Onko Apula hyvä paikka hankkia lemmikki?

En tiedä Apulasta, mutta täällä oli tuosta rekisteröinnistä keskustelua niin pistänpä lusikkani soppaan.

Minä en ainakaan näe kenneltoimintaa minään rahakkaana bisneksenä. Siinä menee eläinlääkärikuluihin rahaa, pennut tarkastetaan ja niille asennetaan siru. Kennelinpitäjä käyttää omaa aikaansa pentueen hoitamiseen, ja hän on yleensä rodun hyvin tunteva ihminen jolta saa neuvoja vielä luovutuksen jälkeenkin.

Sekarotuinen voi olla hyvinkin terve. Ominaisia luonteenpiirteitä voi olla vaikea ennustaa etenkin jos tarkkaa tietoa siitä ei ole mitä rotuja koirassa on, mutta eivät ne sekarotuiset ainakaan puhdasrotuista sairaampia lähtökohtaisesti ole. Rekisteröimätön sekarotuinen ei ole välttämättä sen huonompi hankinta kuin puhdasrotuinen rekisteröity koira.

Mutta. Pentutehtailijathan teettävätkin yleensä puhdasrotuisia pentuja ilman papereita tai pentuja joita väittävät puhdasrotuisiksi. Miksi kukaan rehellinen ihminen jättäisi täysin puhdasrotuisen koiran joka on saanut alkunsa asianmukaisesti (nartulla ei ole esim. teetetty liikaa pentueita) rekisteröimättä?

Puhdasrotuisuus ei todellakaan ole tae terveestä koirasta, mutta riippuu paljon myös rodusta. Rodulle ominaiset sairaudet on tiedossa. Meillä on puhdasrotuinen rekisteröity koira, kennelistä ostettu, ja on ollut erittäin terve. Ikää sillä alkaa olla 9 vuotta. Maksoi tonnin, mutta saatiin mitä tilattiin (ei ole sairaaksi jalostettua rotua).

Jos haluaa rotukoiran, se kannattaa ottaa kennelliiton hyväksymästä kennelistä, ja jos ei ole niin väliä muulla kuin hinnalla, miksi pitää saada se puhdasrotuinen?

Ja ei, en itse harjoita kenneltoimintaa jos tämä nyt joltain mainos- tai puolustuspuheelta vaikuttaa.

Oikeastiko te luulette, että rekisteri takaa jotain...? Seuraanpa tästä vierestä yhtäkin ihan rekisteriin pentunsa tunkevaa kasvattajaa, jolle eläimillä on tasan yksi arvo: Mahdollisimman paljon rahaa. Pienessä talossa on pian 50 siitoseläintä ja pentueita tulee varmaan 10 vuodessa. Ihan täyttä tehtailua, vaikka pitääkin pennutusvälit sääntöjen mukaisina.

Miksi eläimen hommaamisesta on tehty jotain rakettitiedettä? Elukka kuin elukka. Ei tehtaasta kannata ostaa, mutta on myös älynköyhyyttä maksaa tolkuttomia hintoja eläimestä, kun joku on keksinyt tuollaisen rekistrihömpötyksen, joka sitten on jotain parempaa.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 13:51"]

Oikeastiko te luulette, että rekisteri takaa jotain...? Seuraanpa tästä vierestä yhtäkin ihan rekisteriin pentunsa tunkevaa kasvattajaa, jolle eläimillä on tasan yksi arvo: Mahdollisimman paljon rahaa. Pienessä talossa on pian 50 siitoseläintä ja pentueita tulee varmaan 10 vuodessa. Ihan täyttä tehtailua, vaikka pitääkin pennutusvälit sääntöjen mukaisina.

Miksi eläimen hommaamisesta on tehty jotain rakettitiedettä? Elukka kuin elukka. Ei tehtaasta kannata ostaa, mutta on myös älynköyhyyttä maksaa tolkuttomia hintoja eläimestä, kun joku on keksinyt tuollaisen rekistrihömpötyksen, joka sitten on jotain parempaa.

