Omituisinta mitä isäntäpoppoo on tehnyt kyläreissullasi

tota voi tehdä kotonakin. Mä en voi kuvitella, ettei suvun kanssa riittäisi puhuttavaa silloin kun nähdään

että kutsuisin vieraita ja maksattaisin heillä ruoat. Tai ettei olisi mitään laitettuna. Arvostan ystäväpiiriämme kovasti. Laitan mielelläni päivällisiä ystäville, hehän ovat tärkeitä henkilöitä elämässämme.

Riippuu varmaan myös siitä, oletko itse itsesi kutsunut Keravalta Ouluun kyläilemään. Vai onko sinut kutsuttu.

jos itse lähtisin vaikka keravalta ouluun kaverille yökylään kerran vuodessa niin tasan oletan, että en vietä aikaani yksin kun kaveri haluaa puuhailla omiaan vaan toimii kuten hyvä emäntä: on läsnä sen päivän tai kaksi vieraalleen koko ajan, ei tarvi koko ajan puhua syviä vaan käydään yhdessä vaikka lenkillä, uimassa ja lehvassa jne

sai käydä jopa töissä sinä aikana. En vetänyt herneitä nenään.

Riippuu varmaan myös siitä, oletko itse itsesi kutsunut Keravalta Ouluun kyläilemään. Vai onko sinut kutsuttu.

jos itse lähtisin vaikka keravalta ouluun kaverille yökylään kerran vuodessa niin tasan oletan, että en vietä aikaani yksin kun kaveri haluaa puuhailla omiaan vaan toimii kuten hyvä emäntä: on läsnä sen päivän tai kaksi vieraalleen koko ajan, ei tarvi koko ajan puhua syviä vaan käydään yhdessä vaikka lenkillä, uimassa ja lehvassa jne

kutsuisin tuota normaaliksi suomalaiseksi mökkielämäksi.. oletteko jotenkin estoisia?

kutsuvieraina erään pariskunnan mökillä. Ensimmäinen järkytys oli, kun ehdottivat kimppasaunaa, josta kieltäydyin vedoten ujouteeni. Noh käytiin sitten naiset ja miehet erikseen. Sielläpäin on kuulemma ihan normaalia saunoa alasti porukassa...

Toinen järkytys oli, että syömään, siis ihan ruokapöytään tultiin ilman vaatteita, pikkuhousut saattoi olla aamupalalla herrasväellä päällä, kyllä meni ruokahalut. Muuten oikein mukava pariskunta, mutta ilmeisesti jotain nudistihenkisiä :D.

Ei näköjään kukaan meidän vieraista ole kirjoittanut, kirjoitanpa siis itse.



Kun eletään maalaistalossa, jossa suuri suku käy etukäteen ilmoittamatta. Tai kävi ennen...



Meillä varsinkin yllätysvieraat ovat saattaneet saada heinähangon käteen ja joutua pellolle, tai joihinkin muihin töihin jos ovat halunneet talonväen kanssa seurustella.

Ruokaa on kyllä yleensä riittänyt kaikille. Ymmärsiköhän ne yllätysvieraat vihjettä, jotka jäivät keittiöön ihmettelemään, riittääkö kaikille kalakeitosta kun emäntä lähti samaan aikaan pilkille.

Mä olen miettinyt, että miten voi 5-vuotiaan nukuttaminen kestää puoli tuntia? Ja samoin nämä keskeyttäjälapset... Kyllähän omani yrittää keskeyttää aina välillä vieläkin, mutta hyvin harvinaista se on. Tehkööt jotakin muuta, kun äidillä on kaveri tai vieraita.

nukkumaan menossa! Meillä on aina ollut politiikka, että iltasatua ei lueta, jos on vieraita illalla. Muuten se luetaan aina. Lapsikin (4v.) sen ymmärtää, että joskus on erikoistilanteita ja vanhempien pitää huomioida vierailijoita, eikä voi istua lapsen seurana hänen huoneessaan satukirjan kanssa. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin hemmoteltu lapsi (enkä tarkoita ihan pieniä vaan just 4-8 -vuotiaita), jota pitää paapoa iltatoimissa tolkuttomia aikoja ja vieraat istuu sohvalla odottamassa. Tottakai iltapesut, peittelyt jne. Mutta kyllä niista pitäisi 10-15 minuutissa suoritua, kun kerran on vieraita kylässä.

