Vapaaehtoinen lapsettomuus vaatii oikeasti paljon!

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:16"]

Näistä ketjuista tulee aina huonolle tuulelle. Mikä saa äiti-ihmiset kuluttamaan aikaa meidän kanssamme, jotka emme mitään mistään ymmärrä kun lasta ei ole? Eikö teillä ole pyykkiä pestävänä tai jotain muuta kehittävää toimintaa?

[/quote]

No mikäs saa teidät "aidot velat" kuluttamaan aikaanne meidän äiti-ihmisten kanssa, kun emme me mitään ymmärrä, kun lasten saanti on sumentanut järkemme niin, ettemme edes tajua miten pilalla elämämme on? Eikö teillä ole jotain kehittävää tehtävää? Kaukomatkailua, syvällisiä keskusteluja puolison kanssa, teatteri-iltaan valmistautumista tms.? Siis näitä asioita, joita meillä lapsia saaneilla (tai niiden saannista haaveilevilla) ei enää tietenkään elämässämme voi olla? ;)

Onkohan mun lapsettomat ystävät muuten jotenkin omituisia, kun heillä ei tunnu olevan mitään tarvetta tehdä erotusta lapsellisiin ja lapsettomiin? Pääpiirteissään kovin samanlaista elämääkin tuntuvat viettävän kuin me lapsia saaneet.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 11:44"]

47, jos nyt saisit valita uudestaan teetkö lapset vai jatkatko velana, kumman ottaisit? Kysyy utelias

[/quote]

Tekisin nämä lapset siinä tapauksessa. He ovat ihania pieniä ihmisiä joita kovasti rakastan enkä ole kokenut vauva-arkeakaan yhtään raskaana. Olen oikeastaan yllättynyt miten luonnollista ja sujuvaa arki lasten kanssa on ollut. Ja kuten todettu, en koe joutuneeni luopumaan kuin baari-illoista ja sinnekin varmaan toisinaan pääsisin, jos haluaisin. Me ollaan mieheni kanssa tasapuolisesti vanhempia eli en ole joutunut mielestäni liian koville, kun vanhemmuus on jaettua. En ole keksinyt mitään varjopuolia enkä ole kokenut tuskastumista, ainakaan vielä. Nyt kun nuo lapset ovat, en pystyisi millään kuvittelemaan ettei heitä olisi. Jos en olisi heitä koskaan tehnyt niin olisin varmaan varsin tyytyväinen ja onnellinen, koska en heitä olisi koskaan tuntenut. Uskoisin, että minun onnellisuuteni ei ole varsinaisesti kiinni siitä onko lapsia tullut tehtyä vai ei ja varmaan monet muutkin erilaiset elämänkulut (esim. ulkomaille muutto, erilainen ammatti, erilainen kumppani) olisivat voineet olla mahdollisia ja tuottaa ihan hyvän ja onnellisen elämän.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:31"]

Arvasin että "kypsät ja aikuiset, elämää nähneet" äidit pitävät listaani naurettavana ja vähän nolona. Kas, siksi te olettekin valinneet hankkia lapsia. Minulle listan asiat ovat tärkeitä syitä, ja siksi elämäni on mielestäni parempaa kun tietyt asiat eivät kuulu siihen. Yksinkertaista, eikö totta? Elämässä on se hyvä puoli, että  jokainen voi valita sellaisen arjen missä viihtyy. Minä tulen toimeen ilman lapsia, ja ihmettelen miten joku voi tulla toimeen ymmärtämättä mitään abiogeneesista tai yleisestä suhteellisuusteoriasta. Olemme erilaisia, mutta juurikin erilaisuutta aikuisten ja kypsien äippien on usein ihmeen vaikea ymmärtää.

-79-

[/quote]

Pata kattilaa soimaa jne. Viesteistäsi kyllä paistaa, että sinullekin tuntuu olevan hämmästyttävän vaikeaa ymmärtää ja arvostaa niitä, jotka ovat halunneet valita elämän lasten kanssa. Sinulla ja noilla "äipillä" onkin selvästi enemmän yhteistä kuin tajuatkaan.

