Dokumenttiprojekti: Perintönä köyhyys TV1 nyt

Elämäntapalusmuja koko jengi... *tuttaa tuommoiset yhteiskunnan loiset!

Suollatko sä elämänfilosofiasi aku ankasta?

Ankkalinna muistuttaa melkoisesti yhteiskuntaa. Kirjoittaisit sinäkin kirjakieltä ja muistaisit kirjoittaa nimet isolla alkukirjaimella. ps. Akuankka on yhdysnimi.-

Aku Ankassa on usein todella hyviä oivalluksia ;)

on taulu-tv, digikamera ja tietokone. Vetäkää vittu ryysyt niskaan itsellenne ja pennullenne ja ottakaa saikkua ja menkää bussilla lastenrattaiden kanssa leipäjonoon.

Tukehtukaa kateuteenne, muuhun ette edes kykene.

ihan kodinhoidosta opastusta, ruokalistan suunnittelusta, lastenhoidosta jne. Tuollakaan parilla ei ole varmaan mitään normaalia mallia ollut. Vaikuttivat ihan yhteiskunnan pummeilta, mutta en katsoisi, että olisivat itse syyllisiä siihen ettei kunnon esimerkkiä ole ollut.

on taulu-tv, digikamera ja tietokone. Vetäkää vittu ryysyt niskaan itsellenne ja pennullenne ja ottakaa saikkua ja menkää bussilla lastenrattaiden kanssa leipäjonoon.

Tukehtukaa kateuteenne, muuhun ette edes kykene.

No voi, onko joku "köyhä" pummi siellä taas ulisemassa. Painu sinä sinne töihin niin ei tarvitse sinuakaan muiden elättää kusipää.

Leipäjonossa mielusti autan ihmisiä, mutta nämäkin paskaperseet tuossa dokumentissa valittivat "kun ei ihmeellisiä tullut mukaan". Olisivat laiskat kusipäät kiitollisia kun saavat edes sitä. Miksi näillä paskiaisilla tulisi olla jotain mikä ei ole tarpeellista? Elämän prioriteetit hukassa?

on taulu-tv, digikamera ja tietokone. Vetäkää vittu ryysyt niskaan itsellenne ja pennullenne ja ottakaa saikkua ja menkää bussilla lastenrattaiden kanssa leipäjonoon.

Tukehtukaa kateuteenne, muuhun ette edes kykene.

No voi, onko joku "köyhä" pummi siellä taas ulisemassa. Painu sinä sinne töihin niin ei tarvitse sinuakaan muiden elättää kusipää.

Leipäjonossa mielusti autan ihmisiä, mutta nämäkin paskaperseet tuossa dokumentissa valittivat "kun ei ihmeellisiä tullut mukaan". Olisivat laiskat kusipäät kiitollisia kun saavat edes sitä. Miksi näillä paskiaisilla tulisi olla jotain mikä ei ole tarpeellista? Elämän prioriteetit hukassa?

Nyt siisti suusi ja rauhotu!

almuja leipäjonosta. Samaan ulosottokasaan menevät velat ja jos rahat loppuu, menen suljetulle täysihoitoon, ruokaa 5x pv ja sossu maksaa ylöspidon.

Leipäjonoon almuja hakemaan en vittu mene. Pidä vanhat leipäsi ja broilerilenkkisi, mä haen velaksi sisäfilettä kaupasta ja sossu maksaa jos en jaksa itse maksaa.

Hyvä että saavat apua.

Olen ylipainoinen,lievästi ahdingossa elävä. Minulla on mies ja kaksi lasta. Koulutukseltani olen parturi-kampaaja (tai oikeastaan olisin mutta koulusta olisi vielä vuosi jäljellä kun sinne joskus palaan).

Mieheni on työtön eikä hänenkään tulonsa ole huikeat. Hän tienaa ehkä 1100€ kuukaudessa.

Itse saan noin 2000€ kuukaudessa tukia (vaihtelee mutta yleensä noin 1700).

