WHAT??? Katselin netistä muutamaa gradua ja

AMK:n päättätyöt ovat lähinnä sen selostamista, mitä muilta kopioi eli ei teoriaa, ei aikaisempia tutkimukssia jne. vaan wikipediasta kopioituja tekstinpätkiä.

PS. Olet todennäköisesti lukenut pelkät abstraktit, koska moni AMK-opiskelija luulee, että se on gradu...

Omassa amk-opinnäytetyössäni käytin kahden sivun verran lähteitä, joten kyllä hyvä opinnäytetyö vaatii myös niiden OIKEIDEN lähteiden käyttämistä kriittisesti. Wikipediaa ei saa käyttää opinnäytetyön lähteenä ainakaan meidän koulussa, ja plagiointihan on kielletty, joten tuskin kukaan sinun työtäsi opinnäytetyöhönsä kopioi. Onhan se suppeampi kuin gradu, mutta oma työni vaati hyvän teoriapohjan, mutta työn vaikein osuus oli itse työn toteuttamisessa.

Kysymyksenä vielä, miten pitkä abstrakti gradussa yleensä o?. Eikös se ole teksti, mihin koko työ on tiivistettävä mahdollisimman yksiselitteisesti ja tiiviisti? Tuskin kenenkään abstrakti on kymmentä sivua.

AMK:n päättätyöt ovat lähinnä sen selostamista, mitä muilta kopioi eli ei teoriaa, ei aikaisempia tutkimukssia jne. vaan wikipediasta kopioituja tekstinpätkiä. PS. Olet todennäköisesti lukenut pelkät abstraktit, koska moni AMK-opiskelija luulee, että se on gradu...

Omassa amk-opinnäytetyössäni käytin kahden sivun verran lähteitä, joten kyllä hyvä opinnäytetyö vaatii myös niiden OIKEIDEN lähteiden käyttämistä kriittisesti. Wikipediaa ei saa käyttää opinnäytetyön lähteenä ainakaan meidän koulussa, ja plagiointihan on kielletty, joten tuskin kukaan sinun työtäsi opinnäytetyöhönsä kopioi. Onhan se suppeampi kuin gradu, mutta oma työni vaati hyvän teoriapohjan, mutta työn vaikein osuus oli itse työn toteuttamisessa. Kysymyksenä vielä, miten pitkä abstrakti gradussa yleensä o?. Eikös se ole teksti, mihin koko työ on tiivistettävä mahdollisimman yksiselitteisesti ja tiiviisti? Tuskin kenenkään abstrakti on kymmentä sivua.

eikä oikea lähde tarkoita sitä, että löytää jonkun teoksen ja sieltä kopioi vaan sitä, että tietää tieteenalan sisällä ne artikkelit/kirjoittajat/teokset, joita pitää käyttää tai joihin pitää suhtautua kriittisesti. Tieteeseen kuuluu kritiikki, joka AMK-töistä puuttuu kokonaan.

Kyllä mäkin olisin voinut päästä siitä yliopistosta, mut en vaan halunnu mennä mihinkään pellekouluun. Ja mitä hyötyy siitä korkeesta tutkinnosta teille on peruskoululaiset, joku liikunnan numero on yhtä pellee. Leveilkää sillä akateemisella peruskoululiikunnalla akateemiset. Ja mitä siitä, et mä en oo peruskouluu käynyt, olkoon vaan tän maan ylin akateeminen opinahjo!



Joka päivä vedän kuonoon jotain peruskouluakateemista. Ylimieliset persvaot!

Mä olen jo pitkään miettinyt miksi kaikki lääkärit kirjottaa kaksisormijärjestelmällä ja aikaa kuluu ja kuluu. Oon miettyntýt, että kovin on työlästä ollut gradun kirjoitus tuolla menetelmällä. Mutta nehän onkin jotain 20 sivusia juttuja. Selvispä tämäkin asia :)

He ovat kuitenkin lisureita.

