehdot ovat saksa tai ei mitään (ja oppilaalla kykyä ja motivaatiota) niin saksa on parempi.
Täällä moni on ihmetellyt miksi ei tarjota esim. espanjaa ja nerokas selitys on "kun pitää saada työtä saksanopettajalle". Taitaa olla päin vastoin: mistä noiduttaisiin se espanjanopettaja? Olisi hyvä kun olisi vielä päteväkin.
Muinoisessa lukiossani oli tarjolla saksa ranska ja venäjä. Saksanopettajia oli saatavilla, ja koulun onneksi paikalle oli osunut pätevä (ja pidetty) venäjänopettaja, ranska tuotti välillä ongelmia ja taso vaihteli.
Luin koulussa englantia ruotsia, saksaa ja ranskaa. Kaikkia olen tarvinnut, etupäässä tosin kirjallisesti.
Olen muuten havainnut senkin että jos jokin kieli on tunnetasolla vastenmielinen, se on hankalaa. Olen pariin otteeseen yrittänyt opetella venäjää, ja jokin tökkää vastaan. Jokin vanha evakkomummon "ryssäviha". Pitäisikö mennä puolankurssille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kerran on kielellisesti lahjakas?
Minunkin lapseni opiskelevat enkkua, kiinaa, ruotsia, ranskaa ja saksaa.
Enkusta kummallakin tulee olemaan natiivitaito, kiinasta erinomainen taito, ruotsista pitkä kurssi, ranskasta keskipitkä ja saksasta vähintään lyhyt.
Lisäksi varmaan vielä espanjan alkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos edellytykset on, niin opiskelu onnistuu motivoituneena. Ja vaikka olisi edellytykset, muttei motivaatiota, niin se on rankkaa kivireen raahaamista sitten...
Edellytykset selkeästi on, mutta lapsi on keksinyt, ettei ole kiinnostunut saksasta. Ymmärrettävästi 9-veellä ei kuitenkaan ole hirveän painavia syitä tähän. Hän meinaa ottaa myöhemmin kasiluokalla ranskan, koska se on "kiva kieli".Näin pienten valinnoissa vanhemman on käytännössä pakko vaivata asialla omaa päätään; lapsen motivaatio on vähän tuuliviirisarjaa vielä.
Sinänsä lapsen omassa suunnitelmassa ei ole nokan koputtamista - ottakoon sitten sen ranskan myöhemmin. Tiedän vain omasta kokemuksesta, että sitä kasiluokalla alkavaa kieltä ehtii oppia aika ohuelti, vaikka olisi siinä koulunsa paras. Kaksi pitkää kieltä olisi upea pääoma nuorelle kielimiehelle - mutta kun ainoa vaihtoehto on se pirun saksa!
ap
olen samaa mieltä siinä että tuo kasiluokalla alkava kieli jää kyllä todella ohueksi. Itselläni ei aikoinaan ollut mahdollisuutta valita lisäkieltä kuin vasta kasilla ja ranskan valitsin mutta ei siitä mitään oikeaa kielitaitoa tullut vaikka olinkin kympin oppilas (myös tuossa ranskassa). Kyllä se jäi sellaiselle "paljonko kello on?" tasolle. Kannattaa ottaa nelosella joku kieli jos on mahdollista.
Siinä todetaan moneen otteeseen, että selvityksen perusteella työelämän tärkeimmät kielet ovat englanti, ruotsi ja venäjä. "EK:n aiempiin selvityksiin verrattuna venäjän kieli on ohittanut saksan ja noussut kolmanneksi tärkeimmäksi kielitaitovaatimukseksi.
Venäjän kielen taitajia tarvittiin kaikilla EK:n edustamilla toimialoilla."
Tutkimuksessa 29 % vastaajayrityksistä oli painottanut venäjän taitoa rekrytointikriteerinä, saksaa 15 %.
Aihe tuntuu herättävän intohimoja, ja ketjuun on kertynyt myös vastaajia, jotka eivät lue aloitusta ja purkavat jotain ihme aggressioita. Riehukaa vapaasti :-).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos elinkeinoelämän palvelukseen haluaa!
Asutteko te tosiaan Suomessa? En ole tiennytkään, että täällä voi valita kielen jo 4. luokalla!
Ei meillä täällä maalla, pohjoisessa valita mitään aineita koulussa ennenkuin 7. luokalle valittava ottaako käsityössä tekstiilin vai teknisen..
Vähänkö epistä..