Onko sinua koskaan luultu köyhäksi, vaikka oletkin hyvintoimeentuleva?
Minua on, olen vaatimattoman näköinen, koulutukseni amis ja teen osa-aikatyötä.
Ihmisten ilmeet ovat hyvät, kun huomaavat autoni, kuulevat harrastuksista tai pääomatuloistani. Monesti huomaan, että he arvostavat enemmän ihmisiä, jotka ovat paremmin toimeentulevia.
Mistähän sekin johtuu? Itse en kiinnitä huomiota ihmisten elintasoon vaan ajatuksiin ja elintapoihin.
Kommentit (82)
kyllähän myyjät mielellään myyvät mahdollisimman kalliin tuotteen, ei heitä kiinnosta, onko asiakkaalla varaa vai meneekö siihen viimeiset pennoset.
Itse olen pikemminkin kokenut ärsyttäväksi esim. tietokoneostoksilla sen, että vaikka olen kertonut hyvin selvästi, millaisen koneen tarvitsen ja millaiseen käyttöön, myyjä yrittää markkinoida kalliimpaa ja "hienompaa" konetta. Tietenkin paremman voiton toivossa.
eräät yksittäiset vaateliikkeet, joissa on naisten juhlapukuja, eräät kultasepänliikkeet. Eivätkä nuo edes ole kalliita sanan varsinaisessa merkityksessä.
Sitä paitsi tässä ketjussa ei edes alunperin ollut kyse liikkeiden palvelusta, vaan yleisesti siitä että luullaan köyhemmäksi kuin on ja millä perusteilla niitä tulkintoja tehdään.
näköinen ei saa hyvää palvelua. Minä olen lähes nelikymmpinen nainen, joka olen käynyt vaikka minkä tasoisissa liikkeissä, ja aina on ystävällisesti puhuteltu ja palveltu.
eli AMK koulutus, oma asunto, auto ym. Pukeudun hyvin.
Eihän tässä ollut kauppojen palvelun tasosta kyse.
ett minusta on rahvaanomaista puhua rahasta ihmisten kanssa, tuloista menoist tahi muusta.
Mä en lavertele enkä levittele raha-asioitani. Se, mikä kaupoissa ja autoliikkeissä takaa hyvän palvelun, on itsevarmuus. Ei mulle kukaan ole nyrpistellyt tai mielistellyt rahan, ammatin tai asuinpaikan takia. Paitsi kerran. Olin ostamassa vuonna kuokka ja pottu Leviksiä. Jostain pikkufarkkubutiikista.
Kaupassa oli vain nuori myyjä, ja yrittelin siinä sitten ns. small talkkia. Sanoin, että huvittais ostaa Levikset, kun en sellaisia ole koskaan omistanut. Myyjäneitonen tokaisi, että et sitten taida olla Levis-tyyppiä :-)
Marssin samoin tein ulos.
Muuten, Stockalla kyllä saa palvelua vaikka sieltä pahamaineisen kotkamaiselta kosmetiikkaosastolta. Jos mua ei tulla heti palvelemaan, rupean tyynestä availemaan testeripurkin toisensa perään ja rasvailen käsiäni sen näköisenä, että aion viettää tässä seuraavan tunnin. Aika rapsakkaan tulee myyjä, olipa mulla sitten toppatakki tai joku vitun Mikael Kors -takki.
Kaikissa liikkeissä, autokaupoissa jne, saan aina hyvää palvelua kun tarvitsen. Olen keskiluokkainen, akateeminen yh, asun vuokralla ja matkustelen paljon. Tunnen tosi varakkaita mutta suurin osa ystävistäni on ihan tavallisissa töissä, eikä ainakaan "näissä piireissä" rahalla ole merkitystä siihen, miten ihmisiä kohdellaan.
Sitä paitsi tässä ketjussa ei edes alunperin ollut kyse liikkeiden palvelusta, vaan yleisesti siitä että luullaan köyhemmäksi kuin on ja millä perusteilla niitä tulkintoja tehdään.
Mutta mistä tiedätte, että a) teitä on luultu köyhäksi / köyhemmäksi kuin olette b) että se on johtunut niistä seikoista, joista olette tulkinneet sen johtuvan?
Onko joku sitten sanonut, että "ahaa, oletkin ihan hyvätuloinen, minä luulin sinua köyhäksi, kun sinulla onkin vain tuollainen vaatimattomampi auto" tms?
Jos joku myyjä sanoo tuotteesta, että " se on tosi kallis", niin miksi tulkitsette sen niin, että "se on liian kallis sinulle". Entä, jos myyjä on ajatellut, että nimenomaan haluatte kalliit tuotteen, koska haluatte tuoda esiin sitä, että ette ainakaan ole mitään perseaukisia?
Itse kysyn kenkäkaupassa aina, mitä materiaalia kengät ovat, ja aina myyjä kertoo niiden olevan nahkaa sellaisella äänellä, että uskoo sen lisäävän ostohalukkuuttani. Sitten olenkin kysynyt, olisiko jotain ei-nahkaisia kenkiä... Kysehän ei ole siitä, että myyjä olettaisi juuri minun haluavan nahkakengät, vaan hän olettaa ihmisten yleensä haluavan mieluiten nahkakengät. Sama ehkä noissa tuotteiden kalleuden korostamisissa.
Onko joku sitten sanonut, että "ahaa, oletkin ihan hyvätuloinen, minä luulin sinua köyhäksi, kun sinulla onkin vain tuollainen vaatimattomampi auto" tms?