Meillä valitettavasti on lapsi, joka ei jostain syystä siedä poikkeamia iltarutiineissaan. On yliärsyttävä iltaisin jos meillä on vieraita tai olemme itse kylästelemässä. Silloin oikeasti on kaikille helpompi, että hänen kanssaan vietetään se puoli tuntia. Muutoin lapsi riekkuu ja valvoo puolille öin. Ei hän sitä tahallaan tee. Olemme monta kertaa asiasta etukäteen puhuneet ja sopineet toimintatavan, mutta menee joillekin ylikierroksille väsyttyään liikaa, eikä rauhoittuminen onnistu.

Lapsi itsekin ymmärtää tämän, mutta tarpeeksi väsyneenä "sekoaa". Vaihe mennee ohi, kuten siskoltaankin meni. Kerromme toki kylään tulijoille asianlaidan. Samoin mennessämme itse kylästelemään. Siksi tykkäämmekin pidemmistä vierailuista enemmän. Ensimmäisen illan jälkeen asiat sujuvat taas omalla painollaan. Lapsi on viisivuotias, kohta kuusi.

Lisään vielä, että kunhan nukahtavat, nukkuvat aamuun asti. Se on iso helpotus. Näin ei nimittäin ollut vielä pari vuotta sitten, vaan yöunet häiriytyivät erittäin helposta. Jopa vartin verran myöhästynyt nukkumaanmeno aiheutti sen, että yöllä herättiin kahdelta eikä unta enää tullut. Ja ei, ei lapsia tähän opetettu. Mutta kantapäänkautta opin kyllä itse asian. Eräskin yö tuli valvottua. Onneksi tämä ominaisuus poistui n. kolmivuotiaana.

Keskeyttämiseen meillä kyllä on selvät sävelet. Lapset saavat olla olemassa ja samassa tilassa, mutta pitää antaa muillekin puheenvuoro. Myöskään pöydästä ei närpitä etukäteen mitään.

Ai niin, tuo on kans erittäin kummallista. Että jotkut vanhemmat antaa lastensa närppiä kahvipöydästä parhaat herkut ennen kuin muut edes ehtivät pöytään. Tai syödä viisi suklaakeksiä, kun tarjolla on seitsemän koko porukalle.

Meillä on joko eri kattaus lapsille ja aikuisille. Riippuu siis porukan määrästä. Tai kaikki yhdessä. Eikä pöydästä oteta ennen kuin kahvit ja mehut on kaadettu.

Mitääää??

Lasketsä keksejä?

Hohhoooo oot samaa porukkaa ku ne jotka nostaa lelut piiloon vieraiden ajaksi "ettei mee rikki tai likaseks"!!!! Hyvin toimii, eikä muuten mee!

Mä olen miettinyt, että miten voi 5-vuotiaan nukuttaminen kestää puoli tuntia? Ja samoin nämä keskeyttäjälapset... Kyllähän omani yrittää keskeyttää aina välillä vieläkin, mutta hyvin harvinaista se on. Tehkööt jotakin muuta, kun äidillä on kaveri tai vieraita.

nukkumaan menossa! Meillä on aina ollut politiikka, että iltasatua ei lueta, jos on vieraita illalla. Muuten se luetaan aina. Lapsikin (4v.) sen ymmärtää, että joskus on erikoistilanteita ja vanhempien pitää huomioida vierailijoita, eikä voi istua lapsen seurana hänen huoneessaan satukirjan kanssa. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin hemmoteltu lapsi (enkä tarkoita ihan pieniä vaan just 4-8 -vuotiaita), jota pitää paapoa iltatoimissa tolkuttomia aikoja ja vieraat istuu sohvalla odottamassa. Tottakai iltapesut, peittelyt jne. Mutta kyllä niista pitäisi 10-15 minuutissa suoritua, kun kerran on vieraita kylässä.