Te äipät nyt ette vain mitenkään voi ymmärtää millaista on elää lapsettomana keski-ikäisenä naisena tässä maailmassa. Ette mitenkään. Teidän elämänne, lomanne, huolenne jne ovat aivan erilaisia. Ette tiedä mitä menetätte ettekä tiedä mistä jäätte paitsi. 

Ei kai se vanhemmuus sovi jos sitä ei halua! Ihme jankutusta. Ja kaikki lapsia haluamattomat eivät ole ihmisiä, jotka eivät osaa solmia kengännauhoja, voi luoja. Ihan käytännöllisiäkin taitoja kuule osataan.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:41"]

Joskus on todella hyvä, ettei niitä lapsia tee. Tuli todella yliopistolla ja TKK:lla aikoinaan nähtyä tyyppejä, joilla suhteellisuusteoria oli paremmin hallussa kuin esimerkkisi kengännauhojen sitominen. Onneksi opiskelijaruokalasta sai valmista ruokaa joka päivä. Ja ihan vakavissani olen sitä mieltä, että kaikille ei vain vanhemmuus sovi. Ei sitten millään.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:31"]

Arvasin että "kypsät ja aikuiset, elämää nähneet" äidit pitävät listaani naurettavana ja vähän nolona. Kas, siksi te olettekin valinneet hankkia lapsia. Minulle listan asiat ovat tärkeitä syitä, ja siksi elämäni on mielestäni parempaa kun tietyt asiat eivät kuulu siihen. Yksinkertaista, eikö totta? Elämässä on se hyvä puoli, että  jokainen voi valita sellaisen arjen missä viihtyy. Minä tulen toimeen ilman lapsia, ja ihmettelen miten joku voi tulla toimeen ymmärtämättä mitään abiogeneesista tai yleisestä suhteellisuusteoriasta. Olemme erilaisia, mutta juurikin erilaisuutta aikuisten ja kypsien äippien on usein ihmeen vaikea ymmärtää.

-79-

[/quote]

[/quote]

Edellinen siis sille joka ihmetteli näitä aukijääneitä kengännauhoja...huoh.

Totta. Mutta mitä se on, jota jäämme kaipaamaan. Konkreettisesti.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:26"]

Te äipät nyt ette vain mitenkään voi ymmärtää millaista on elää lapsettomana keski-ikäisenä naisena tässä maailmassa. Ette mitenkään. Teidän elämänne, lomanne, huolenne jne ovat aivan erilaisia. Ette tiedä mitä menetätte ettekä tiedä mistä jäätte paitsi. 

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:16"]

Näistä ketjuista tulee aina huonolle tuulelle. Mikä saa äiti-ihmiset kuluttamaan aikaa meidän kanssamme, jotka emme mitään mistään ymmärrä kun lasta ei ole? Eikö teillä ole pyykkiä pestävänä tai jotain muuta kehittävää toimintaa?

[/quote]

No mikäs saa teidät "aidot velat" kuluttamaan aikaanne meidän äiti-ihmisten kanssa, kun emme me mitään ymmärrä, kun lasten saanti on sumentanut järkemme niin, ettemme edes tajua miten pilalla elämämme on? Eikö teillä ole jotain kehittävää tehtävää? Kaukomatkailua, syvällisiä keskusteluja puolison kanssa, teatteri-iltaan valmistautumista tms.? Siis näitä asioita, joita meillä lapsia saaneilla (tai niiden saannista haaveilevilla) ei enää tietenkään elämässämme voi olla? ;)

Onkohan mun lapsettomat ystävät muuten jotenkin omituisia, kun heillä ei tunnu olevan mitään tarvetta tehdä erotusta lapsellisiin ja lapsettomiin? Pääpiirteissään kovin samanlaista elämääkin tuntuvat viettävän kuin me lapsia saaneet.

