Olisi ihana asua Helsingissä!

Olen luovalla alalla ja työt on nyt vähissä. Helsingissä niitä olisi paljon paremmin eli tulot nousisi huomattavasti jos/kun saisin kokopäivätyötä mitä nyt ei siis ole. Toki kulutkin. Asuinpaikka pitäisi valita huolella, totta.



Maalle en muutaisi ikipäivänä. Jouduin lapsena asumaan muutaman vuoden maalla enkä viihtynyt yhtään. Inhoan yli kaiken sitä että kaikki tuntee toisensa ja naapurit vaan paukkaa kahville koska huvittaa. Olen henkeen ja vereen kaupunkilainen! Rakastan sitä anonymiteettia, että voi kävellä kadulla eikä välttämättä koko päivänä tule yhtään tuttua vastaan. Mutta ystäviä mulla jo Helsingisä olisi, eli en olisi yksin kuitenkaan.



Kulttuuritarjonta on meille tärkeää, sitä on Tampereellakin, mutta stadissa huomattavasti enemmän.



Eniten tässä kuitenkin painaa lasten onnellisuus. Tampere ON turvallisempi ja rauhallisempi paikka kasvattaa lapsia. Vaikka narkkeja, deekuja, huoria ja kerjäläisiä on täälläkin. Ja taitaa kaikki lähivuosien paloittelumurhat ja aika moni kidutustapaus olla Tampereella tapahtunut...



Luulenpa, että on paras kasvattaa lapsen vielä hetken aikaa Mansessa. Kun vanhin menee lukioon on ehkä hyvä aika vaihtaa maisemaa. Silloin lapset saa kasvaa lapsuutensa Tampereella, mutta pääsevät parhaisiin mahdollisiin lukioihin. Joo on täälläkin hyviä kouluja mutta silti. Silloin muutto ei ole ehkä enää niin hirveä irtirepiminen kuin alakouluaikana.



Kiitos keskustelusta, kommentoikaa ihmeessä vielä.On kiinnostavaa kuulla mielipiteitänne. :) ap

Ainoa vaihtoehto tälläiselle joka on täällä syntynyt ja kasvanut. Kaikki lähimmäiset on täällä ja tutut kulmat. En voi kuvitellakaan että muuttaisin täältä pois.



Kesä tulee, varsinkin kesällä helsingissä on ihanaa!

Lähes kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla, lapset pääsevät kävelymatkan päässä olevaan päiväkotiin ja lähellä olevaan kouluun.

Eikö nimenomaan syrjäseuduilla kuskailla lapsia autoilla päiväkoteihin ja kouluihin aika pitkiäkin matkoja? Stadissa onnistuu yleensä julkisilla/kävellen.

Mutta joo tervetuloa vaan tänne. Viiskulma, Espa, uimastadikka, Hietsu... joku näissä kulmissa vaan viehättää :)

tarhamatkaan jos se ei ole kodin läheisyydessä tai työmatkan varrella.

Muutama kilometri väärään suuntaan niin voi tarkoittaa julkisilla 45 min lisälenkkiä. Ja jos sen joutuu autolla tekemään kehillä niin äkkiä menee tulee 20 min extraa.

Meille esim tarjottiin tarhapaikkaa jonne oli 4 km matka kävellen kodilta, julkisilla 45 min suunta. Ja tämä helsingissä. Autolla olisi pitänyt mennä kehää ja vihdintietä, jotka ovat melkoisen tukossa ruuhkaaikohin. Ei kiitos sanoin minä.

Sanoisin, että maaseuden äiti kuskaa lasta aika pikälle jos 45 min ajaa suuntaan.

Eikö nimenomaan syrjäseuduilla kuskailla lapsia autoilla päiväkoteihin ja kouluihin aika pitkiäkin matkoja? Stadissa onnistuu yleensä julkisilla/kävellen.

Me asutaan vanhassa esikaupungissa ja kyllä täällä valtaosin porukka kävellen päiväkotiin tulee. Siis aika lähialueilta porukka kulkee. Helsingissä on kyllä hyvät lapsiperhepalvelut ainakin mun mielestä.