Meillä valitettavasti on lapsi, joka ei jostain syystä siedä poikkeamia iltarutiineissaan. On yliärsyttävä iltaisin jos meillä on vieraita tai olemme itse kylästelemässä. Silloin oikeasti on kaikille helpompi, että hänen kanssaan vietetään se puoli tuntia. Muutoin lapsi riekkuu ja valvoo puolille öin. Ei hän sitä tahallaan tee. Olemme monta kertaa asiasta etukäteen puhuneet ja sopineet toimintatavan, mutta menee joillekin ylikierroksille väsyttyään liikaa, eikä rauhoittuminen onnistu.

Lapsi itsekin ymmärtää tämän, mutta tarpeeksi väsyneenä "sekoaa". Vaihe mennee ohi, kuten siskoltaankin meni. Kerromme toki kylään tulijoille asianlaidan. Samoin mennessämme itse kylästelemään. Siksi tykkäämmekin pidemmistä vierailuista enemmän. Ensimmäisen illan jälkeen asiat sujuvat taas omalla painollaan. Lapsi on viisivuotias, kohta kuusi.

Lisään vielä, että kunhan nukahtavat, nukkuvat aamuun asti. Se on iso helpotus. Näin ei nimittäin ollut vielä pari vuotta sitten, vaan yöunet häiriytyivät erittäin helposta. Jopa vartin verran myöhästynyt nukkumaanmeno aiheutti sen, että yöllä herättiin kahdelta eikä unta enää tullut. Ja ei, ei lapsia tähän opetettu. Mutta kantapäänkautta opin kyllä itse asian. Eräskin yö tuli valvottua. Onneksi tämä ominaisuus poistui n. kolmivuotiaana.

Keskeyttämiseen meillä kyllä on selvät sävelet. Lapset saavat olla olemassa ja samassa tilassa, mutta pitää antaa muillekin puheenvuoro. Myöskään pöydästä ei närpitä etukäteen mitään.

Ai niin, tuo on kans erittäin kummallista. Että jotkut vanhemmat antaa lastensa närppiä kahvipöydästä parhaat herkut ennen kuin muut edes ehtivät pöytään. Tai syödä viisi suklaakeksiä, kun tarjolla on seitsemän koko porukalle.

Meillä on joko eri kattaus lapsille ja aikuisille. Riippuu siis porukan määrästä. Tai kaikki yhdessä. Eikä pöydästä oteta ennen kuin kahvit ja mehut on kaadettu.

Mitääää??

Lasketsä keksejä?

Hohhoooo oot samaa porukkaa ku ne jotka nostaa lelut piiloon vieraiden ajaksi "ettei mee rikki tai likaseks"!!!! Hyvin toimii, eikä muuten mee!

Siis en laske keksejä. Mutta en myös ymmärrä isäntäväkeä, joka antaa lastensa syödä kaikki herkut kahvipöydästä ENNEN kuin vieraat ehtivät pöytään.

Siis isäntäväen lapset, kun itse olen heillä kutsuttuna kylässä.

Tokikaan en tajua, miksi joku antaa lastensa rohmuta pöydästä kaiken kun ovat meillä kylässä. Mutta se taas ei liity tähän mitenkään.

Minusta tämä pöydästä EI-ROHMUAMINEN on hyviä tapoja. Laskin niitä keksejä tai en. Mutta vielä nolompaa se on, jos olen kutsuttuna kylässä eikä minulle jää tasan mitään suuhun laitettavaa. Se vain on huonoa ja outoa käytöstä.

Opettelisit lukemaan. En minä laske tarjoamiani keksejä, vaan isäntäväki joka laittaa tarjolle n. 7 keksiä ja antaa sitten omien lastensa syödä ne.

Kerran menin ostamaan autoa yksityiseltä henkilöltä. Isäntä avasi oven huomattavassa krapulassa ja heti tervehdittyään kertoi, miten olivat mamman kanssa "päiväunilla, heh heh..." Talossa oli myös pari 6-7v ADHD-poikaa, jotka härnäsivät äitiään puristelemalla tämän tissejä. Kaupat tuli tehtyä, mutta kyllä nauroin pitkään, että voi vee mitä wt-sakkia.

ettei tosiaan kutsutulel vieraalle älytä tarjota mitään, kun ei satu oma kahviaika olemaan käsillä.

