Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä sinulle arkea vai juhlaa ja haluaisitko tällaista ylipäätään?
04.04.2012 |
Tarjolla olisi kunnon illallinen viineineen G.W. Sundsmansissa. Sitä ennen tai sen jälkeen teatteriesitys jossain teatterissa. Yöpyminen keskustan hyvässä hotellissa.
Mies haluaisi tuollaisen minun kanssani ja minä haraan vastaan. En jotenkin millään haluaisi laittaa rahaa siihen, että syödään ja nukutaan. Niitä voi tehdä kotonakin. Lapset olisivat joka tapauksessa hoidossa, oltaisiin me kotona tai hotellissa kahdestaan viettämässä laatuaikaa.
Joissain parisuhteissa tuollaiset ovat ihan arkea, meille tämä olisi juhlaa. Ollaan oltu 14 vuotta yhdessä, eikä olla koskaan oltu kahdestaan kunnon illallisella tai hotellissa yötä.
Olenko ainut? Tuntuu niin hölmöltä laittaa kolmatta sataa euroa yhteen päivään, josta ei kuitenkaan jää käteen mitään. Mieluummin syötäisiin kotona hyvin..
Kommentit (262)
Kyllä mullakin kirpaisee tuollainen, mutta silti me joskus noin tehdään. Pieni irtiotto tavallisesta tekee yleensä hyvää, jos sen takia ei tarvi sitten 3kk syödä kaurapuuroa :D
Eli jos teillä on siihen varaa ilman, että joudutte pitkään pihistelemään, niin anna mennä, vaikka kirpaiseekin. Kaikkea ei mitatata rahassa - ja ehkä sun miehesi tarvii sitä irrottautumista tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teemme tuota 1-2 x vuodessa (tekisi mieli useamminkin mutta samalla hinnalla lähtee ulkomaille viikonlopuksi)
ILman muuta suosittelen lähtemään ja hotelli Haven siinä Sundmansin naapurissa on ihana!!
Onhan se ihan eri fiilis mennä valmiiseen pöytään, nauttia ihana aamiainen jne jne. Kodin ulkopuolella ei pesemättömät pyykit ja tiskitkään häiritse, voi keskittyä nautiskeluun...
käydään syömässä kahdestaan "hyvin" 3-4 kertaa vuodessa. Kulttuuririennoissa kerran kuussa tai kahdessa. On todella kivaa mielestäni ja kannattaa. Hotellissa kotikaupungissa ei olla koskaan yövytty, mutta jos rahaa on niin minusta hyvä idea ja tunnen monia pareja jotka ovat niin tehneet.
Muakin tosin tökkisi vähän tuo rahanmeno, jos lapset on kuitenkin hoidossa, mutta jos rahasta ei ole suoranaista pulaa niin varmasti suostuisin jos mies haluaisi. En siis näe mitään syytä siihen, että rahaa ei pitäisi laittaa moiseen, kyse on vaan tunteen tason ongelmasta, ja siksikin suostuisin.
Täytyy sanoa, että jos mieheni kanssa en olisi tehnyt mitään pitkään aikaan kahdestaan niin kyllä minäkin sinne teatteriin lähtisin hänen kanssaan jos hän sinne haluaisi mennä. Tosin mieheni ei pahemmin välitä teatterista, joten valitsisin jotain muuta sen sijaan jos hän olisi vain valinnut teatterin sen vuoksi että olisi arvellut sen miellyttävän minua.
Minun mielestäni on paras melkein matkustaa viikonloppulomalle tai yöksi eri kaupunkiin jos ottaa hotellin.
Et jos mun mies nyt jotain romanttista teatteri, hotelli, ravintola viikonloppua ehdottaisi niin kyllä mä sinne lähtisin.