[/quote]

Miksi seuraat vierestä tekemättä mitään? Olisko eläinsuojeluilmoitus paikallaan? Yleensä 50 eläintä, mikäli nyt tuossa ei liioittelua ollut, on eläinsuojeluasia (jos nyt kyse ei sitten ole jostain asianmukaisesti hoidetusta navetasta lehmineen esim.)

Kuinka moni pennun ostaja oikeasti selaa pennun sukutaulut kauas taakse ja varmistaa ettei missään 10:ssäkään sukupolvessa ole sukurutsaa ja kaikki taudit varmasti tarkastettu ja luonteet testattu?

Kaikki sellaiset ostajat joilla on vähääkään järkeä päässä. Ihan näpyttelet tiesi nettiin ja sieltä vilkaiset Kennelliiton rekisteristä. Aikaa menee 2 min. Ei siinä paljon kasvattajan apua tarvita eikä sen kummempaa omaa aktiivisuuttakaan.

Papereita myös väärennetään, niistähän on pari jäänyt kiinni, siis kennelliiton hyväksymistä kasvattajista ja ns paperillisista koirista.

Papereita väärennetään ehkä, Kennelliiton rekisteriin sen sijaan luottaa jo hiukan paremmin, sillä rekisteröimistä seurataan. Joten siinä olen samaa mieltä, että pelkät paperit eivät vielä välttämättä takaa mitään. Tsekatkaa pentu rekisteristä. (Tiedoksi, rekisteriinkin on joskus eksynyt kasvattajia, jotka liitto on loppujen lopuksi joutunut poistamaan tietoon tulleiden väärinkäytösten vuoksi, mutta yleisesti ottaen rekisteriin on luottaminen.)

Sitten ihn yleisesti:

SIIHEN, ETTÄ PENTUJA EI REKISTERÖIDÄ ON AINA JOKU SYY! Selvitä mikä se on ennen kuin hairahdut rekisteröimätöntä pentua ostamaan. Ja jätä ostamatta.

Otitte sitten sekarotuisen tai puhdasrotuisen koiran niin muistakaa tehdä eläimestä kirjallinen kauppasopimus.



Itse en kuunapäivänä haluaisi ottaa riskiä pentutehtailun tukemisesta ostamalla rekisteröimättömän koiran. Ne rekisteripaperit ovat myös koiranostajan turva.



Kuvitellaan, että koira saa viisi pentua ja ne myydään 500 eurolla eteenpäin. Silloin kasvattaja voittaa 2500 euroa, sillä pennut ovat rekisteröimättömiä, mutta ihan varmasti silti puhdasrotuisia! Pentujen emälle pentue on jo kuudes. Se on astutettu miltei joka juoksusta eikä sen ruokintaan, rokotuksiin, terveystutkimuksiin ja perusylläpitoon juuri panosteta. Pentuja ei rekisteröidä, koska kasvattajan mielestä on törkeää rahastaa koiranpennuilla ja "emme me mitään näyttelykoiria täällä myy". Näyttelythän ovat eläinrääkkäystä. Perhe ostaa kivan pikkupennun viidensadan euron hintaan. Pennusta ei tehdä kirjallista kauppasopimusta, sitä ei ole mikrosirutettu, madotettu säännöllisesti eikä eläinlääkäri ole sitä tarkistanut ennen luovutusta. Pentu kuolee parin viikon päästä, koska sillä on niin paljon matoja ja se on sairastunut jo kasvattajan luona parvoon. Tähän mennessä perhe on käyttänyt rahaa koiraansa jo tähtitieteellisen summan ja päättävät soittaa pennun kasvattajalle pyytääkseen korvausta, mutta kasvattaja ei muista koskaan nähneensä teitä ja se kauppasopimuskin on allekirjoittamatta... Tämäntyyppisiä tarinoita on paljon. Edullinen koira ei aina ole se halvin vaihtoehto...