[/quote]

Mistä tiedät etten ole kaverisi? 

Jos keskustelu on tosiaan tällä tasolla, että mammat pää punaisina vakuuttavat etteivät joudu lasten myötä luopumaan mistään, niin ei minuakaan kiinnosta olla korrekti. Faktat faktoina, eikö niin naiset.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:26"]

Te äipät nyt ette vain mitenkään voi ymmärtää millaista on elää lapsettomana keski-ikäisenä naisena tässä maailmassa. Ette mitenkään. Teidän elämänne, lomanne, huolenne jne ovat aivan erilaisia. Ette tiedä mitä menetätte ettekä tiedä mistä jäätte paitsi. 

[/quote]

Entäs sitten? Ethän sinäkään voi tietää, millaista on elää lapsen/lapsia saaneena keski-ikäisenä naisena tässä maailmassa. (Minä muuten ehdin elää melkein neljäkymppiseksi lapsettomana, joten jonkinlainen käsitys mulla asiasta saattaisi olla ;) mutta ei nyt takerruta tuohon.) Et sinäkään tiedä yhtään sen enempää mitä menetät ja mistä jäät paitsi.

Miksi kirjoittelet tuollaisa itsestäänselvyyksiä? Mikä sinua ylipäätänsä tässä asiassa niin korpeaa? Joillain on lapsia, toisilla taas - ihan omasta tahdostaan - taas ei. Mitäs niin ihmeellistä tuossa nyt on?

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:31"]

Totta. Mutta mitä se on, jota jäämme kaipaamaan. Konkreettisesti.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:26"]

Te äipät nyt ette vain mitenkään voi ymmärtää millaista on elää lapsettomana keski-ikäisenä naisena tässä maailmassa. Ette mitenkään. Teidän elämänne, lomanne, huolenne jne ovat aivan erilaisia. Ette tiedä mitä menetätte ettekä tiedä mistä jäätte paitsi. 

[/quote]

[/quote]

Sinä et sitä käsitä jos halusit lapsia, ymmärrätkö?

Vapaaehtoisesti lapsettomille tärkeintä on lapsettomuus. Että ei ole äiti. Että on vastuussa vain itsestään ja itselleen. Kaikki on parempaa ja mielekkäämpää elämässä ilman lapsia ja niihin liittyvää hoitovastuuta. Ihan kaikki.

Lapsi olisi elämän loppu, vankila, suurin epäonni mikä voi ihmistä kohdata. Lapsi tukehduttaa, vie elämänilon, vapauden, minuuden, ajan eikä mikään lapsen hymy tai halaus tai mitä te nyt arvostattekaan voi sitä menetystä korvata. 

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 00:11"]

Vapaaehtoinen lapsettomuus vaatii luonteenlujuutta. Siis sitä, ettei lähde vastentahtoisesti lapsentekoon "koska muutkin ja se kuuluu asiaan". Että oikeasti kuuntelee omaa sydäntään ja toimii sen mukaan. Sosiaaliset paineet ovat nimittäin todella kovat, kun ystävä toisensa jälkeen ilmoittaa raskaudestaan ja anoppikin kärttää lapsenlapsia. Toki monesta ystävästä tietää, että perheen perustaminen on suunnitelmissa ja se on toki ihan mahtavaa, kun sellaisen saavat. Mutta sitten on niitä, jotka ovat olleet "veloja" ja joiden kanssa on lapsettomuusvalinnasta paljon juteltu. Heihin on tavallaan tukeutunut ja miettinyt, että ollaan samassa veneessä. Hekin kun lopulta kuitenkin päätyvät lapsia hankkimaan, niin alkaa olla sellainen "last woman standing" -fiilis... En tunne enää ketään muuta pariskuntaa, joka ajattelisi samalla tavalla kuin minä ja mieheni. Eikä olla edes vielä nelikymppisiä.

[/quote]

VOi hellan lettas sentään. Kyllä te olette sitten todellisia arjen sankareita, kun teette... öh... ei mitään?