Eli ainakin auto kertoo useimpien mielestä jotain ihmisen varakkuudesta.
Itse suosin joukkoliikennettä ympäristösyistä, en siksi ettei olisi rahaa ostaa autoa. Tosin minulle on aivan sama mitä muut minun varakkuudestani tai sen puutteesta ajattelevat. Halveksin sellaisia ihmisiä, joille raha ja varakkuus ovat ykkösasioita ja jotka jaksavat vatvoa niitä myös muiden kohdalla.
Onko joku sitten sanonut, että "ahaa, oletkin ihan hyvätuloinen, minä luulin sinua köyhäksi, kun sinulla onkin vain tuollainen vaatimattomampi auto" tms?Eli ainakin auto kertoo useimpien mielestä jotain ihmisen varakkuudesta.
Itse suosin joukkoliikennettä ympäristösyistä, en siksi ettei olisi rahaa ostaa autoa. Tosin minulle on aivan sama mitä muut minun varakkuudestani tai sen puutteesta ajattelevat. Halveksin sellaisia ihmisiä, joille raha ja varakkuus ovat ykkösasioita ja jotka jaksavat vatvoa niitä myös muiden kohdalla.
Kuulostaa siltä, että henilö on vain halunnut vittuilla sinulle. Ei hän ole välttämättä luullut sinua yhtään miksikään, mutta on halunnut saada sinulle epämukavan olon. Ja onnistunut.
että jossain tavallisissa kaupoissa katseltaisiin asiakkaita jotenkin siihen tyyliin, että kuka on tarpeeksi rikas, kuten jossain Instrumentariumissa. Eiköhän silmälaseja osta ihan kaikenlaiset ihmiset. Jostain muusta johtuu pitkät katseet, kuin rahasta, enemmänkin minä luulen, että ihmisen omassa päässä on nämä myyjän tyrmistykset.
Itse kirjoitin aiemmin, että olen jopa Hermeksen liikkeissä asioinut ihan tavisvaatteissa, ja saanut ostettua asioita täysin kohteliailta myyjiltä, vaikka se liike onkin todella elitistisen maineessa.
juurikin vaikuttaa se miten olet pukeutunut. Jos et näytä "rikkaalta", saat odottaa palvelua vaikka maailman tappiin asti, kun taas jonkun "hyvin" pukeutuneen ympärillä voi pyöriä 2-3 myyjää sillä välin. Ei perustu pelkästään omiin kokemuksiini.
Kyllä niitä silmälaseja ostaa kaikenlaiset ihmiset, mutta Instrussa ilmeisesti ajatellaan, että menköön ne köyhemmän näköiset ostamaan kakkulansa toisaalta.
Eli ainakin auto kertoo useimpien mielestä jotain ihmisen varakkuudesta.
...jos olet 15.
Meillä on parin tonnin arvoinen VW.
Lisäksi omistamme 300 neliön talon, pari sijoituskämpää ja mökin. Tileillä on rahaa sen verran, että voisimme ostaa hinnaston kalleimman Mercedeksen. Käteisellä.
Lainarahalla jokun 60:n tonnin purkin ostavat elivikset ovat ihmisten pohjasakkaa,
Eli ainakin auto kertoo useimpien mielestä jotain ihmisen varakkuudesta.
...jos olet 15.
Meillä on parin tonnin arvoinen VW.
Lisäksi omistamme 300 neliön talon, pari sijoituskämpää ja mökin. Tileillä on rahaa sen verran, että voisimme ostaa hinnaston kalleimman Mercedeksen. Käteisellä.
Lainarahalla jokun 60:n tonnin purkin ostavat elivikset ovat ihmisten pohjasakkaa,
vaan jotain kertoo, aika paljonkin. Toki te voitte olla se säännön vahvistava poikkeus...
Mielestäni nuo kerjäävät ja ryöstelevät mustalaiset ovat ihmisten pohjasakkaa eivätkä lainarahalla autoja ostelevat.
olen joskus tosi rähjäisen näköinen, kissankarvaisissa ja/tai reikäisissä vaatteissa ja tukka vaan sitaistu kiinni :)
ihan sama mulle, mitä ajattelevat.
toppatakki päällä ja kukaan myyjä ei suostunut palvelemaan mua..
Sitten vasta kun mulla alkoi kertyä enemmän kasseja käsiin niin alkoivat palvella..
Ehkäpä luulivat että olen rutiköyhä toppatakkini kanssa ..
jos raha on sinulle sivuseikka...
Tai tulet infonneeksi ketään pääomatuloistasi...
Anoppi suhtautui minuun viileästi ensin, koska ajatteli, että nappasin hänen poikansa, hyvin toimeentulevan poikamiehen, rahoittaakseni omaa köyhää elämääni.
Todellisuudessa minulla oli silloinkin enemmän omaisuutta kuin miehelläni. En ole erityisen rahakkaassa työssä, mutta olen saanut huomattavan perinnön ja myös eräiden sijoitusten ym. ansiosta olen onnistunut hieman keräämään omaisuutta. Minulla oli silloin ja on edelleen vanhahko auto enkä pukeudukaan mitenkään kalliisti. Harrastukseni ovat suht halpoja. Näistä ilmeisesti päätellään, että on köyhä?
näköinen ei saa hyvää palvelua. Minä olen lähes nelikymmpinen nainen, joka olen käynyt vaikka minkä tasoisissa liikkeissä, ja aina on ystävällisesti puhuteltu ja palveltu.