Lue keskustelun säännöt.
Painiskeleeko kukaan muu A2-kielen valintapäätöksen kanssa?
25.04.2012 |
Meillä on nyt ajankohtaista päättää, valitseeko lapsi saksan 4. luokasta eteenpäin vai ei. Muita kielivaihtoehtoja ei ole. Olen todella turhautunut tästä - jos tässä iässä valitaan kieli, sen olisi järkevintä olla kunnon maailmankieli, kuten espnaja. On täysin mahdotonta arvailla, sattuisiko lapsi tarvitsemaan joskus elämässään juuri saksaa.
Lapsi on kielellisesti lahjakas ja uskonkin, että valitessaan saksan hän aika hyvällä todennäköisyydellä myös oppisi sitä varsin paljon 18-vuotiaaksi mennessä. Se olisi henkistä pääomaa ja rikkautta, pysyvä osa häntä itseään, kuten kaikki taidot. Näin siitä riippumatta, kuinka paljon sitä konkreettisesti tarvitsisi.
Silti panostus olisi iso, vuosien mittaan. Onko saksa sen panostuksen arvoinen?
Sanoisitteko mielipiteitä saksan tarpeesta?
Ja miksi ihmeessä kielivalikoimassa on jymähdetty johonkin kaukaiseen menneisyyteen? Jos saisi valita espanjan, venäjän tai kiinan, miettiä ei tarvitsisi yhtään. MIkä tahansa valittaisiin meillä heti suurella ilolla. Kyllä näidenkin aineiden opettajia on saatavilla. Miksi ne rahat käytetään saksan ja ranskan opetukseen?
Kommentit (73)
haluavat lopettaa saksan kutosella, koska se rajoittaa valintoja 7. luokalta lähtien. Lopettaminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista, varsinkaan oppilaalla, joka pärjää mainiosti aineessa.
Terv. ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin kieltenopettaja (en saksan) ja ainoa syy siihen, että saksaa opetetaan/tarjotaan niin paljon on se, että joka paikassa on saksanopettajia viroissa ja niille pitää siis keksiä töitä. Ei voi yhtäkkiä tarjota mitään suosittua kuten espanjaa joka veisi pois saksanlukijoita.
Lukioissahan tämä on jo realiteetti eli saksaa lukee muutama opiskelija, ranskaa kourallinen ja espanja on suosiossa. Toki myös japani siellä missä sitä tarjotaan.
Sitten kun ruotsikin jossain vaiheessa vapaaehtoistetaan niin pitää uudelleenkouluttaa tuhansittain ruotsi-saksa-pätevyyden omaavia lehtoreita.
lisäksi saksan osaajista on jo nyt pulaa työelämässä (saksan kielen iltakurssin täyttyvät aikuisopiskelijoista, jotka tarvitsevat saksaa työssään). Eli jatkossa saksan osaajille on kysyntää.
.... ja saksaa enemmän täyttyvät kyllä venäjän ja espanjan ryhmät. :-)ap
siksi niistä saksan osaajista on ja tulee olemaan pulaa :) Saksa kun ei ole muodikas kieli, siksi valitaan espanjaa jne. ja työelämässä havahdutaan siihen, että nimenomaan sitä saksaa tarvitaan ja siksi hakeudutaan saksan kursseille.
Sitten kun ruotsikin jossain vaiheessa vapaaehtoistetaan niin pitää uudelleenkouluttaa tuhansittain ruotsi-saksa-pätevyyden omaavia lehtoreita.
Minullekin tuputettiin yliopistossa ruotsia saksan rinnalle, sillä työllistyminen tuolla valinnalla olisi täysin varmaa. Taitaa nykypäivänä olla toinen ääni kellossa, kyllä pakkoruotsi kovasti on alamäessä.