Miten 3000€:lla tulee lapsiperhe toimeen Helsingissä? Vuokraakin on yli 600€/kk, sähkö noin 400€/6kk ja julkisiinkin menee 40€/kk.

Ette yhtään ajattele kuinka vaikeaa näillä tuilla on tulla toimeen vaan haukutte ja epäilette. Ei tämä helppoa ole ja noita papereita joutuu täyttämään useitakin kuukaudessa että saamme edes nämä rahat! Miettikää vähän.

Pienemmilläkin tuloilla pärjää vallan mainiosti, jopa Länsi-Helsingissä.

Siksi tämä äiti-ihminen toimii ja vie lapsiaan gallerioihin, kirjastoon, museoihin maksuttomina päivinä ja ilmaistapahtumiin. Nähdään paljon, tutustutaan uusiin ihmisiin ja lastenkin yleissivistys karttuu.

Hyvää ruokaakin väännetään perusraaka-aineista pienellä budjetilla eikä kukaan estä lähtemästä lenkille!

Tupakkarahat menevät matkakassaan : )

Omasta mielestäni meiltä ei puutu mitään vaikka taloudellinen tilanne lienee melko samankaltainen kuin ohjelman perheellä - tosin meillä aikuisia yksi ja lapsia kaksi.

Teen kokopäivätyötä matalapalkka-alalla, joten perheemme tulot ovat pienemmät kuin tällä 1200 + 800 kuussa -kirjoittajalla.

Lapset hoidetaan kotona jos se on rahallisesti mahdollista, muutoin mennään töihin..

Eikö se näin ole?

tuo perhe on ajan vanki.

Ennen oli töitä ja töistä sai palkan ja työ usein oli kodin lähellä tästä on perintönä lähiöt.

Lähiöstä löytyi kaikki työläiselle tarvittava. Työpaikka, kauppa, kapakka, päiväkoti yms..



Nyt työ on eräänlainen rangaistus jolla ei edes elätä itseään. Pitää matkustaa satojen kilometrien päähän pätkätöiden perässä. Onneksi toimeentulo löytyy perustuslaista, muutoin tuokin perhe olisi jossain teltassa metsän reunassa.

'Juna hiljaista miesta kuljettaa, maaranpaa on siirtotyomaa...' eli ei ne silloinkaan tyopaikat omissa lahioissa olleet, laheskaan kaikille. 60-luvulla lahdettiin Ruotsiin toihin ja 70-luvulla Svetogorskiin vai mika se nyt oli.



Siita olen kanssasi samaa mielta, tehdaspaikkakunnalla kasvaneena, etta niilla kenella oli vakipaikka tehtaassa, oli turvallinen mutta kapea leipa. Silloin ei ehka haviteltu niin hirveasti aina uutta ja uutta, jos oltiin tyytyvaisia siihen mita oli niin elama oli onnellista ja tasaista. Mutta olihan silloinkin totta kai asioita joita ei tuosta vaan tyolaisen palkalla hankittu vaan mihin piti maaratietoisesti ja muista menoista tinkien saastaa: omakotitalo, ulkomaanloma, auto...

Miksiköhän ne jotka ovat eläneet surkean lapsuuden ja silti onnistuneet työelämässä ja nousseet köyhyyden kierteestä, eivät mainosta ankaraa lapsuuttaan? Ei lapsuuden laatu ole mikään syy laiskottelulle ja vetelyydelle.

Ihmiset ovat yksilöitä. Taustojen lisäksi myös synnynnäiset temperamenttierot vaikuttavat siihen, mille mallille omista lähtökohdista saa elämän väännettyä.

Itse olen selvinnyt perhehelvetistä ja koulukiusaamisesta onnelliseen perhe-elämään ja arvostettuun akateemiseen ammattiin jonka harjoittamisesta nautin. Tiedostan kuitenkin miten pienestä kaikki on ollut kiinni: toisenlaisella luonteella voisin olla ihan eri elämäntilanteessa. Tiedostan myös sen, miten valtava merkitys on ollut niillä muutamilla matkan varrelle osuneilla ihmisillä jotka on minuun uskoneet, ja auttaneet itseänikin uskomaan.