Pitäisiköhän teille veloille ehdottaa jotain kunniaristejä, ja sitten voisitte vaikka päästä linnanjuhliinkin kaikkien noiden ponnistelujenne jälkeen.

Juuri tuota loputonta itsensä korostamista mä en veloissa siedä. Äideissä vielä ymmärrän, ne sentään tekee jotain.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:38"]

Vapaaehtoisesti lapsettomille tärkeintä on lapsettomuus. Että ei ole äiti. Että on vastuussa vain itsestään ja itselleen. Kaikki on parempaa ja mielekkäämpää elämässä ilman lapsia ja niihin liittyvää hoitovastuuta. Ihan kaikki.

Lapsi olisi elämän loppu, vankila, suurin epäonni mikä voi ihmistä kohdata. Lapsi tukehduttaa, vie elämänilon, vapauden, minuuden, ajan eikä mikään lapsen hymy tai halaus tai mitä te nyt arvostattekaan voi sitä menetystä korvata. 

[/quote]

Kuulostat jotenkin ongelmaiselle ja neuroottiselle ihmiselle. Olisi kiintoisaa tietää, mistä tällainen ajatusmaailma on syntynyt. Oletko itse ollut toivottu lapsi vai se joka on vienyt vanhemmiltaan ihan kaiken ilon? Ei toi nyt ihan terveeltä nimittäin kuulosta.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:38"]

Vapaaehtoisesti lapsettomille tärkeintä on lapsettomuus. Että ei ole äiti. Että on vastuussa vain itsestään ja itselleen. Kaikki on parempaa ja mielekkäämpää elämässä ilman lapsia ja niihin liittyvää hoitovastuuta. Ihan kaikki.

Lapsi olisi elämän loppu, vankila, suurin epäonni mikä voi ihmistä kohdata. Lapsi tukehduttaa, vie elämänilon, vapauden, minuuden, ajan eikä mikään lapsen hymy tai halaus tai mitä te nyt arvostattekaan voi sitä menetystä korvata. 

 [/quote]

Miten tuo tunne eroaa parisuhteeseen sitoutumisesta? Pystytkö siihen? Sekin on "ikuista" ja sitovaa? Jos puolisolle tapahtuu jotain tai hän tarvitsee apua, niin kaipa sinä silloin autat? Et ole enää vapaa.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:38"]

Lapsi olisi elämän loppu, vankila, suurin epäonni mikä voi ihmistä kohdata. Lapsi tukehduttaa, vie elämänilon, vapauden, minuuden, ajan eikä mikään lapsen hymy tai halaus tai mitä te nyt arvostattekaan voi sitä menetystä korvata. 

[/quote]

Voi herran jestas nyt sentään, ei ihan realiteeteissä pysytä tässä vuodatuksessa. No sen voi kyllä allekirjoittaa että parempi ettei sulle tule lapsia ennenkuin on jotkut ihme traumat käsitelty ja palattu reaalitodellisuuteen.

Mistä tässä tapellaan? Kaikki on sitä mieltä että lapsia saa tehdä tai olla tekemättä. Tämä on aivan vammasta. Te olette kaikki samaa mieltä, mistä te väännätte?

Minulle on ihan turha sanoa, että en tiedä mistä jään paitsi, kun en ole lapseton. Unelmani kävivät toteen, kun pieni prinsessani syntyi. Minulla on paljon muitakin unelmia ja tavoitteita, mutta tiesin että sain elämäni mittaisen onnen (joka toivottavasti pysyy), kun hän syntyi. Pikkulapsivaiheen univelat ja matkustelun vähentyminen ovat mitättömiä asioita loppupeleissä, tämän tunteen rinnalla. Ymmärrän silti, jos joku haluaa olla ilman lapsia. Mutta minulle kaikki luettelemasi asiat lapsettomuuden hyvistä puolista eivät merkitsisi mitään, jos ei olisi pientä tytärtäni. Kaikista unelmistani suurin on olla äiti.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:16"]

Näistä ketjuista tulee aina huonolle tuulelle. Mikä saa äiti-ihmiset kuluttamaan aikaa meidän kanssamme, jotka emme mitään mistään ymmärrä kun lasta ei ole? Eikö teillä ole pyykkiä pestävänä tai jotain muuta kehittävää toimintaa?