Olen itsekin kieltenopettaja (en saksan) ja ainoa syy siihen, että saksaa opetetaan/tarjotaan niin paljon on se, että joka paikassa on saksanopettajia viroissa ja niille pitää siis keksiä töitä. Ei voi yhtäkkiä tarjota mitään suosittua kuten espanjaa joka veisi pois saksanlukijoita.
Lukioissahan tämä on jo realiteetti eli saksaa lukee muutama opiskelija, ranskaa kourallinen ja espanja on suosiossa. Toki myös japani siellä missä sitä tarjotaan.
Sitten kun ruotsikin jossain vaiheessa vapaaehtoistetaan niin pitää uudelleenkouluttaa tuhansittain ruotsi-saksa-pätevyyden omaavia lehtoreita.
kirjekurssiltako valmistuit kieltenopeksi?
Jos nyt talouden alkeita ymmärtäisit niin varmasti tajuaisit, ettei tässä maassa tällä taloustilanteessa kenellekään keksitä töitä - ei varsinkaan kunnallisella tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos vaihtoehtona on saksa.
Itsekin ihmettelen miksi ei pk-seudulla ala-asteilla vaihtoehtoisia kieliä.
Omalla kohdallamme katson, että koulun rehtori ei jaksa ajaa näitä asioita. Se teettää lisätyötä. Sen lisäksi pitää katsoa oppilaiden jatko-opintomahdollisuudet yläasteella.
Nyt on pakko heittää pakkaan pakkoruotsi.
Se kun vie valtavasti resursseja hyödyllisimmiltä kieliltä.
Olen itsekin kieltenopettaja (en saksan) ja ainoa syy siihen, että saksaa opetetaan/tarjotaan niin paljon on se, että joka paikassa on saksanopettajia viroissa ja niille pitää siis keksiä töitä. Ei voi yhtäkkiä tarjota mitään suosittua kuten espanjaa joka veisi pois saksanlukijoita.
Lukioissahan tämä on jo realiteetti eli saksaa lukee muutama opiskelija, ranskaa kourallinen ja espanja on suosiossa. Toki myös japani siellä missä sitä tarjotaan.
Sitten kun ruotsikin jossain vaiheessa vapaaehtoistetaan niin pitää uudelleenkouluttaa tuhansittain ruotsi-saksa-pätevyyden omaavia lehtoreita.
Tätä olen epäillytkin. Saksan lukemisessa ei asiapohjalta katsoen tunnu olevan kauheasti järkeä, niin kuin ei kyllä ruotsissakaan. No, ainahan saksaa lukenut voi kouluttautua.. saksan opettajaksi!!
Oma lapseni on vielä kohdussa, mutta mietin pitääkö hänet laittaa johonkin kielipainotteiseen kouluun, jos haluaa pitää vaihtoehdot kielivalintojen suhteen avoimina? Olisi karua, jos lapsi joutuisi ap:n lapsen tilanteeseen vain siksi, että jollekin elähtäneelle opettajalle riittäisi töitä.
Opetusministeriökin voisi ottaa jotain kantaa tähän. Kyllä oppilaiden edun tulisi ajaa opettajien edun edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun ruotsikin jossain vaiheessa vapaaehtoistetaan niin pitää uudelleenkouluttaa tuhansittain ruotsi-saksa-pätevyyden omaavia lehtoreita.Minullekin tuputettiin yliopistossa ruotsia saksan rinnalle, sillä työllistyminen tuolla valinnalla olisi täysin varmaa. Taitaa nykypäivänä olla toinen ääni kellossa, kyllä pakkoruotsi kovasti on alamäessä.
ylipäänsä kieltenopettajia on liikaa ja aina kun joku jää eläkkeelle niin usein virkoja yhdistellään. Suuremmissa kaupungeissa on aivan normaalia, että kieltenope juoksee useamman koulun väliä, jotta saa tunnit täyteen.
Kieltenopeista on ylitarjontaa.