<a href="http://tutkielmat.uta.fi/browse.php?_submission=true&yks=_&_submission=…" alt="http://tutkielmat.uta.fi/browse.php?_submission=true&yks=_&_submission=…">http://tutkielmat.uta.fi/browse.php?_submission=true&yks=_&_submission=…;

gradu oli tosi lyhyt. Noin 80 sivua. Itse gradua kirjoitin kolmisen viikkoa. Aineiston kerääminen, luokittelu, litterointi ja suomentaminen sen sijaan vei pitkän aikaa ennen kuin gradua edes pääsi varsinaisesti kirjoittamaan. Tuskaa se ei ollut, kivaa ajanvietettä sen asian ympärillä, jonka koen kaikkein mielenkiintoisimmaksi...



Ilmiönä se, että gradu jää tekemättä, johtuu ainakin osalla ystävistäni itselle asetetuista liian kovista vaatimuksista. Täydellisyyden tavoittelusta. Mä en ole koskaan ollut se "kympin tyttö", joten gradukin helppo ottaa rennosti :)

Mitäpä muutakaan... Se oli oikeastaan ainut päämäärä koko opintojen ajan. Silti en nähnyt tarpeelliseksi "hieroa" sitä gradua ikuisuutta. Oli kiire päästä eteenpäin...



2

Oman graduni teosta on aikaa jo toistakymmentä vuotta, mutta kyllä siihen aikaa meni kun ensiksi testasi sata lasta ja sitten testasi ne samat lapset puolen vuoden päästä ja vielä uudestaan puolen vuoden päästä. Tällöin oli vasta aineisto kasassa.



En muista enää graduni sivumäärää, mutta kuulemma nykyään ne pitää olla artikkelimuodossa laitoksellamme, joten tekstiä ei saa olla kovin montaa kymmentä sivua.

Mistä testasit lapsia?

Eihän se sivumaarä siinä tärkein ole, tai kerro kuinka paljon ajatustyötä siihen on mennyt:))



Painajaisia ovat ne liian paljon sisältöä tungetut gradut, ne jotka rönsyilevät suuntaan jos toiseen.

Muistan yhdenkin Tohtorin ilmeen kun lopputyöntekijä löi eteen kolmesivuisen lähdeluettelon:)) luuli saavansa raamatun luettavaksi:)

Sivumäärä ei kerro tieteellisestä haastavuudeta tai laadusta juuri mitään, vaikka ns maallikko voikin kummastella sivumäärää. Ja toinen pointti, että ei gradun niin kummoinen tarvikaan olla. Monet vain tekevät siitä elämää suuremman asian, vaikka pääasia on hoitaa se alta pois. Toki gradun vaatimukset täyttäen, mutta ne vaatimukset eivät ole samat kuin väitöskirjassa tai tieteellisessä artikkelissa.

..ja ainakin humanististen alojen gradut ovat niin selkotajuisia ja helppoja, että uskoisin kenen tahansa pystyvän kirjoittamaan sellaisen jo yläasteella. Vilisevät myös kirjoitusvirheitä ;).

jos gradut ovat osin kepeätä kamaa. Niitä kuitenkin väännetään parikymppisinä, jolloin elämänkokemus ja teoreettinen ajattelu ei ole vielä huippuluokkaa.



Samassa iässä väännetty oma ensimmäinen graduni oli myös aika kepeä. Nyt kun näin vähän vajaa nelikymppisenä teen toista yliopistotutkintoa, niin huomaa kyllä eron. Kypsyys näkyy tekstissä.

tulee ehkä 30-50 sivua, mutta mulla onkin pääaineena fysiikka ja gradun aihe on teoreettinen fysiikka... Ei näy käytetyt suttupaperit gradussa :D

Naapurini esitteli ylpeänä poikansa kauppakorkeassa tekemää kandityötä. Itse olen aikoinaan tehnyt kauppaopistossa paljon laajemman seminaarityön. Kandityön aihe oli simppeli ja siinä ladeltiin itsestäänselvyyksiä, joita osaisi kirjoittaa ilman mitään lähteitä. Ja minä kun olen luullut, että yliopistossa/korkeakoulussa on kaikki Hirweän Vaikeaa.