Näille "syödään vaan kotona parempaa ruokaa lasten kanssa" pareille voi tulla tulevaisuudessa avioeroja, koska periaatteessa miehen yrityksille saada enemmän yhteistä aikaa ei lotkauteta korvaansakaan. Jos kumppania ei huomioida romanttisessa mielessä niin tämä voi kokea olevansa perheessä pelkkä maksaja.
Mies saattaa tosiaan olla pettynyt jos törmäät sen suunnitelmat. Olisin itsekin loukkaantunut jos ehdottaisin jotain tuollaista ja sanoisin maksavani, mutta mies tokaisisi ettei kannata kun siitä ei saa mitään vastineeksi.
Minä lähtisin, mutta ne viinit ja muut viinakset jättäisin juomatta!
mutta hotelliyö ja kunnon ruoka.
tai vaihtoehtoisesti joku kylpylä..
Itse en myös ole kyllä päässyt minnekään..lapsia 5 ja kerran ollaan oltu miehen kans hotellissa yötä, silloinkin oli vauva mukana! 3muuta lasta oli silloin mummon ja ukin luona yötä, siitäkin reissusta aikaaa jo 5v! että voisin sanoa että juhlaa se on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en menisi esim. Bon Jovin keikalle ja maksaisi siitä itseäni kipeäksi kun en kerran tykkää Bon Jovista. Miksi siis tekisin samoin jonkun muun asian suhteen?
Parisuhteessa tilanne on hankala, koska onhan sitä hyvä tehdä joskus toiselle mieliksi. Ajattelin tuon rahankin niin, että ap ei ole huolissaan "omista" vaan perheen rahoista. Eli niillä euroilla voisi tehdä jotain perheen hyväksi eikä vain mällätä ruokaan ja juomaan, mikä ei tunnu tyydyttävältä.
Olen kai siinä mielessä juntti, että mieluummin syödään miehen kanssa pikaruokaa melkein joka viikko ja maksan siitä takuulla enemmän kuin yhdestä illallisesta, mutta yhteistä aikaa tulee enempi. :D
Sitä paitsi kotona ei saa hotelliaamiaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä mulle mun mielestä "jäisi jotain käteen". Hyvä teatterikokemus muistoihin ja ihania makumuistoja ravintolasta. Se olisi laatuaikaa miehen kanssa kaksin. Illalla voisi hotellissa makoilla sängyllä ajattelematta, että tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Kotona kun on aina pyykkiä pestävänä tai ainakin yksi tahra/kämmenen jälki jossain, jonka voisi pikaisesti pyyhkäistä puhtaaksi.
Mä haluaisin just että mies järjestäisi jotain tuollaista, olen kinunnut siltä jo vuosia... Ne naiset joilla tuollaisia miehiä on, ei osaa niitä yhtään arvostaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten pitihän sitä sitten mennä.
Ateria oli valitettavasti pettymys eli kun oli ollut päivän pienessä nälässä, pettyi annoksen makuihin, jotenkin tunkkaista. Viini oli hyvää, mutta yksi lasillinen riitti unettamaan. Miehen toiveesta vielä konjakki siihen lopuksi kahvin kera ja kas - hotelliin päästessä olin valmis nukahtamaan samantien. Kuten teinkin. Miehelle vielä sanoin aika tylysti, että nyt minä nukun, kun kerrankin saan rauhassa niin tehdä.
Mies ei jostain kumman syystä ole ehdottanut uutta yhteistä iltaa. Mutta minkä sille tekee, kun viikon kävi ylikierroksilla, järjesteli asioita, pakkasi lasten tavaroita jne. niin se lasillinen riitti unilääkkeeksi.