Todellakin saksasta on paljon paljon enemmän hyötyä kuin espanjasta. Itse aloitin ja lopetin saksan kahdesti koulu-urani aikana, en pitänyt kielestä ollenkaan niin sen opiskelu ei kiinnostanut. Luin myös espanjan lukion lyhyenä kielenä. Siitä taas tykkäsin, mutta siitä ei ole kyllä ollut työelämässä olenkaan hyötyä, kerran on tullut tilanne, että kanainvälisessä kongressissa pääsin puhumaan espanjaa vähän, kun taas saksan osaamisesta olisi hyötyä ihan viikottain.
Espanjaa ehkä puhutaan globaalisti enemmän kuin saksaa, mutta Suomella on kaikista eniten vientiä sekä tuontia Saksan suuntaan, joten ehkä sitä siksi tarjotaankin kouluissa, koska se on työelämässä niin hyödyllinen kieli osata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tosi tärkeä kieli, jos tekee työtä matkailualalla täällä Suomessa.
Olen itsekin kieltenopettaja (en saksan) ja ainoa syy siihen, että saksaa opetetaan/tarjotaan niin paljon on se, että joka paikassa on saksanopettajia viroissa ja niille pitää siis keksiä töitä. Ei voi yhtäkkiä tarjota mitään suosittua kuten espanjaa joka veisi pois saksanlukijoita.
Lukioissahan tämä on jo realiteetti eli saksaa lukee muutama opiskelija, ranskaa kourallinen ja espanja on suosiossa. Toki myös japani siellä missä sitä tarjotaan.
Sitten kun ruotsikin jossain vaiheessa vapaaehtoistetaan niin pitää uudelleenkouluttaa tuhansittain ruotsi-saksa-pätevyyden omaavia lehtoreita.kirjekurssiltako valmistuit kieltenopeksi?
Jos nyt talouden alkeita ymmärtäisit niin varmasti tajuaisit, ettei tässä maassa tällä taloustilanteessa kenellekään keksitä töitä - ei varsinkaan kunnallisella tasolla.
Saksanopettajille on töitä niin kauan kun muita vaihtoehtoja kielen opiskeluun ei ole (kuten ap:n tapauksessa) ja virassa oleville opettajille kyllä keksitään töitä, ei niitä kovin helposti minnekään potkita.
Ruotsi-saksa ei tosiaan ole tällä hetkellä mikään hyvä opiskeluvaihtoehto, mutta kaikissa isommissa kouluissa on pari kolme opettajaa joilla ne ovat opetettavat kielet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis perinteisesti sitä on luettu suomalaisissa insinööripiireissä, samoin tuo tuonti-/vientimarkkinat puoltaa sen opiskelua. Ja onhan se sukua englannille ja ruotsillekin, ainakin enemmän kuin romaaniset kielet, joten ei se opiskelu nyt niin kauhean vaikeaa ole, vaikka aika puuduttavana sen itse pidin.
Espanjaa mä pitäisin itse enemmän turisti- ja matkailukielenä, ranskassa on sitten taas se, että sitä ei oikein opi puhumaan muuten kuin paikan päällä Ranskassa ja jotkut ei opi silloinkaan.
Mutta noin yleisesti: kauhean aikaisin lapset/vanhemmat joutuu päättämään, mun mielestä liian aikaisin.
Tero
Mutta kansainvälisissä ja isoissa firmoissa kielitaidollinen hakija menee kielitaidottoman edelle. Täällä ohjautui keskustelu A2-saksasta yliopisto-opiskeluun.
Itse ainakin laitan lapseni heti saksan-/ranskankieliseen päiväkerhoon ja siitä eteenpäin ko. kouluun.
t. se, joka luki paljon kieliä itse koulussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ranskassa on sitten taas se, että sitä ei oikein opi puhumaan muuten kuin paikan päällä Ranskassa ja jotkut ei opi silloinkaan.
Varsinkin, kun siihen ääntämiseen ei kouluissa tippakaan panosteta! Luin 5 vuotta ranskaa ennenkuin lukion jälkeen lähdin vuodeksi Ranskaan. En pystynyt osallistumaan ikäisteni keskusteluun, eikä minua ymmärretty. Ranska on ihan eri kieli puhuttuna kuin kirjoitettuna.
