Lue keskustelun säännöt.
Onko sinua koskaan luultu köyhäksi, vaikka oletkin hyvintoimeentuleva?
08.04.2012 |
Minua on, olen vaatimattoman näköinen, koulutukseni amis ja teen osa-aikatyötä.
Ihmisten ilmeet ovat hyvät, kun huomaavat autoni, kuulevat harrastuksista tai pääomatuloistani. Monesti huomaan, että he arvostavat enemmän ihmisiä, jotka ovat paremmin toimeentulevia.
Mistähän sekin johtuu? Itse en kiinnitä huomiota ihmisten elintasoon vaan ajatuksiin ja elintapoihin.
Kommentit (82)
Varsinkin lasten kanssa liikkuessa en yleensä meikkaa tai laita hiuksia erityisen nätisti. Vaatteetkin on joskus ihan mitä sattuu.
Jos sitten poiketaan muiden ostosten ohella jossain vaateostoksilla, niin en kyllä taatusti tällöin saa palvelua ja katseet on hyvin pitkiä kun sitten lyönkin tiskiin jonkun 100€ takin tai kengät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta yksi työkaveri oli muuttamassa taloon, josta omistin osakkeen. Kun kerroin talon asioista, niin ihmetteli mistä tiesin, hölmöyttäni menin sitten kertomaan.
jos raha on sinulle sivuseikka...
Tai tulet infonneeksi ketään pääomatuloistasi...
Aika monet nahkaiset ja kunnolliset kengät maksavat 100 euron pintaan. Ei tarvitse olla edes "hyvintoimeentuleva" jos sellaiset ostaa.
Varsinkin lasten kanssa liikkuessa en yleensä meikkaa tai laita hiuksia erityisen nätisti. Vaatteetkin on joskus ihan mitä sattuu.
Jos sitten poiketaan muiden ostosten ohella jossain vaateostoksilla, niin en kyllä taatusti tällöin saa palvelua ja katseet on hyvin pitkiä kun sitten lyönkin tiskiin jonkun 100€ takin tai kengät.
Olen korkeakoulusta valmistunut ja työssä käyvä. Olin tyytymätön erään yksityisen tahon terveyspalveluihin ja vaihdoin siinä sitten kaupungin palveluihin, koska ajattelin saavani saman avun sieltä. Eräs työkaverini kysyi, että onko minulla mahdollisesti rahapula, ei ollut läpästä kysymys vaan hän oli aivan tosissaan. Ilmeisesti kysymyksen syynä on se, että hän tietää taustani (työläisperhe) ja sen, että olen itse koulutukseni rahoittanut. Loukkasi todella, sillä olen aina raha-asiani hoitanut kunnolla ja vanhempani ovat tehneet kovasti töitä, vaikkeivat ole meidän lasten elämistä kyenneet paljoa auttamaankaan.
Meillä oli rakenteilla omakotitalo, tulossa iso keittiö, kaappeja ruokailutilaan, puhumattakaan kaikista muista komeroista, vaatehuoneen hyllystöistä, kodinhoitohuoneesta ja muutamasta kylpäristä ja vessasta. Iso projekti siis.
Menin sinne talvipakkasella, kova lymypyry ja minulla sään mukaiset tamieet. Untuvatakki, Uggit, pipo syvällä päässä, merkkilaukku olalla, jos sillä nyt on merkitystä. Mielestäni näytin ihan ok:lta, mutta vanhemman miesmyyjän mielestä ehkä köyhään toppatakkikansaan kuuluvalta, joka on vain haaveilemassa hänen työpaikallaan. Joka ainoasta mekanismista ja erikoisjutusta muisti moneen kertaan sanoa, että nämä ovat TODELLA kalliita. Jos olisi maininnut karran, pari, niin olisin kestänyt, mutta kun koko ajan. Kerroin kyllä, että ok-taloa ollaan rakentamassa.