Jos ei oma kahviaika ole käsillä, niin ei puhettakaan kahveista. Jos piruuttani pyydän, että keittäisi kahvit, niin hyvin vaivalloisesti suostuu keittämään ja joskus kahvia juodessa tunnelma on jotenkin nihkeä. Rutiinit on joillekin ihmeen tärkeitä.

aikuinen ja perheellinen mies, koko käyntimme ajan alasti. Oli kyllä kuuma kesäpäivä, mutta tosi outoa silti. Emmekä olleet edes ainoat vieraat.

oli kanssa kahvipöydässä alasti saunan jälkeen!

ensin varotteli kauheasti ku ex-appi meni nakuna uimaan,ettei saa katsoa. (ihan kun mua ois todellakaan apen munat kiinnostanut!! yöööks!) ja sitte leväytti itsensä nakuna tuolille! voitte vaan kuvitella näyn; kuivahtanut orava riippu tisseillä! hullu suku muutenkin.

Miten se kuivahtanut orava pysyi riippumassa niillä tisseillä? Oliko elävä?

istua koko suvun voimin jonkun olohuoneessa ja jokaisella on joko seitsemän päivää tai alibi-lehti kädessä. Telkkari pauhaa taustalla mutta kukaan ei katso sitä. Ei keskustella vaan jokainen lukee omaa lehteään. Sitten sanotaan "SE ON MORO." ja jokainen lähtee kotiinsa.

Lähtöpäivänä tarjosivat ruuaksi grillatun makkaran.... Ja iltapäivä oli pitkällä, kun lähdettiin kotiin päin.

tullessa alan suunnitella kisakalenteria, missä kisoissa juoksen.

Jos kaverini loukkaantuisi siitä, että käyn aamulla juoksemassa 7km vk-lenkin klo 7 niin sitten voi olla rauhassa entinen kaveri. Minusta sellaiset ihmiset on ahdistavia, jotka istuvat onnettomina lehteä selaillen, että mitähän me nyt tehtäis yhdessä seuraavaksi ja nyt se meni 40 minuutiksi yksin juokseen. Voi minua raukkaa, tänne asti olen turhaan tullut ja se uskalsi käydä aamulenkin ilman mua juokseen.

Sellainen kaveri saisi paheksua ja toista kertaa ei tarvitsisi tulla, eikä pitää minuun yhteyttä. Vallan mainiosti tulisin toimeen ilman tuollaista kaveria.

Toisaalta, suurin osa tutuistani ja kavereistani on urheilullisia ja itsenäisiä. Joten kaverillani saattaisi olla juoksutossut mukana ja sanoisi, että juokse sinä vk-lenkki, minä käyn juokseen pitkiksen, moikka.

Jos on tottunut käymään aina aamusta lenkillä, niin miksi ei saisi käydä kun on yövieraskin :O

Tuskin se siellä lenkillä oli tunteja.

Ei se toki pahimmasta päästä olekaan, varmaan kaikki tässä ketjussa kerrotut jutut ovat pahempia ja juntimpia. Mutta on se silti vähän outoa mun mielestä.

Tietysti kokoaisuus vaikuttaa myös. Jos isäntä/emäntä on muuten kohtelias jne ja esim. kysyy, että haittaako jos käyn lenkillä, niin ei siinä sitten mitään. Mutta jos taas on senkaltainen juntti mitä tässä ketjussa on muuten tullut vastaan (noita tapauksia siis) ja suunnilleen vaan sanoo että "mä lähen lenkille" ja jättää vieraan ihmettelemää, niin se on sitten taas eri juttu.

Lähden esim. kesken kahvittelujen jumppaan ja jätän vieraan istuskelemaan yksin. Samalle illalle minulla on myös kitaratunti, jonne menen suoraan jumpasta. Kyllä se vieras siellä sen nelisen tuntia yksinään pärjää, mikä minulla matkoineen ym. menee normaalirutiineihini.