Vaikutat oikeasti todella inhottavalta ihmiseltä. Käy sun aviomiestäsi sääliksi. Tulet sitten varmaan vinkumaan tänne kun kumppanisi alkaa pettämään sua tai ottaa avioeron.
joten pitihän sitä sitten mennä. Ateria oli valitettavasti pettymys eli kun oli ollut päivän pienessä nälässä, pettyi annoksen makuihin, jotenkin tunkkaista. Viini oli hyvää, mutta yksi lasillinen riitti unettamaan. Miehen toiveesta vielä konjakki siihen lopuksi kahvin kera ja kas - hotelliin päästessä olin valmis nukahtamaan samantien. Kuten teinkin. Miehelle vielä sanoin aika tylysti, että nyt minä nukun, kun kerrankin saan rauhassa niin tehdä. Mies ei jostain kumman syystä ole ehdottanut uutta yhteistä iltaa. Mutta minkä sille tekee, kun viikon kävi ylikierroksilla, järjesteli asioita, pakkasi lasten tavaroita jne. niin se lasillinen riitti unilääkkeeksi.
Miten niin "minkäs sille tekee.."? Sinähän olet aikuinen ihminen, etkä mikään pikkulapsi joka nukahtaa istualleen! Olisit juonut kahvia tai energiajuomaa tms. ja antanut miehelle yhteistä aikaa, etkä olisi tuollainen itsekäs ja inhottava.
että pääsimme lähtemään. Mies ei tietenkään ymmärtänyt, että 2v kuopuksen lähtö ei ole ihan niin simppeli, että mitään ei pakata mukaan eikä koirakaan mitään hoitajaa tarvitse, sen voi jättää yksin kotiin yli 16 tunniksi.
Mies halusi ulos syömään ja hotelliin yöksi, hän sai mitä tahtoi. Minä halusin nukkua eli sain, mitä halusin.
Minusta seksi ei ole asia, jota ostetaan tarjoamalla päivällinen. Lapsiperheessä uni on sellaista ylellisyyttä, että siitä en luovu edes silloin, kun minulle tarjotaan konjakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruuaksi kelpais vaikka Rossokin, mutta ehkä joku vähän parempi paikka ja sen jälkeen hotelli ois kiva. Kolmeenkin ruokalajiin kun saa kulumaan niin kauan, että sitten ois jo kiva mennä vällyjen väliin, ja kerrankin myös nukkua. Ja aamulla hotellin aamiainen ja kiireetön aamu.
Valmis ruoka olis ihana. Ja ilta hotellissa, missä kumpikaan ei voi surffailla tai siivota. Ja sitten aamulla ei olis heti pyykit ja tiskit odottamassa.
Mutta kolme-neljä tuntia teatterissa ei kyllä innostais, ainakaan viini-illallisen jälkeen. Mieluummin teatteriin sitten toisella kertaa, ilman viiniä, ja yöksikin oisi mennä kotiin ja päästää lapsenvahdit pois, siis sen teatterin jälkeen.
Eli illallinen pitkän kaavan mukaan ja hotelliin nauttimaan parisuhteesta.
... tai pahempi, koska matkustellessakin mua ärsyttää laittaa liikaa rahaa ruokaan tms.
En ole pihi kaikkien asioiden suhteen, saatan esim. ostaa tosi kalliita vaatteita. Tavaraa en kerää tavaran vuoksi, mutta kun ostan jotain, se saa maksaa vähän enemmänkin. Ja kotiin ostan hyvää ruokaa, tosin mieluummin tarjouksesta kerralla enemmän...
Onneksi mun mies on samanlainen, se ei järjestäisi tuollaista iltaa.
Ollaan me tylsiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo teatteriliput ja väliaikadrinkit tulevat maksamaan lähemmäs satasen. Ruokailuun pärähtää VÄHINTÄÄN toinen satanen, ja sitten vielä hotellilasku päälle.
Mutta siis itse olen kyllä miehesi toiveen kannalla. Me maksamme mielellämme palveluista, ruoasta, juomasta, teatterikokemuksesta ja arjesta irtautumisesta. Kotona kokkaaminenkin on kivaa, mutta kodista irtautuminen toisinaan ja sellainen kodista irrallinen luksus, jota komeat puitteet ja ammattitaitoinen palvelu voivat tarjota, on ainakin meille henkisesti tosi palauttava ja virkistävä vaihtelu.