Otti sen verran päähän se aliarvioiva kophtelu, että siirryin muualle ja äijältä jäiuseamman kymppitonnin kaupat tekemättä.
Vaalea miesmyyjä... Ostimme keittiömme muualta, maksoi n 18ke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ymmärtänet pointin? Jos lyön tiskiin 100€ edestä tavaraa niin ilme muuttuu sellaisesta happamasta tyrmistyneeksi.
Joskus huvitan itseäni heittämällä pokkana saman tyrmistyneen katseen takaisin ja siinä vaiheessa yleensä toinen älyää kääntää katseensa kassakoneeseen.
Aika monet nahkaiset ja kunnolliset kengät maksavat 100 euron pintaan. Ei tarvitse olla edes "hyvintoimeentuleva" jos sellaiset ostaa.
Varsinkin lasten kanssa liikkuessa en yleensä meikkaa tai laita hiuksia erityisen nätisti. Vaatteetkin on joskus ihan mitä sattuu.
Jos sitten poiketaan muiden ostosten ohella jossain vaateostoksilla, niin en kyllä taatusti tällöin saa palvelua ja katseet on hyvin pitkiä kun sitten lyönkin tiskiin jonkun 100€ takin tai kengät.
Mielestäni nuo kerjäävät ja ryöstelevät mustalaiset ovat ihmisten pohjasakkaa eivätkä lainarahalla autoja ostelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka voisimme ostaa käteisellä vaikkapa tuollaisen 60t auton.
Vaan kun emme tarvitse emmekä halua. Siinä sitä riittää ihmettelemistä niillä, jotka arvottavat ihmisiä sen mukaan millainen auto näillä on. Eivätkä ne ole aina noita 15-vuotiaita, vaan enimmäkseen 20-40 vuotta sitä vanhempia mieshenkilöitä
Meillä on parin tonnin arvoinen VW.Lisäksi omistamme 300 neliön talon, pari sijoituskämpää ja mökin. Tileillä on rahaa sen verran, että voisimme ostaa hinnaston kalleimman Mercedeksen. Käteisellä.
Lainarahalla jokun 60:n tonnin purkin ostavat elivikset ovat ihmisten pohjasakkaa,
juurikin vaikuttaa se miten olet pukeutunut. Jos et näytä "rikkaalta", saat odottaa palvelua vaikka maailman tappiin asti, kun taas jonkun "hyvin" pukeutuneen ympärillä voi pyöriä 2-3 myyjää sillä välin. Ei perustu pelkästään omiin kokemuksiini.
Kyllä niitä silmälaseja ostaa kaikenlaiset ihmiset, mutta Instrussa ilmeisesti ajatellaan, että menköön ne köyhemmän näköiset ostamaan kakkulansa toisaalta.
hyvää palvelua, niin Helsingissä nuorena nörttityylisenä opiskelijana kuin muualla asuessani hyvätuloisena keski-ikäisenäkin, joka ei pukeudu huomiotaherättävästi, ja on vielä pullukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja saan sen vuoksi aika kirjavaa palvelua.
Olen alle 25-vuotias juristi ja ainakin ikäisekseni hyvätuloinen. Vapaa-ajalla vietän kuitenkin ihan tavallista kaksikymppisen elämää.
Etenkin hienommissa liikkeissä asioidessa ero myyjien käytöksessä on aika järkyttävä: kun menen normaalissa työvarustuksessa tyylikkäästi meikattuna ja pukeutuneena ostoksille, vastaanotto on aika mairea. Silloin kun näytän perusjennalta, palvelu on olennaisesti nihkeämpää. Eniten harmittaa, että myyjät eivät ylipäätään tule palvelemaan kun pukeudun ikäisilleni tyypillisemmin.
Alkossa asiointi on muuten erinomainen esimerkki palvelun varianssista. Minulta tullaan aina kysymään, tarvitsenko apua, kun olen tulossa töistä. Tiskillä ei kysytä papereita. Jennakuteissa taas paperit kysytään aina ja palvelua saa ainoastaan erikseen pyytämällä.