Miksi ihmeessä ap lähestyt asiaa ainoastaan siltä kannalta, kannattaako juuri saksaa opiskella? Olennainen kysymys on lapsen oma motivaatio! Vanhempien ei kuulu tehdä isoja koulunkäyntiä koskevia päätöksiä lapsen puolesta vaan yhdessä lapsen kanssa. Jos lapsi ei halua ottaa saksaa A2-kieleksi, tyydy siihen ja jätä muut miettimiset sivuun. Lapsi on se, joka sitä kieltä opiskelee ja joka sen eteen tekee työtä monta vuotta eteenpäin. Se, jota voi harmittaa kovastikin ne ylimääräiset kaksi tuntia viikossa koulua, yleensä joko aamulla tai iltapäivällä, kun kaverit jo pääsevät kotiin tai saavat vielä nukkua. Lapsi on se, joka joutuu lukemaan kokeisiin kun suuri osa kavereista leikkii. Anna lapsen päättää!
Meilläpäin kieltenopettajat infotilaisuudessa korostivat nimenomaan lapsen oman motivaation merkitystä. Kuinka vanhempien halu saada lapsi opiskelemaan enemmän kieliä EI saa ratkaista tätä valintaa. Kielivalintaa ei välttämättä voi niin vain lopettaakaan, koska ryhmä voi lakata olemasta, jos moni lopettaa. Ja yläasteen valinnaisainevalinnoissa se tosiaan on yksi valittu aine sitten, vähentää mahdollisuutta muihin valintoihin.
p.s. Meillä lapsi halusi kovasti ottaa nelosella A2-kielen, mieluummin ranskan, mutta ryhmä tuli vain saksasta. Asiasta keskusteltiin kovasti ja lapselle tehtiin selväksi, että jos kielen valitsee, siihen on sitten tehtävä työtäkin eikä sitä saa lopettaa. Nyt on kutosella ja pärjää mainiosti. Mutta koko vitosluokan olisi halunnut lopettaa saksan opiskelun, koska ei pitänyt opettajasta ja tunnit olivat maanantaina iltapäivällä, jolloin ei kukaan oikein jaksanut keskittyä. Iso työ tehtiin yhdessä, jotta saimme lapsen mielenkiinnon taas heräämään kutosluokan syksyllä!
ranskassa on sitten taas se, että sitä ei oikein opi puhumaan muuten kuin paikan päällä Ranskassa ja jotkut ei opi silloinkaan.
Varsinkin, kun siihen ääntämiseen ei kouluissa tippakaan panosteta! Luin 5 vuotta ranskaa ennenkuin lukion jälkeen lähdin vuodeksi Ranskaan. En pystynyt osallistumaan ikäisteni keskusteluun, eikä minua ymmärretty. Ranska on ihan eri kieli puhuttuna kuin kirjoitettuna.
Tässäkin mielessä olisi hyvä, että ranskaa voisi alkaa lukea jo ala-asteella, niin ääntäminen jäisi paremmin selkäytimeen. Vaikka ei kai se saksakaan ole helppoa ääntää... veikkaan silti, että ranska on suomalaiselle vaikeampi omaksua.
ranskassa on sitten taas se, että sitä ei oikein opi puhumaan muuten kuin paikan päällä Ranskassa ja jotkut ei opi silloinkaan.
Varsinkin, kun siihen ääntämiseen ei kouluissa tippakaan panosteta! Luin 5 vuotta ranskaa ennenkuin lukion jälkeen lähdin vuodeksi Ranskaan. En pystynyt osallistumaan ikäisteni keskusteluun, eikä minua ymmärretty. Ranska on ihan eri kieli puhuttuna kuin kirjoitettuna.