[/quote]

No mikäs saa teidät "aidot velat" kuluttamaan aikaanne meidän äiti-ihmisten kanssa, kun emme me mitään ymmärrä, kun lasten saanti on sumentanut järkemme niin, ettemme edes tajua miten pilalla elämämme on? Eikö teillä ole jotain kehittävää tehtävää? Kaukomatkailua, syvällisiä keskusteluja puolison kanssa, teatteri-iltaan valmistautumista tms.? Siis näitä asioita, joita meillä lapsia saaneilla (tai niiden saannista haaveilevilla) ei enää tietenkään elämässämme voi olla? ;)

Onkohan mun lapsettomat ystävät muuten jotenkin omituisia, kun heillä ei tunnu olevan mitään tarvetta tehdä erotusta lapsellisiin ja lapsettomiin? Pääpiirteissään kovin samanlaista elämääkin tuntuvat viettävän kuin me lapsia saaneet.

[/quote]

Mistä tiedät etten ole kaverisi? 

Jos keskustelu on tosiaan tällä tasolla, että mammat pää punaisina vakuuttavat etteivät joudu lasten myötä luopumaan mistään, niin ei minuakaan kiinnosta olla korrekti. Faktat faktoina, eikö niin naiset.

[/quote]

Mä en oikein jaksa tätä jankutusta siitä, ( varsinkaan Vapaaehtoisesti  Lapsettoman suusta) mistä äitinä joutuu luopumaan. Kun en mäkään nyt millään ymmärrä millaisista asioista mä olen joutunut luopumaan. Ihan sama jos en saa joka ikinen päivä tehdä koko ajan just mitä haluan ( aika harva saa), mutta kun vertaan elämääni ennen lapsia ja nyt kun lapset on jo isompia, en oikein keksi mistä olen paitsi.

Joillain kun on elämässä aika suurta yhteisöllisyyttä, ja lapsillakin paljon läheisiä aikuisia, niin että elämässä voi tehdä mitä vaan.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:16"]

Näistä ketjuista tulee aina huonolle tuulelle. Mikä saa äiti-ihmiset kuluttamaan aikaa meidän kanssamme, jotka emme mitään mistään ymmärrä kun lasta ei ole? Eikö teillä ole pyykkiä pestävänä tai jotain muuta kehittävää toimintaa?

[/quote]

No mikäs saa teidät "aidot velat" kuluttamaan aikaanne meidän äiti-ihmisten kanssa, kun emme me mitään ymmärrä, kun lasten saanti on sumentanut järkemme niin, ettemme edes tajua miten pilalla elämämme on? Eikö teillä ole jotain kehittävää tehtävää? Kaukomatkailua, syvällisiä keskusteluja puolison kanssa, teatteri-iltaan valmistautumista tms.? Siis näitä asioita, joita meillä lapsia saaneilla (tai niiden saannista haaveilevilla) ei enää tietenkään elämässämme voi olla? ;)

Onkohan mun lapsettomat ystävät muuten jotenkin omituisia, kun heillä ei tunnu olevan mitään tarvetta tehdä erotusta lapsellisiin ja lapsettomiin? Pääpiirteissään kovin samanlaista elämääkin tuntuvat viettävän kuin me lapsia saaneet.

[/quote]

Mistä tiedät etten ole kaverisi? 

Jos keskustelu on tosiaan tällä tasolla, että mammat pää punaisina vakuuttavat etteivät joudu lasten myötä luopumaan mistään, niin ei minuakaan kiinnosta olla korrekti. Faktat faktoina, eikö niin naiset.