Selvennyksenä nyt vielä, etten kulje töissäkään nuttura tiukalla, enkä varmaankaan näytä juurikaan vanhemmalta kuin vapaa-ajan varustuksessa. Vaikutan vain olevani täysin eri yhteiskuntaluokkaa.
Inhoan tällaista käytöstä yli kaiken. Sorrun kuitenkin itsekin ihmisten lokerointiin heidän koulutuksensa, puheensa ja kirjoitustapansa perusteella; en voi sietää sivistymättömän oloisia ihmisiä. Rahalla ei kuitenkaan ole väliä.
Kaikki tietää että mulla ei kovin kummoinen liksa ole sairaanhoitajan, mutta että kuitenkin palkkaa saan pari kertaa kuussa.
Miks ihmeessä mua pitäisi joku köyhänä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lasen isän kanssa lastenvalvojalla tekemässä sopimusta elatuksesta ja lastenvalvoja kommentoi minulle, että muistaisin ilmoittaa sossuun tästä elatussopimuksesta. Kysyin, että miksi pitää ilmoittaa sossuun ja sanoi, että otetaan huomioon toimeentulotukiasiassa. Selitin, etten saa mitään tukia ja nainen meni ihan hiljaikseksi.
En ymmärrä, että miksi kuvitteli minun nostavan toimeentulotukea :D
Tai sanotaanko, että parin lapsen kaverin äidit pitää meitä ihan persaukisina. Ovat itse köyhiä, elävät sosiaalituilla, niin jotenkin ottavat meidät samaan kastiin. Asumme tavallisessa omakotitalossa, vanhassakin, ja he asuvat vuorataloissa. Eihän tää talo mitään varautta hehku, mutta tavallinen, remontoitu lapsiperheen koti. Jotenkin kaikissa jutuissa olettavat, että mekin eletään 10 Euron tarkasti kuten hekin. Esimerkiksi lähdettiin Etelään reissulle, niin puhuivat siihen malliin, kuinka me on nyt kaksi vuotta tätä matkaa säästetty. En viitsinyt sanoa, että meidän lomarahatkin oli enemmän kuin tuo matkan hinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainarahalla auton ostanut älähti heti :D
Mielestäni nuo kerjäävät ja ryöstelevät mustalaiset ovat ihmisten pohjasakkaa eivätkä lainarahalla autoja ostelevat.
ole ostanut autojani lainarahalla.
Voin katsos silti olla mustalaisista sitä mieltä että ryöstely ei ole kiva juttu:)
Lainarahalla auton ostanut älähti heti :D
Mielestäni nuo kerjäävät ja ryöstelevät mustalaiset ovat ihmisten pohjasakkaa eivätkä lainarahalla autoja ostelevat.
ole ostanut autojani lainarahalla.
Voin katsos silti olla mustalaisista sitä mieltä että ryöstely ei ole kiva juttu:)
on rehellinen ryöstely kivempaa kuin laillinen ryöstely. Toiset käyttävät hyväkseen muita ihmisiä, ilmaistöitä ja rikastuvat siten.
Okei sitten, ehkä jossain junttilan peräkylässä on merkitystä autolla. Mutta ei kyllä missään sivistyneellä alueella.
Etenkin hienommissa liikkeissä asioidessa ero myyjien käytöksessä on aika järkyttävä: kun menen normaalissa työvarustuksessa tyylikkäästi meikattuna ja pukeutuneena ostoksille, vastaanotto on aika mairea. Silloin kun näytän perusjennalta, palvelu on olennaisesti nihkeämpää. Eniten harmittaa, että myyjät eivät ylipäätään tule palvelemaan kun pukeudun ikäisilleni tyypillisemmin.Alkossa asiointi on muuten erinomainen esimerkki palvelun varianssista. Minulta tullaan aina kysymään, tarvitsenko apua, kun olen tulossa töistä. Tiskillä ei kysytä papereita. Jennakuteissa taas paperit kysytään aina ja palvelua saa ainoastaan erikseen pyytämällä.