Minulla on myös usein työhommia mukanani kotona, joita sitten vielä teen illan. Kyllä vieras ymmärtää, etten rupea hänen yhden yön vierailunsa takia arkeani vähänkään muuttamaan.

Ei olettaisi, että aamulenkki häntä niin häiritsee. Monilla on lypsy, koiran lenkitys tai monta muuta asiaa, jotka vain ON hoidettava. Vai jättäisitkö koiran kusemaan sisälle, koska on vieraita? Miten se aamulenkki sen kummempi on?

Minulla on myös usein työhommia mukanani kotona, joita sitten vielä teen illan. Kyllä vieras ymmärtää, etten rupea hänen yhden yön vierailunsa takia arkeani vähänkään muuttamaan.

Ei olettaisi, että aamulenkki häntä niin häiritsee. Monilla on lypsy, koiran lenkitys tai monta muuta asiaa, jotka vain ON hoidettava. Vai jättäisitkö koiran kusemaan sisälle, koska on vieraita? Miten se aamulenkki sen kummempi on?

Minulla on myös usein työhommia mukanani kotona, joita sitten vielä teen illan. Kyllä vieras ymmärtää, etten rupea hänen yhden yön vierailunsa takia arkeani vähänkään muuttamaan.

en usko että kaikkia häiritsee, mutta koiran ulkoiluttaminen on eri asia kuin ihmisen juoksulenkki. Pissaako lenkkeilijä ulkona?

niinkuin ei luulisi vierasta haittaavan jumppani tai kitaratuntini. Nehän ovat vain kerran viikossa, vahinko, että sattuivat juuri kyläilypäivälle.



Jos on asioita, jotka ON hoidettava (aamulenkki ei kuulu niihin), niin kysyisin haluaako vieras mukaan esim. koirankusetuslenkille tai varmistaisin, että hänellä on tekemistä sen ajan.



En todellakaan kutsuisi ihmisiä kylään ja jättäisi heitä vain istuskelemaan toisen kotiin yksinään kun minun olisi IHAN PAKKO saada hoidella rutiinejani, joista mitenkään muka voi joustaa (kuten se viikottainen jumppatunti tai aamulenkki).

mutta olinpa nuoremapana kaverin luona juopottelemassa. minä, kaveri ja hänen tyttöystävä. sammahdin siinä sohvalle ja heräsin kun panivat vieressä. mitäs siinä, aloin hurraamaan ja huutamaan tahtia. lopettivat sitte, ettäs kehtasivat. se oli minusta outoa että lopettivat kun oli vauhtiin päästy.

Olin viikonlopun kaverillani kylässä. Näemme pari kertaa vuodessa välimatkan vuoksi. Kyläilystä oli sovittu noin kuukausi etukäteen. Menin perjantai iltana ja sunnuntai aamupäivästä piti jo lähteä takaisinpäin ajelemaan. Kaverini meni lauantaina kaupungille kahvittelmaan jonkun kaverinsa kanssa kun eivät kuulemma olleet ehtineet nähdä koko viikolla ja alkuviikosta olisi niin paljon puuhaa, etteivät ehtisi näkemään silloinkaan. Minua ei pyytänyt mukaan. Viipyi reissulla yli kolme tuntia.



No, selvisinhän minä sen ajan keskenänikin, kävin vaatekaupoissa pyörimässä. Tuli kyllä aika omituinen olo, että eikö sitä yhtä kaveria voi olla puoltatoista viikkoa näkemättä, kun minun kanssani pystyy näkemään vain muutaman kerran vuodessa. Tuon jälkeen en ole kovinkaan pitänyt yhteyttä, tuli vähän sellainen olo, etten kovin tärkeä kaveri ole.

mutta olinpa nuoremapana kaverin luona juopottelemassa. minä, kaveri ja hänen tyttöystävä. sammahdin siinä sohvalle ja heräsin kun panivat vieressä. mitäs siinä, aloin hurraamaan ja huutamaan tahtia. lopettivat sitte, ettäs kehtasivat. se oli minusta outoa että lopettivat kun oli vauhtiin päästy.