[/quote]

Kuka on väittänyt - pää punaisena tai edes valkoisena - ettei ole joutunut lapsien myötä luopumaan mistään?

Sekä lapsia saadessaan että päättäessään jäädä lapsettomaksi ihminen joutuu luopumaan jostain. Kaikkihan tuon tajuaa, vai?

Tätä ketjua lukiessa vaikuttaa vajvasti siltä, että joitain veloja ärsyttää suunnattomasti se, että joku typerä äippä ei tajua tarpeeksi kadehtia heidän "parempaa" elämäänsä.

Tällaiset ketjussa esiintyneet "aidot velat" ovat ihmistyyppinä aivan yhtä ärsyttäviä kuin ihmiset jotka horisevat jotain tyyliin "vain äiti on aito nainen".

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:38"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:31"]

Totta. Mutta mitä se on, jota jäämme kaipaamaan. Konkreettisesti.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:26"]

Te äipät nyt ette vain mitenkään voi ymmärtää millaista on elää lapsettomana keski-ikäisenä naisena tässä maailmassa. Ette mitenkään. Teidän elämänne, lomanne, huolenne jne ovat aivan erilaisia. Ette tiedä mitä menetätte ettekä tiedä mistä jäätte paitsi. 

[/quote]

[/quote]

Sinä et sitä käsitä jos halusit lapsia, ymmärrätkö?

Vapaaehtoisesti lapsettomille tärkeintä on lapsettomuus. Että ei ole äiti. Että on vastuussa vain itsestään ja itselleen. Kaikki on parempaa ja mielekkäämpää elämässä ilman lapsia ja niihin liittyvää hoitovastuuta. Ihan kaikki.

Lapsi olisi elämän loppu, vankila, suurin epäonni mikä voi ihmistä kohdata. Lapsi tukehduttaa, vie elämänilon, vapauden, minuuden, ajan eikä mikään lapsen hymy tai halaus tai mitä te nyt arvostattekaan voi sitä menetystä korvata. 

[/quote]  Kuulostat siltä, että sopisit vartijaksi johonkin vankileirille, jossa olisi mm. lapsia vankeina.

Nyt alkaa olla intiaanit vähissä kanootistasi.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 17:13"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:16"]

Näistä ketjuista tulee aina huonolle tuulelle. Mikä saa äiti-ihmiset kuluttamaan aikaa meidän kanssamme, jotka emme mitään mistään ymmärrä kun lasta ei ole? Eikö teillä ole pyykkiä pestävänä tai jotain muuta kehittävää toimintaa?

[/quote]

No mikäs saa teidät "aidot velat" kuluttamaan aikaanne meidän äiti-ihmisten kanssa, kun emme me mitään ymmärrä, kun lasten saanti on sumentanut järkemme niin, ettemme edes tajua miten pilalla elämämme on? Eikö teillä ole jotain kehittävää tehtävää? Kaukomatkailua, syvällisiä keskusteluja puolison kanssa, teatteri-iltaan valmistautumista tms.? Siis näitä asioita, joita meillä lapsia saaneilla (tai niiden saannista haaveilevilla) ei enää tietenkään elämässämme voi olla? ;)

Onkohan mun lapsettomat ystävät muuten jotenkin omituisia, kun heillä ei tunnu olevan mitään tarvetta tehdä erotusta lapsellisiin ja lapsettomiin? Pääpiirteissään kovin samanlaista elämääkin tuntuvat viettävän kuin me lapsia saaneet.

[/quote]

Mistä tiedät etten ole kaverisi? 

Jos keskustelu on tosiaan tällä tasolla, että mammat pää punaisina vakuuttavat etteivät joudu lasten myötä luopumaan mistään, niin ei minuakaan kiinnosta olla korrekti. Faktat faktoina, eikö niin naiset.

[/quote]

Ystäväpiiriini ei kuulu vela-uskovaisia - vapaaehtoisesti lapsettomia kylläkin. Ja hyvä niin.