Näistä asioista on ihan turha jankata tai kysellä mielipiteitä, kun kyse on kuitenkin yksilöllisistä haluista ja tarpeista ja toiveista. Toiset eivät koe samanlaista tarvetta irtautua kotiympyröistä kuin toiset, ja ihmiset arvostavat erilaisia asioita. Se näkyy siinä, mihin haluaa rahansa laittaa: toinen laittaa palkkansa kodin remontointiin, toinen asuu ahtaammin ja pistää euronsa lentolippuun jne.
Parastahan olisi, jos puolisoilla olisi samanlaiset tarpeet ja sijoitusintressit. Teillä ei selvästi ihan ole. - Mietipä, onko teidän perheessä laitettu rahaa johonkin, joka on sinulle ollut huomattavasti tärkeämpää kuin miehellesi (keittiöremontti tai uusi sohva, joka on miehestäsi "ihan kiva" mutta ilmankin olisi hänen puolestaan pärjätty)? Jos vastaus on myöntävä, ymmärrät varmasti, että välillä täytyy sitten tehdä toisinkin päin. Muutenkin tuo ilta - jos teillä kuitenkin siihen olisi käytännössä varaa - voisi olla tärkeä sijoitus parisuhteeseenne. Vaikka sinä et koe elämää suurempaa tarvetta sen toteuttamiseen, miehellesi se selvästi on tärkeä toive. Mikset voisi siis suoda sitä hänelle?
Parisuhteet ovat usein kovilla perhearjen keskellä, ja minusta on vain myönteistä, että miehesi toivoo teidän panostavan juuri suhteeseenne ajallisesti ja taloudellisesti. Voisitteko ehkä sopia, että säännöllisesti tehtäisiin jotain pariskuntana, ja vuoronperään sitten saisitte päättää mitä?
oon ihan hirmu pettynyt, kun aina reissuilla löytyy halpoja majotuksia, eikä sitten saa edes sitä hotelliaamiaista, eikä aina edes kunnon mahdollisuutta peseytyä ja laittaa hiukset ja meikit kunnolla. Pääsiäisenä yövytään koko perhe jossain vanhalla koululla, eikä esim. kylpylässä. Mutta kun se on niin halpaa!
Mutta pelkään pilaavani koko illan, kun en osaa nauttia tuollaisesta ollenkaan. Kun siis kyse omista rahoista. Lähtisin tosi mielelläni mihin vain, jos joku muu maksaa. Mutta omien rahojen käyttäminen tuohon tuntuu niin haaskaamiselta.ap
Ajattele se niin, että jos ootte olleet 14 vuotta naimisissa, kustannus on vähän päälle 20€ per vuosi, ja 10€ per henki. 20 euroa vuodessa parisuhteeseen ei ole paha hinta. Tai jos ajattelet pelkästään tätä vuotta, se on vajaa euro per päivä!
Joskus pitää osata nauttia, eikä aina ajatella rahaa. Edes kerran 14 vuodessa. :)
Jos menette teatteriin ja ravintolaan, mutta kotiin nukkumaan, niin ilta menee puuuhastellessa kotona arkisia asioita. Kotona ei tule keskityttyä puolisoon ja levättyä täysin. Toinen laittaa nauhoituksia digiboksille ja toinen käy pikaisesti koneella... hupsista, kun siinä menikin tunti ja toinenkin.
Jos rahan tuhlaaminen kauhistuttaa, niin voihan tuon saman toteuttaa hieman pienemmälläkin budjetilla. Mennä syömään vähän halvempaan ravintolaan, käydä katsomassa joku stand-up-esitys ja mennä halvimpaan hotelliin. Tärkeintä mulle olisi ainakin se 100%:n huomio puolisoon ja parisuhteeseen.