Tässäkin mielessä olisi hyvä, että ranskaa voisi alkaa lukea jo ala-asteella, niin ääntäminen jäisi paremmin selkäytimeen. Vaikka ei kai se saksakaan ole helppoa ääntää... veikkaan silti, että ranska on suomalaiselle vaikeampi omaksua.
Suomensaksalla pärjää Saksassa, mutta heikolla ranskan ääntämisellä Ranskassa (puhumattakaan Kanadasta) hyvin huonosti. Lapsen kieli taipuu vielä uuteen äänteeseen (jos se oikein opetetaan), aikuisiällä tuo on jo vaikeaa, ellei mahdotonta.
ranskassa on sitten taas se, että sitä ei oikein opi puhumaan muuten kuin paikan päällä Ranskassa ja jotkut ei opi silloinkaan.
Varsinkin, kun siihen ääntämiseen ei kouluissa tippakaan panosteta! Luin 5 vuotta ranskaa ennenkuin lukion jälkeen lähdin vuodeksi Ranskaan. En pystynyt osallistumaan ikäisteni keskusteluun, eikä minua ymmärretty. Ranska on ihan eri kieli puhuttuna kuin kirjoitettuna.
Tässäkin mielessä olisi hyvä, että ranskaa voisi alkaa lukea jo ala-asteella, niin ääntäminen jäisi paremmin selkäytimeen. Vaikka ei kai se saksakaan ole helppoa ääntää... veikkaan silti, että ranska on suomalaiselle vaikeampi omaksua.Suomensaksalla pärjää Saksassa, mutta heikolla ranskan ääntämisellä Ranskassa (puhumattakaan Kanadasta) hyvin huonosti. Lapsen kieli taipuu vielä uuteen äänteeseen (jos se oikein opetetaan), aikuisiällä tuo on jo vaikeaa, ellei mahdotonta.
Itselleni ääntämisen opettelu oli helppoa, mutta tunneilla olisi päästy paljon tehokkaammin eteenpäin jos se olisi muiltakin sujunut vähemmällä takeltelulla. Ja uskon tosiaan itsekin, että nuoremmat lapset oppisivat helpommin vierasta ääntämistä. Juuri siksi ne vaikeimmat kielet tulisi saada aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Olen jopa sitä mieltä, että englannin voisi aloittaa vasta yläasteella, ja ihmiset oppisivat silti sitä osapuilleen yhtä hyvin. Tämä siksi, että englantia kuulee jatkuvasti tv:ssä ja sitä käytetään melkein kaikissa maissa. Sen osaaminen tarttu ihmiseen helpommin kuin vaikkapa juuri ranskan.
Olen jopa sitä mieltä, että englannin voisi aloittaa vasta yläasteella, ja ihmiset oppisivat silti sitä osapuilleen yhtä hyvin. Tämä siksi, että englantia kuulee jatkuvasti tv:ssä ja sitä käytetään melkein kaikissa maissa. Sen osaaminen tarttu ihmiseen helpommin kuin vaikkapa juuri ranskan.
Eikä hänellä ole erityisen hyvä kielipää. Siitä huolimatta hän osaa nykyisin englantia niin hyvin, että taito riittää toimimiseen kansainvälisen suuryrityksen johtoportaassa.
mitään muuta kieltä kuin suomea työssään. Samoin kuin hän ei ehkä tule tarvitsemaan biologiaa tai liikuntaa työssään. Koulutatko häntä vain työelämää varten? Olet huolissasi hänen tulevasta statuksestaan työelämässä? Mietitkö, mitä hän TARVITSEE, ja sitten tyrkit häntä sinne suuntaan että hän voi olla tyytyväinen ja sinulle KIITOLLINEN ja elämä HYMYILEE. Hahah. Jos haluat, että lapsesta tulee vaikka EU-virkamies, opeta toki heti saksaa ja muita EU-kieliä. Jos haluat lähettää hänet Etelä-Amerikkaan, opeta toki espanjaa. Sinähän hänen elämästään päätät.