Kuvitellaan, että koira tekee viisi pentua ja kasvattaja myy ne eteenpäin 1000-1500 euron hintaan rodusta riippuen. Ennen kuin nartulla on edes alkanut juoksut, se on virallisesti terveystutkittu. Kääpiökoirissa tämä tarkoittaa usein silmien, polvien ja sydämen tutkimista virallisesti + mahdolliset geenitestit (n. 400 euroa jos geenitestejä 2kpl). Narttua on myös käytetty kolmessa näyttelyssä, jotta kasvattaja on saanut rotuun perehtyneen tuomarin mielipiteen koirastaan (n. 150e). Narttu on säännöllisesti rokotettu, madotettu ja sen yleiskunnosta on muutenkin huolehdittu erinomaisesti (aika paljon rahaa siis.. jos kuvitellaan että narttu on astutettaessa 3v, niin suunnilleen 1000euroa? sen eliniän aikana). Kuvitellaan, että kasvattaja löytää nartulleen uroksen suomesta, jotta saadaan vähän kuluja alas.. Uroskin on terveystutkittu, palkittu jne hyvin hoidettu..

Astutus menee hyvin, nartun omistaja maksaa uroksen omistajalle hyppyrahaa 150 euroa. Jokaista syntynyttä pentua kohden kasvattaja maksaa toiset 150 euroa, eli 5x150 euroa.

Koko tiineyden ajan narttua ruokitaan ja liikutetaan optimaalisessa suhteessa, jotta sen olisi mahdollisimman hyvä olla.

Koska kuvitteellisessa tarinassamme ei synnytysongelmia ole, niin siitä ei kuluja koidu. Narttu synnyttää rauhallisesti ihmisen valvonnan alla pentunsa. Muut koirat ja ihmiset eivät stressaa narttua synnytyksen aikana.



Pennut kasvavat kuhisten, joten kasvattaja mikrosiruttaa ja pentuetarkastaa koko köörin. Tarkastuksesta saa virallisen eläinlääkärin lomakkeen. n. 50e/kuono, 250e koko homma. Kasvattaja myös rekisteröi pentueen, n. 40 euroa per pentu, 200 euroa koko homma.

Luonnollisesti pentuja madotetaan säännöllisesti, ne vierotetaan lempeästi, syötetään asianmukaisella pentumuonalla jne. Nämä maksavat jonkin verran, kääpiökoirilla viiden pennun pentueessa madotus- ja ruokakulut ovat n. 100-200 euron luokkaa lihan määrästä jne riippuen.



Ja sitten koittaa se päivä! Se päivä, kun saatte hakea oman pentunne. Kasvattaja on sosiaalistanut pentuja, ne ovat tottuneet kaikkiin ääniin ja moniin tilanteisiin ja lähestyvät ihmistä reippaana ja häntä heiluen. Ihminen ei sääli pentua hakiessaan sen, vaan on onnellinen saadessaan pennun kotiin. Kasvattaja sijoittaa pentueesta kaksi lupaavinta pentua perheisiin, jolloin hän saa niistä vain "vakuusrahan", jonka joutuu palauttamaan sijoitusperheelle koiran täytettyä sijoitusehdot. Kolme pentua on siis myynnissä. Perhe ostaa oman pentunsa 1000 eurolla. Se ei kuole matoihin, siinä ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että pennun toinen kives ei laskeudu. Pennusta on luonnollisesti tehty kirjallinen kauppasopimus ja rekisteripaperit on luovutettu ostajalle kun koko kauppasumma on maksettu.. Perhe soittaa kasvattajalle kun koira on vuoden vanha ja kertovat koiran kivesviasta. Kasvattaja palauttaa koiran kauppahinnasta kolmanneksen automaattisesti..