Ja jos tuon kaiken tekeminen kotikaupungissa häiritsee, niin miksette sitten aja vaikkapa Turkuun tai Tampereelle? Kyllä hyviä ravintoloita löytyy muualtakin, vaikkei niillä ehkä tähtiä olekaan.
t.39
Kysymyshän on siitä, mitä haluaisit tehdä miehen suunnitteleman illan sijaan? Minusta tuo kuulostaisi kivalta, mutta ei kotikaupungissa. Itse lähtisin vaikka Tallinnaan tai Turkuun, ihan sama, kun olisi pois arkiympyröistä. Tosin rakastan teatteria, hyvää ruokaa ja minusta on kiva kokeilla kaikkea uutta. Minusta itseensä joskus satsaaminen ei ole tuhlausta. Miksi sitä sitten säästetään? Ei kuitenkaan kannata lähteä, jos miettii koko ajan rahaa, enkä todellakaan suosittele esittämistä! Minkälaisessa parisuhteessa esitetään, että on hauskaa?
Minun mies on toivonut, että mentäisi katsomaan joskus Eurooppaan jalkapalloa. Ei kiinnosta, mutta olen sanonut, että menen, jos on joku tosi iso tapahtuma, missä on jotain muutakin ihmettelemistä kuin se jalkapallomatsi ja samalla tehdään muutakin. Sellaisessa viihtyisin.
joten pitihän sitä sitten mennä. Ateria oli valitettavasti pettymys eli kun oli ollut päivän pienessä nälässä, pettyi annoksen makuihin, jotenkin tunkkaista. Viini oli hyvää, mutta yksi lasillinen riitti unettamaan. Miehen toiveesta vielä konjakki siihen lopuksi kahvin kera ja kas - hotelliin päästessä olin valmis nukahtamaan samantien. Kuten teinkin. Miehelle vielä sanoin aika tylysti, että nyt minä nukun, kun kerrankin saan rauhassa niin tehdä. Mies ei jostain kumman syystä ole ehdottanut uutta yhteistä iltaa. Mutta minkä sille tekee, kun viikon kävi ylikierroksilla, järjesteli asioita, pakkasi lasten tavaroita jne. niin se lasillinen riitti unilääkkeeksi.
Miten niin "minkäs sille tekee.."? Sinähän olet aikuinen ihminen, etkä mikään pikkulapsi joka nukahtaa istualleen! Olisit juonut kahvia tai energiajuomaa tms. ja antanut miehelle yhteistä aikaa, etkä olisi tuollainen itsekäs ja inhottava.
että pääsimme lähtemään. Mies ei tietenkään ymmärtänyt, että 2v kuopuksen lähtö ei ole ihan niin simppeli, että mitään ei pakata mukaan eikä koirakaan mitään hoitajaa tarvitse, sen voi jättää yksin kotiin yli 16 tunniksi. Mies halusi ulos syömään ja hotelliin yöksi, hän sai mitä tahtoi. Minä halusin nukkua eli sain, mitä halusin. Minusta seksi ei ole asia, jota ostetaan tarjoamalla päivällinen. Lapsiperheessä uni on sellaista ylellisyyttä, että siitä en luovu edes silloin, kun minulle tarjotaan konjakkia.
Mies ei kyllä varmasti saanut mitä halusi, jos sinä vain tylysti ilmoitit että aiot nyt nukkua. Mies halusi varmasti vielä jatkaa iltaa kanssasi. 2-vuotiaan tavaroiden pakkaaminen yhden yön takia ei varmasti kestä koko viikkoa, joten jos tuollaisesta väsyt niin aika vätys olet. Varmasti itsekin tajuat että olet itsekäs olento, harmi että miehesi joutui siitä kärsimään.
Sääliksi käy ukkoasi, joka yrittää omalla tavallaan tarjota sulle ihanan illan. Nyt saatana mölyt mahaan, ykköset päälle, kauniit alusvaatteet alle ja HYMYILLEN illanviettoon!
Voi jumalauta....kaikenlaisia hapannaamoja sitä onkaan.....