Selvennyksenä nyt vielä, etten kulje töissäkään nuttura tiukalla, enkä varmaankaan näytä juurikaan vanhemmalta kuin vapaa-ajan varustuksessa. Vaikutan vain olevani täysin eri yhteiskuntaluokkaa.
Mistä tiedät, että näytät HEIDÄN SILMISSÄÄN eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvalta? Entäs, jos näytät työvaatteissasi yksinkertaisesti vanhemmalta?
Olen sinua hiukan vanhempi, mutta opiskelija. Opiskelijalta varmaan ihmisten silmissä näytänkin. Ainoastaan silloin, kun minulla on lapsi mukana, minut tulkitaan joksikin muuksi. Minusta tämä on ihan ymmärrettävää - jotkut asiat, kuten lapsi, muuttavat ihmisen käsitystä ja saavat helposti tulkitsemaan toisen vaikkapa vanhemmaksi. Tai opiskelijan sijaan - äidiksi.
Sen sijaan yhteiskuntaluokka on jo vähän eri juttu. En todellakaan usko, että sinä juristin vaatteissasi näyttäisit NIIN erilaiselta kuin tavallisissa vaatteissasi. Nimittäin Suomessa eri yhteiskuntaluokat eivät pääsääntöisesti juurikaan eroa toisistaan ulkonäön ja vaatetuksen perusteella. Juristi ei myöskään ole mitään "eliittiä", ja varsinaista yläluokkaa Suomessa ei edes ole. Ylempi ja alempi keskiluokka sekä duunarit sekottuvat iloisesti toisiinsa katukuvassa. Lähinnä poikkeavat jotkut eksentriset yksilöt ja alakulttuurien edustajat. Mutta koulutus tai varallisuuskaan eivät pääsääntöisesti näy suomalaisista ulospäin.
Etenkin hienommissa liikkeissä asioidessa ero myyjien käytöksessä on aika järkyttävä: kun menen normaalissa työvarustuksessa tyylikkäästi meikattuna ja pukeutuneena ostoksille, vastaanotto on aika mairea. Silloin kun näytän perusjennalta, palvelu on olennaisesti nihkeämpää. Eniten harmittaa, että myyjät eivät ylipäätään tule palvelemaan kun pukeudun ikäisilleni tyypillisemmin.Alkossa asiointi on muuten erinomainen esimerkki palvelun varianssista. Minulta tullaan aina kysymään, tarvitsenko apua, kun olen tulossa töistä. Tiskillä ei kysytä papereita. Jennakuteissa taas paperit kysytään aina ja palvelua saa ainoastaan erikseen pyytämällä.
Selvennyksenä nyt vielä, etten kulje töissäkään nuttura tiukalla, enkä varmaankaan näytä juurikaan vanhemmalta kuin vapaa-ajan varustuksessa. Vaikutan vain olevani täysin eri yhteiskuntaluokkaa.
Mistä tiedät, että näytät HEIDÄN SILMISSÄÄN eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvalta? Entäs, jos näytät työvaatteissasi yksinkertaisesti vanhemmalta?
Olen sinua hiukan vanhempi, mutta opiskelija. Opiskelijalta varmaan ihmisten silmissä näytänkin. Ainoastaan silloin, kun minulla on lapsi mukana, minut tulkitaan joksikin muuksi. Minusta tämä on ihan ymmärrettävää - jotkut asiat, kuten lapsi, muuttavat ihmisen käsitystä ja saavat helposti tulkitsemaan toisen vaikkapa vanhemmaksi. Tai opiskelijan sijaan - äidiksi.