Elämän suunta voi olla kiinni yllättävän pienistä asioista. Jos ei ole saanut eikä osannut hankkia mistään välineitä siihen tsemppaamiseen ja muutoksen tekemiseen, sen tekeminen ei ole mitenkään yksinkertaista.

Tämän ketjun perusteella monilla on myös niin mutu-käsitys mielenterveysongelmista, että kannattaisi hankkia hieman lisätietoa ennenkuin tulee ihmisten vaikeuksia kommentoimaan.

minäpä

väitän,ettei nuo lusmut olisi silloinkaan töitä tehneet..

Sinun sana ei tässä keskustelussa paina mitään. Hankkisit vähän nimeä enennkuin tulet mielipiteinesi ja väitöksinesi keskusteluuni.

Minäpä väitän toista ja sinä olet hiljaa.

T: 11cm mies

minäpä

väitän,ettei nuo lusmut olisi silloinkaan töitä tehneet..

Sinun sana ei tässä keskustelussa paina mitään. Hankkisit vähän nimeä enennkuin tulet mielipiteinesi ja väitöksinesi keskusteluuni.

Minäpä väitän toista ja sinä olet hiljaa.

T: 11cm mies

Mitä ihmettä tuo terveydenhoitaja lässyttää? Eikö voi puhua niin kuin ihmiselle puhutaan?

Mitä ihmettä tuo terveydenhoitaja lässyttää? Eikö voi puhua niin kuin ihmiselle puhutaan?

Juu se oli tosi teennäisen oloinen ja kuuloinen.

Mulle tuli sellainen oli, että terveydenhoitaja ei jotenkin kehdannut sanoa tuosta ruoasta ja liikkumisesta.

Ainakin sitä ettei ole tosiaan koulussa pahemmin viihtynyt.



Opettelesi ensin vaikka ihan kirjoittamaan paremmin kuin 1. luokkalainen.



Miralle vinkki:



Mene kouluun ja lopeta pummaaminen. Kukaan EI KUNNIOITA sinua, tämä dokumentti pilasi muidenkin köyhien arvostuksen rippeet mitä oli.

mutta eikös tuossa ainakin yhdellä ollut paniikkihäiriö diagnoosi ja toisellakin oli jonkinlainen neuro-psykologin lausunto?



Ehkei tuollaisilla psyykkisillä rakenteilla pysty tuon parempaa saavuttamaan mitä ohjelmassa oli nähtävillä? Ne jotka ovat selvinneet vaurioittavasta lapsuudesta ja päässeet kohoamaan sosio-ekonomissa asemassa ylöspäin, ovat psyykkisiltä ja todennäköisesti kognitiivisiltakin synnynnäisiltä ominaisuuksiltaan vahvempia. Sitä paitsi lapsen resilienssi eli pärjäävyys on kiinni sen lisäksi ympäristöolosuhteista laajemminkin, joillakin on voinut olla sellaisia pärjäävyyttä tukevia tekijöitä elämässään, mitä jollain toisella ei ole ollut. Sellaisia, jotka ovat kannatelleet juuri sen verran että lapselle ja nuorelle on kehittynyt riittävä autonomia ja aloitteellisuus jotta hän pystyy ottamaan vastuuta elämästään enemmän kuin nämä televisiossa nähdyt ihmiset. Niiden kehittyminen ei ole mikään automaatio, vaan vahvasti lapsuuden kasvatusympäristöstä ja lapsen omastakin temperamentista kiinni. Ihmisen kehitys on monesta asiasta kiinni.

Ei oo laatikon terävin veitsi ei... Nyt ymmärrän enemmän. Ei se raukka osaa edes kirjoittaa. Tyhmän osa ei ole ruusuinen.