2000-luvulla ja ilmeisesti tutkinnonuudistuksen vuoksi. Myös esim. kandin pituus on nykyisin 15-25 sivua ihan vain siksi, etteivät ne jää roikkumaan.



Kun opiskelin 90-luvulla humanistisessa tiedekunnassa, niin juuri kenenkään gradu ei ollut alle 100 sivua. Lähteitä keskivertogradussa oli yli 40 (tämä siis koskee teoksia, ei pelkkiä artikkeleita). Monella gradu oli kuitenkin tuota paljon laajempi. Nykyvaatimukset on noin 60-80 sivua. Lähteitä on toki enemmän, koska suurin osa niistä on lyhyitä artikkeleita ja helposti sähköisessä muodossa poimittavia.



Olen nähnyt useita AMK:n lopputöitä ja niitä EI VOI verrata graduun. Monet on sellaisia, että ne pystyy tekemään kuka tahansa normaalilla tiedonhakumenetelmällä. Ei tarvita alan koulutusta.

tekevät siitä sellaisen ihan omasta mielenkiinnostaan, ei siksi että se olisi välttämätöntä hyväksytyn työn aikaansaamiseksi. Muistan itsekin jo silloin opiskelijana lukeneeni kirjastossa jotain C:n graduja ja ihmetelleeni että sellaisella hötöllä tosiaan voi päästä läpi.



Yksi kaverini sen sijaan rakensi omaansa kuin iisakin kirkkoa ja lopulta, jo vuosia työelämässä oltuaan, jätti sen kesken. Yritti ikään kuin tehdä gradusta väitöskirjamittakaavaista, mikä ei tietenkään onnistunut.

ja se ajatustyö ennen tätä. On mahdollisesti luotava itse validit mittarit ym. ja kun aineisto on kasassa, jäljelle jää analysointi ja kirjoittaminen.



Nykyään gradut ei saa olla kauheen pitkiä, me ei olla vielä siirrytty artikkelityypin graduihin, mutta vähän sinne päin.

sanoisin. Laadultaan huonon gradun voi vääntää vaikka parissa päivässä. Monet tekee töitä gradun eteen muutaman vuoden. Mikä ei sekään ole toivottavaa.

Minkä tieteenalojen graduja katselit?

Myös ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä on isoja eroja. Jotkut amkit hyväksyvät naurettavia haastatteluperusteisia opinnäytteitä joissa ei ole tiedettä edes siteeksi, toiset taas vaativat rutkasti enemmän opinnäytetöiltä, paljon enemmän kuin jotkut yliopistot.

Siihen meni kuukausia, mutta ei tietenkään kokpäiväisesti, vana työn ohessa. Sitä ei kyllä olisi jaksanut kokopäiväisesti tehdäkään, tai olisi silmät harottaneet jo taivaalle. Mä etsin tietyistä teksteistä tiettyjä ilmiöitä, joten aineiston kasaaminen tarkoitti todella paljon lukemista.



Aineistosta tuli kyll hyvä, mutta ei sitä arvostettu edes arvostelussa (vaikka tietenkään siitä ei tullut myöskään moitteita). Joten miten joku maallikkolukija voisi ymmärtää aineiston keräämisen työläyttä.



Sitten se itse gradun kirjoittaminen ei periaatteessa ollut sen jälkeen mutkikasta. Mutta olemattoman graduohjauksen vuoksi se tuntui silloin kokemattomana aika vaikealta.



Eli kyllä se silloin vain kovaa vääntämistä oli, vaikka lopputulos ei millään tavalla kummoisempi olekaan.



Mutta sen jälkeen onkin ollut helppoa muissa opinnoissa, joita olen tehnyt valmistumisen jälkeen. Isompiinkaan seminaaritöihin ei ole mennyt kuin päivä tai pari, kun on kokemusta ja tietää jo minkä tyyppiset aiheet on helppo toteuttaa.



Ja tällä mun toisella alalla on oikeasti vaatimukset aika heppoisia. Eli tiedekunnalla ja tiedekunnalla on eroa.