WHAT??? Katselin netistä muutamaa gradua ja

Omani on 94 s, siihen sisältyy lähdeluettelo.

Kun siinä edellytettiin empiiristä aineistoa, sen tekeminen vain muita graduja lueskelemalla ei olisi onnistunut.



Professori ilmoitti, että hän ei lue 90:ttä sivua pitemmälle... ilmeisesti ei sitten lukenut kun ei huomannut sivun 93 virhettä lähdeluettelossa.

Ohjepituus oli 60 sivua.

Sivumäärä ei kerro mitään työn tieteellisestä tasosta tai laadusta. Olen kirjoittanut artikkeleja kansainvälisiin (laadukkaisiin) tieteellisiin lehtiin ja niiden pituus on usein pari, kolmekymmentä sivua. Se rajaaminen ja tiiviisti sanominen vasta vaikeaa on ja kaikkein vaikeinta on tieteellisen kontribuution tuottaminen! Tosin ei vaatimustaso tietenkään graduilla ole sama kuin tieteellisillä artikkeleilla, mutta sivumäärän tuijottaminen hymyilyttää :)

kertoisi jotain sen laadusta. Periaatteessahan pitäisi muotoilla tutkimusongelma, rajata aihe, tutkia ja kertoa, miten kävi. On myös taito muotoilla jokin asia, jossa on monia puolia, sellaiseksi että sen voi käsittää. Jos haluaa väittää jotakin, kuinka yksinkertaista tahansa, se pitää olla perusteltavissa tai perusteltu ja se ei ehkä näy, jos tarkastelee lopputulosta, jonka idea on yksinkertainen ja ymmärrettävissä.

minkä pituisia ne katselemasi gradut olivat?



Meidän tiedekunnan nettisivuilla on graduista vain tiivistelmät, jotka nekin ovat 10-20s.



Oma kandintyöni oli 40s, graduun on sanottu, että ei saisi ylittää 60s.



Ja mielestäni gradun vääntäminen ei ole hirveetä tuskaa, pidän sen tekemisestä, koska aihe kiinnostaa. Mutta aikaa siihen kuluu ihan vitusti.

kertoisi jotain sen laadusta. Periaatteessahan pitäisi muotoilla tutkimusongelma, rajata aihe, tutkia ja kertoa, miten kävi. On myös taito muotoilla jokin asia, jossa on monia puolia, sellaiseksi että sen voi käsittää. Jos haluaa väittää jotakin, kuinka yksinkertaista tahansa, se pitää olla perusteltavissa tai perusteltu ja se ei ehkä näy, jos tarkastelee lopputulosta, jonka idea on yksinkertainen ja ymmärrettävissä.

Totta, ei tieteessä ole ideana se, että sanotaan asiat mahdollisimman monimutkaisesti, ettei tavallinen ihminen ymmärrä mitä sanotaan :) On toki sellaisiakin aiheita, joita käsitellään sellaisten käsitteiden tai vaikka matemaattisten kaavojen avulla, että asiasisältö ei vain avaudu, ellei ymmärrä näitä käsitteitä tai kaavoja. Mutta ei se silti tutkimuksen laadun tai tieteellisen kontribuution kanssa ole tekemisissä, ymmärtääkö tekstin tavallinen pulliainen vai ei.

Ei pituus tarkoita samaa kun laatu. Voit ihan hyvin kirjoittaa 300 sivua pelkkää turhaa roskaa.

Omalla alallani gradut on yleensä 50 sivun molemmin puolin. Se ei tarkoita, ettenkö olisi työskennellyt kuukausitolkulla siihen liittyvien laboratoriotöiden parissa. Itelleni se kirjoittaminen oli ainakin se helppo osuus.

Tämä luonnontieteilijänä, toki varmasti aloilla on näissä eroja.

Arvelen, että "AP" ei ole ollut AMK:ssa saati menossa yliopistoon. Taitaa olla se kuuluisa trolli.