Uupuneen mummin tilitys tänään HS:n mielipidepalstalla.

meillä lasten käytös on välillä ollut matkoilla / kylässä aikoimoista natinaa, no 8-vuotias ei tosiaan potki äitiään mustelmille, se ON epänormaalia. Kaksivuotias saattaa sen tietysti tehdäkin, jos saa jonkun todella pahan uhmakohtauksen, vaikka en tätäkään ole itse päässyt todistamaan.



Mistä kaukaa tytär (?) lapsineen on tullut? Jos nyt on pitkä matkapäivä takana, lapset ovat luultavasti nukkuneet autossa / lentokoneessa / junassa, ja rytmi ihan oikeasti ON sekaisin. Millainen olo MUMMILLA olisi esim. Jetlagin vaivatessa? Maistuuko ruoka, tuleeko uni hyvin?



Itse kärsin todella pahasta Jetlag-oireistosta, joten ymmärrän hyvin jos lapsia vitsittää lennon jälkeen.



Jos tuollaista menoa jatkuu esim. viikon niin sitten tietysti voi mummillakin pinna kiristyä ihan syystä.

upposi vain tuo yleistäminen. En tosin ole kotiäiti, vaikka lapsen kanssa kotona olinkin 2,5-vuotiaaksi. Siihen mennessä hän ei osannut vielä kaupassa vaatia mitään ruokalajeja.

Ärsyttää palstan mustavalkoinen ajatusmaailoma ja hienojen keskustelunaiheiden muuttuminen eipäs-juupas- ja "minunkin kaikki kaverini" -jankkaukseksi heti alkuunsa ihan kaikissa keskusteluissa.

Jospa ensi kerralla kaupassa ostatkin jotain muuta kuin sitä mitä se kersa aina vaatii?

kuin siitä, että mummin perheessä ei osata kommunikoida lainkaan.



Ja siinä saa kyllä mummi itse katsoa peiliin, eikä se hänen jälkipolvensa.

aina lasten pitäisi nukkua, illalla, aamulla, autossa... jotta vanhemmilla olisi helpompaa. Itsekin tähän syyllistyn ja ostan aina lennot sopivaan aikaan nukkumisen kannalta. No, perillä ei sitten väsytäkään. Sellaista se on.

Ehkä mummo matkustaa tyttären luo jatkossa, niin lapsilla on rytmi kunnossa ja saavat "oikeaa" ruokaa. Kaikilla on kivempaa :)

upposi vain tuo yleistäminen. En tosin ole kotiäiti, vaikka lapsen kanssa kotona olinkin 2,5-vuotiaaksi. Siihen mennessä hän ei osannut vielä kaupassa vaatia mitään ruokalajeja.

Ärsyttää palstan mustavalkoinen ajatusmaailoma ja hienojen keskustelunaiheiden muuttuminen eipäs-juupas- ja "minunkin kaikki kaverini" -jankkaukseksi heti alkuunsa ihan kaikissa keskusteluissa.

Jospa ensi kerralla kaupassa ostatkin jotain muuta kuin sitä mitä se kersa aina vaatii?

sori..

kuin siitä, että mummin perheessä ei osata kommunikoida lainkaan.

Ja siinä saa kyllä mummi itse katsoa peiliin, eikä se hänen jälkipolvensa.

sanotaan, että tyttären lapsia? Ihan yhtä hyvin voi kirjoittaa miniästään. Tosin lasten isästä ei mainita mitään -tulee vaikutelma. että kaikki olisi äidin syytä.

Joka tapauksessa kirjoitus on omituinen.

ja äidissä on molemmissa vika, kun eivät osaa kommunikoida keskenään. Kasvatukseen on vaikea ottaa kantaa, kun siitä ei ole objektiivista tietoa.

on _tietysti_ paha miniä. Mummon kultapoika on varmaan vierailun aikana kotipaikkakunnalle jääneiden lapsuuden kavereidensa kanssa ryyppäämässä ;)

sanotaan, että tyttären lapsia? Ihan yhtä hyvin voi kirjoittaa miniästään. Tosin lasten isästä ei mainita mitään -tulee vaikutelma. että kaikki olisi äidin syytä.

Mitä vikaa lauantaisessa karkkipäivässä? Ja kyllä rytmi voi olla sekaisin, kunhan ei aina kukuta kahteen. En tajunnut jutun ideaa. Mummo ei halua lapsia vierailulle? No, miksi kutsuu sitten?

ymmärsin sen tekstin niin, että lauantaisin saavat jo aamulla karkkia kun aamupala ei maistu.

jos perheessä on tapana vetää karkkia lauantaisin jo aamulla ja päivällä mennä hampurilaiselle, miksei asiaa kerrota mummille. Jäsi turha kokkailu tekemättä ja mummo voisi vaikka lähteä mukaan sinne mäkkäriin.

on "nirso" 2-vuotias (kotihoidettu) ja siksi otankin hänelle omat eväät mukaan mummolaan. Siellä kun on tarjolla useimmiten sushia tai jotain tosi tulista. Varmaan äitini paheksuu salaa. Lie vaikka kirjoittaisi Hesariin. Lapsi kyllä maistaa, mutta en oleta hänen syövän em. ruokia vielä mahaansa täyteen.

