ÄRSYTTÄÄ kun eskariope karaisee ja koulii.
Jotenkin ihan hysteerinen arkojen ja ujojen lasten kanssa - ja karaisee ja koulii koko ajan.
Kuopukseni on ujo ja hitaastilämpiävä. Hän on sellainen, eikä hän todellakaan kovakouraisella kohtelulla tule yhtään sen "reippaammaksi".
Minusta on käsittämätöntä, ettei sinällään ihan koulutettu ihminen tajua tätä millään! Bravuurinsa on lapsen ja tämän taitojen julkinen nolaaminen.
Kommentit (9)
herran jumala puhumaan sille eskariopelle!
Sanot suorat sanat mitä mieltä olet ja teet selväksi ettei lasta tuollatavoin "koulita"!
Eskariopen esimieheen yhteyttä!
siltä, että sun lapses kohdalla vastuuntuntoisen open pitää niin tehdäkin. Lapsen nolaaminen on sitten ihan eri juttu!
Hän on ihan tavallinen lapsi. Hyvin omatoiminen, fiksu, järkevä ja sosiaalisesti taitava.
Yhtä kaikki tuokin on sellaista, mistä pitäisi puhua kyllä vanhemman kanssa ennen kuin ryhtyy mihinkään karaisukampanjoihin.
Julkinen mollaaminen ja nolaaminen on sitäpaitsi suurin syy siihen, että lapsi on nyt niin lukossa ko. ihmisen kanssa.
ap
eskari kohta jo loppuu :) Toivottavasti opettaja on sitten fiksumpi. Mulla esikoinen on hitaastilämpiävä ja sattui tosi hyvä eskariope, jonka suojissa poikani reipastui sopivasti, mutta sai olla oma itsensä. Olen ollut tosi ujo lapsena, enkä sitäkään kannata, että ujoa ei auteta liiallisesta ujoudesta pois, koska se ON taakka. Sen sijaan jostain hitaastilämpiämisestä, varovaisuudesta jne. ei tarvikaan päästä pois. Mutta karaisemisesta on vain haittaa. Paitsi jos tavoitteena on vain itsetunnon lytistäminen.
lopputuloksena olisi se, että lapsen itsetunto paranee. Mutta jos siihen yhdistyy vielä jokin lapsen taitojen lyttääminen, niin eihän siitä mitään hyvää seuraa. Törkeää käytöstä, ja käsittämätöntä kun kyseessä on vielä alalle koulutettu ihminen.
minusta karaiseminen sanana jo tuo mieleen käytännöt jotka eivät varmasti auta ujoa tai vetäytyvää lasta toivottuun suuntaan. Minulle ainakin tulee sanasta mieleen semmoinen että annetaan tarkoituksella jotenkin karuja kokemuksia jotta lapsi "kovettaisi itsensä" ja alkaisi toimia rohkeammin. Käytännössä noin ei juuri koskaan käy vaan lapsi vetäytyy entistä enemmän temperamentilleen ominaiseen vetäytymiseen ja välttämiseen. Päinvastoin lapselle pitäisi kärsivällisesti antaa hyviä kokemuksia asioihin ja kanssakäymiseen mukaan lähtemisestä, ja olla kärsivällinen kun hitaasti uusia asioita lähestyvää lasta johdatetaan uusien asioiden pariin.
otto esimieheen taitaisi olla paikallaan
ja voi olla lapselle hyvinkin vahingollista jos tuossa iässä hän saa jatkuvasti kokemuksia että on jotenkin vääränlainen ja hänen taitojaan nolataan julkisesti. Ei todellakaan tule rohkeammaksi vetäytyvän ja ujon temperamentin omaava päällekäyvällä karaisemisella vaan vetäytyy enemmän kuoreensa ja oppii että todellakin on syytä pyrkiä vetäytymään koska maailma on pahuksen v-mäinen paikka!