Kasvattaja voittaa siis.. ei mitään. Tämän tarinan mukaan kasvattaja on häviöllä 433 euroa.



Eikä tarinassamme ollut komplikaatioita synnytyksessä (keisarointi maksaa aika paljon jouluaattoyönä...) tai muussakaan.



Kolikolla on aina kaksi puolta ja itse valitsen ilolla rekisteröidyn puolen :)

Hyvät kasvattajat joita vituttaa hinnankysely. Mistä nuo hinnat tulevat ??? Olisi mukavaa tietää miksi kissa tai koira esim maksaa 1500 e??? Kyllä noita tehtailijoita löytyy ns. kunnollisten kasvattajien joukostakin. Tämä on niin tätä taas.. Huh huh.

Kannattaa ottaa koira pentuna ja nykyjalostuksen takia voin sanoa,että sekarotuinen on monesti terveempi ja fiksumpi kuin pilalle jalostettu ns.rotukoira.Jokainen kennel kasvattaja tekee sitä rahasta ,eikä rakkaudesta koiriin,jotka sitten kaikki myydään ja uutta pentuetta heti alulle.Sääliksi käy niitä koiria emoja kun niillä ei saa enään pentuja tehdä niin ne myydään heti apulassa ,hirveän selityksen kera ja samalla unohtuu että hei sehän on perheen jäsen,mutta ei olekaan kun ei tuota mitään rahallisesti.Aikanaan yli 20 vuotta koiria kasvatin metsästykseen ja vartiointiin.Aikanaan itsekin syyllistyin samoihin asioihin,mitä tuossa kirjoitin,Ainoalla erolla,että yhtään omaa emää tai muuta omaa koiraa en ole myynyt vaan kaikki olleet perheessämme loppuun asti.Onnea koiran etsintään

Aika touhua tämä napina että alkää ostako paperitonta pentua yms, eikö ihmiset käsitä että kaikki ei halua siihen kennelliiton yms kennel hommien äässi touhuu mukaan tai toisekseen kaikki eivät halua että koira on pilattu liialla jalostuksen pilkun viiluulla tai että kaikki eivät vään jaksa/viitsi rekisteröidä koiriaan jossakin oli joku ehto että koira pitää käyttää näyttelyissä niin ja niin monta kertaa että saa sen rekisteriin. itse henkk koht olen ottanut koiran tsekannut olot yms että on olleet "rakkauslapsia" pennut eivätkä mitään tehtäilua ja ei mua haittaa yhtään vaikka ei ole papereita, ei kaikki ole silti mitään tehtailijoita eri asia on ostaa joku  pe+++leen cihun pentu jostakin auton takalootasta huonoa suomea mongertavalta myyjältä, tai kämpästä jossa ei ole kalusteita kun joku pöytä ja pari hassua tuolia yms.

Olen samaa mieltä. Miksi pitää jo iäkkäitä lemmikkejä laittaa kiertoon? Usein on tyyli myös se kun tulee vauva perheeseen niin koirasta luovutaan. Ensin halutaan joku siihen huolehdittavaksi mutta kun se ei ole enää kivaa annetaan kaveri pois..

Koirillakin on mielenterveysongelmia ja traumoja hylkäämisten vuoksi! Itse hankin kissan apulasta pari vuotta sitten. Kotikissan ja kiva kaveri on ollut. Nyt toivon koiraa mutta en aio sitä hankkia ennekuin maukusta aika jättää.