Sen sijaan yhteiskuntaluokka on jo vähän eri juttu. En todellakaan usko, että sinä juristin vaatteissasi näyttäisit NIIN erilaiselta kuin tavallisissa vaatteissasi. Nimittäin Suomessa eri yhteiskuntaluokat eivät pääsääntöisesti juurikaan eroa toisistaan ulkonäön ja vaatetuksen perusteella. Juristi ei myöskään ole mitään "eliittiä", ja varsinaista yläluokkaa Suomessa ei edes ole. Ylempi ja alempi keskiluokka sekä duunarit sekottuvat iloisesti toisiinsa katukuvassa. Lähinnä poikkeavat jotkut eksentriset yksilöt ja alakulttuurien edustajat. Mutta koulutus tai varallisuuskaan eivät pääsääntöisesti näy suomalaisista ulospäin.
Todennäköisesti erot palvelukokemuksissani perustuvat pääasiassa siihen, että mut arvioidaan fiksummin pukeutuneena vanhemmaksi.
Ei ollut tarkoitus provosoida kertomalla, että olen juristi. En millään muotoa tarkoittanut, että olisin de facto parempaa luokkaa tai eliittiä, vaan että työpukeutumiseni antaa sellaisen viestin myyjille. En edes usko, että myyjät todellakaan ajattelisivat ammattiani, he näkevät ainoastaan tyylikkäät, arvokkaat vaatteet ja ylipäätään huolitellun ulkoasun ja palvelevat eri tavalla. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, liittyykö johtopäätös ikään vai varallisuusarvioon. Ja kyllähän ihmisen vaatteista väkisinkin vetää johtopäätöksiä, meillä kun harvemmin rusketus tai nenän muoto osoittavat yhteiskunnallista asemaa. Näytän siis hyvin erilaiselta työ- ja vapaa-ajalla.
En ole samaa mieltä siitä, etteikö kadulla erottaisi ihmisten ulkonäöstä ja yleishabituksesta ainakin eri ammattikuntia toisistaan. Mutta sinun tapauksessasi mukana oleva lapsi ohjaa kuitenkin johtopäätöksiä aivan varmasti. Ihmistä, jolla on lapsia, pitää automaattisesti jotenkin vanhempana tai ainakin "aikuisempana", vaikka hän näyttäisikin nuorelta.
ja ostan uudet vaatteet vasta kun edelliset ovat ihan rikki. en tykkää myöskään meikata tai käydä kampaajalla ja autonikin on vanha rämä. mieheni auto jolla loma- ja mökkireissut hoidetaan on vähän parempi ja lasten vaatteisiin ja harrastuksiin sentään panostan. monet luulevat, että olen köyhä. ihmettelevät vaan miten meillä on varaa asua kallilla alueella. jotkut luulevat, että meillä on pieni palvelijanhuone joka on erotettu isommasta asunnosta ja miettivät kuinka ahtaasti oikein asumme. aina olen kuitenkin saanut hyvää ja asiallista palvelua kaikkialla.
Meillä oli rakenteilla omakotitalo, tulossa iso keittiö, kaappeja ruokailutilaan, puhumattakaan kaikista muista komeroista, vaatehuoneen hyllystöistä, kodinhoitohuoneesta ja muutamasta kylpäristä ja vessasta. Iso projekti siis.
Menin sinne talvipakkasella, kova lymypyry ja minulla sään mukaiset tamieet. Untuvatakki, Uggit, pipo syvällä päässä, merkkilaukku olalla, jos sillä nyt on merkitystä. Mielestäni näytin ihan ok:lta, mutta vanhemman miesmyyjän mielestä ehkä köyhään toppatakkikansaan kuuluvalta, joka on vain haaveilemassa hänen työpaikallaan. Joka ainoasta mekanismista ja erikoisjutusta muisti moneen kertaan sanoa, että nämä ovat TODELLA kalliita. Jos olisi maininnut karran, pari, niin olisin kestänyt, mutta kun koko ajan. Kerroin kyllä, että ok-taloa ollaan rakentamassa.
Otti sen verran päähän se aliarvioiva kophtelu, että siirryin muualle ja äijältä jäiuseamman kymppitonnin kaupat tekemättä.