Kyllä meidänkin lapset riehuisivat ja potkisivat, jos valvoisivat kahden aikaan yöllä. Olisivat niin yliväsyneitä. Onhan se harmi, jos menee päivärytmi ihan sekaisin. Meilläkin menee, kun mennään mummolaan. Kaikki nukahtaa autoon pitkäksi aikaa ja se kostautuu illalla, kun pitäisi mennä nukkumaan, eikä nukutakaan, mutta toisaalta ei ole enää virkeimmilläkään. Jos mummolassa pitää syödä pöydässä, niin eiköhän ole mummon tehtävä sanoa se etukäteen? Eikö äiti toiminut oikein, että patisti lapset pihalle, vaikka siitä tuli itkut? Minusta teki. Eikö sitä ruokaa voinut syödä iltaruuaksi? Vai mahtoiko ruoka-aika venyä, kun ulosmenoonkin kului aikaa?

Uskon tosiaan, että tyttärellä olisi ihan eri tarina kerrottavana.

Meille ei tule hesaria, joten en ymmärtänyt, miksi mummo kirjoitti hesariin, eikä purkanut tätä mielipahaansa vaikkapa omien ystäviensä kanssa, jos kerran oli niin järkyttynyt.



Meillä mummolaan oli pisimmillään 500 km matkaa. Silloin tosiaan unirytmi on sekaisin ja lapsi muutenkin helposti ärtyvä ekan päivän. Aivan kuten todella monelle aikuisellekin käy, jos tuntitolklla torkkuu puolihorteessa autossa, eikä koko päivänä ulkoile. Meillä lapsille tulee helposti jopa vähän nestehukkaa, jos hikoilevat autossa eivätkä juo, ja sen vuoksi pääkin on kipeä jne.



Meillä mun vanhemmat ymmärtää tämän täysin. Koska se eka yö on nukuttu huonosti, niin aamiaisella ei yleensä mene mitään. Lounas onkin jo sitten kymmeneltä, ja se on jotain jota lapset varmasti syö. Ja näin pikkuhiljaa lapset pääsee siihen päivärytmiin takaisin, ja kahden vierailupäivän kuluttua ovat kuin kotonaan, syövät ja nukkuvat hyvin.



Jos mun äiti vaan seisois tuomitsemassa ja taivastelemassa, valmiina haukkumaan mua ja kasvatustaitojani tuntemattomille ihmisille, niin ihan varmasti tällainen asenne heijastuis meidän väleihin ja lapsiinkin. Olisin todennäköisesti epävarma ja lapset aistisivat sen ja olisivat helposti ihan mahdottomia. Luojan kiitos mulla ei ole tuollaista äitiä/anoppia.

että HS julkaisee tuollaista. Ei ole mikään yleinen yhteiskunnallinen epäkohta, ja ratkaisu asiaan lienee mummon itsensä käsissä.

kysymykseen palatakseni: Olisin tosi surullien jos äitini olisi kirjoittanut noin. Ihmettelisin, ettei hänellä olisi ollut pokkaa sanoa minulle päin naamaa.



Meillä voisi olla vierailuilla vähän tuollainen meno ketjussa jo aiemmin esille tulleista, ihan luonnollisista syistä. Aina ollaan äitini kanssa kuitenkin juteltu ja hän on osallistunut lasten opastamiseen kyläilymme aikana. Myös mies on useimmiten mukana.

että HS julkaisee tuollaista. Ei ole mikään yleinen yhteiskunnallinen epäkohta, ja ratkaisu asiaan lienee mummon itsensä käsissä.

Varmaan aika monelle tuttua juttua, lapset käyttäytyy kuin kirjoituksen lapset, ja monilla kotiäitien lapsilla ei ole mitään rajoja eikä säännöllistä päivärytmiä. Kun ei tarvitse aamuisin herätä aikaisin ja lähteä päiväkotiin, voi nukkumaankin mennä sitten kun huvittaa. Ja jos lapsia ei aamulla huvita syödä kunnollista aamupalaa, niin annetaan sitten karkkia jos se kerran maistuu. Pääasia että jotain syö, ja kunhan lapsi on tyytyväinen.

oli kieli poskessa ja karrikoiden kirjoitettu. Eikö täällä ole ihmisillä yhtään ns. pelisilmää...