Noilla sivustoilla pentutehtailijat tunnistaa usein aika hyvin mutta sekään ei ole taattu..Mutta onnea sulle oman koiran hankintaan! Uskon että annat sille kodin sen loppuelämäksi!=)

Ihmetyttää tämä ainainen keskustelu ja arvostelu rotukoiran hinnoista. He jotka tekevät paperittomia/sekarotuisia pentuja ovat yleensä ( pentu tehtaita lukuunottamatta) tekemässä kerran tai kaksi pennut koirallaan, toisin sanoen tämä pienimmuotoinen harrastus tai kokeilu. Kennelit taas ovat ammattimaisesti koiran kasvatuksessa mukana. Työtä siinä hommassa on paljon kuten myös kuluja enemmän kuin paperittomalla koiralla. Rodusta riippuen narttu ja uros testataan perinnöllisten sairauksien ym vavralta. Astutus maksut ovat kalliimpia, yleensä uroksen omistajalle maksetaan tietty summa per pentu. Pentujen rekisteröinti, sirutus ym ym. Kuluja siis on. Mutta mites työn laita? Eläinten kasvatus on työlästä hommaa, eikä sillä tuntipalkoille pääse. Ihmisten mielestä on normaalia ja ok että esim lampaan kasvattaja saa työstään palkkion, mutta miksei koiran kasvatuksesta pitäisi saada palkkaa? Koiran kasvatuksella ei rikastumaan pääse, mutta itse miellän sen työnä muun työn ohella. Oletteko muuten koskaan ajatelleet, että kennelien pitäisi maksaa myös verot kasvatustyönsä tuotoista, jokaisesta myydystä pennusta tulisi maksaa valtiolle myös alvit eli 23 % pennun hinnasta.. siis lisää kuluja.

Osan palstan keskustelijoiden mielestä rotukoirat pitäisi myydä halvemmalla ja olisihan se kivaa jos mistään ei tarvitsisi maksaa. Mutta jos koiran haluaa siihen on oltava valmis sijoittamaan, muistakaa että hankinta hinta on vasta jäävuoren huippu kuluissa, joita koiraan tulee uppoamaan sen elämän aikana. Ja toisaalta jos rotukoirien hinnat pitäisi olla sekarotuisten harrastelija pentueitten hinta luokkaa niin uskoisin, ettei moni kasvattaja enää jatkaisi. Suomessa monella ei ole sellaisia rahoja, että voisi pers netolla kasvatustyötään jatkaa. Mistä sitten saisimme karvaiset perheenjäsenemme?

Ps. En ole itse kasvattaja.

Pitää ottaa selvää niin apulassa kuin muuallakin myytävistä/annettavista. Itse pidin pitkään yhteyttä ostamani koiran kasvattajan kanssa, oli niin kaukana etten pystynyt käymään. En pettynyt

Mielestäni kasvattajien koirilleen määrittelemä hinta on liian korkea. 1700 euroa koirasta esim. joka tulee kotikoiraksi vaikka olisikin ns.rotukoira on todella paljon. Tavallisella perheellä jolla olisi tarjota hyvä koti ja elämä koiralle, huolen pitoa ja rakkautta- joutuvat  usein hinnan takia luopumaan hankintatoiveestaan.

Kaikki eivät halua sijoituskoiria- jolloin hinta olisi halvempi - on epämiellyttävä ajatus että otan koiran perheenjäseneksi ja sitten toinen ihminen voi määrätä sen elämästä ja teettää sillä halutessaan pentuja - jotka myy muille- ikäänkuin koira olisi hänelle vain astutusta varten olemassa. Kasvattaja valitsee omasta mielestään sopivan astuttaja koiran ja sitten nartulle pennut pykätään. Ei se ihan luonnon valinta kyllä ole koirallekaan tällä tavoin- että omasta valinnastaan se siippansa poimisi.

Jokin tässä ajattelutavassa kasvattajilla ällöttää näin tavallista ihmistä- joka haluaisi lemmikin eikä pentubisness ajattelua - lemmikkiinsä yhdistettynä.

Vaihtoehdoksi jää sitten nuo monirotuiset koirat (joista tosi upeita voi myös löytyä) - mutta rotukoirien hinnat on silti tosi kalliita nykyisin ja moni niitä luulisin myös siksi juuri kasvattaa myyntiin.