3-5-vuotiaiden kerhot ilmaisia

Leikkipuistotoiminta

Lähineuvolat ja kirjastot

Kulttuurikeskuksen palvelut, tosi paljon maksutonta toimintaa esim Malmilla, Annantalolla jne.

Helsinki-lisä

Lastenklinikka

Haltiala ja Falkulla

Kaupungin ulkoilualueet

itse paljasjalkaisena jouduin muuttamaan Vantaalle, että rahat riitti perheasuntoon. Odotan, että jälkikasvu hankkiutuu omilleen niin palaan keskustaan pienempään asuntoon.



Mut omaa autoa ei kannata stadissa pitää. Tuut hulluks pysäköintiongelmien kanssa.

joka asuu 1,5 h päässä Helsingistä. Mulla ei ole mitään Hesaa vastaan, paitsi ne korkeat asumiskustannukset.

Meillä on 3 makuuhuoneen omakotitalo noin 15 minsan päässä 100 000 asukkaan kaupaungista ja ollaan maksettu siitä 82 000 euroa. Siihen sisältyy 30 000 remontti.

Meillä ei ikinä olisi varaa ostaa Helsingistä yhtään mitään! Mutta täällä maalla voidaan asua omakotitalossa, joka on muuten vanha, mutta lattiasta kattoon sekä keittiöt, kylppärit yms pinnoilta ihan uusia.

Joskus harmittaa, että kaikki on automatkan päässä, mutta kyllä mua Hesassakin jurppisi jos kaikki olisi jonkun bussimatkan päässä. Onhan sielläkin lähdettävä sieltä kotikadulta että pääsee keskustaan.

Muuten voisin asuakin siellä, mutta meillä on perheen nettotulot 3600 euroa kuussa ja tuntuu, että Helsingissä se ei riitä, siksi ei haeta työpaikkoja Hesasta, vaan tehdään töitä täällä "maalla".

Asutaan itse Helsingissä. Pienempi nätti kaupunki ja asuminen halvempaa.

Helsnki näyttäytyy yleensä kantakaupunkina mikä onkin ihan hieno kaikin puolin.

Suurin osa Helsingistä on pelkkää lähiötä, huonot palvelut, pitkät matkat, onnetonta pöpelikköä (Ah, luontoa).

tutustuisit aitoihin ihmisiisn. saisit tuntea mitä on kun naapuri välittää sinusta ja kyläyhteisö huolehtii lapsistasi. tuntisit kaikki. ovesta voisi koska tahansa tulla kuka tahansa kahville.. ja parasta ison talon saisit 200 00 eurolla..

Olisi kamalaa tuntea kaikki, ja että kuka vaan voi koska tahansa tulla ovasta sisään. Ei kiitos.

eikä täällä ole kovin mukava asua. 15 vuotiaasta saakka haaveilin Tampereelle muuttamisesta. Mun mielestä siellä oli niin kaunista, iso paikka ja mukavia ihmisiä. 10 vuotta sitten mun ykköshaaveeksi tuli Helsinki. Mä niin haluaisin muuttaa sinne. Ehkä joskus eläkepäivinä.

Joku nainen ja mies nussi taas valokuvauskopin verhon takana asemalla. Nainen olisi voinut olla miehen äiti, joten varmaan maksullinen tapaus. Jalat näkyi verhon alta ja sieltä ne sitten housujaan nostellen tepastelivat ulos lähtien eri suuntiin. Ja äidit, lapset ja vanhukset kulki ohi ja varmasti huomasivat.

Ei kai vaan... siis ihanko oikeasti myös ÄIDIT näkivät tuon jäätävän seksikohtauksen? Eihän äitien sovi seksiä nähdä! =O

Olen asunut nyt 2 vuotta stadin sydämessä, ja nautin tästä joka päivä! Eilenkin kävelin hyvän lenkin poiketen tuon tuosta johonkin ihanaan, pieneen, putiikkiin, jotka myivät toinen toistaan ihanampia kenkiä/vaatteita/keittiötavaroita/sisustustavaroita/mattoja... En halua enää ikinä muuttaa täältä pois!



Varmaan tähänkin tulee kohta kymmenen kommenttia, että "kuka idiootti tahtoo asua siellä melussa ja saasteessa". Sanoisinpa siihen vain, että asukoon kukin siellä missä haluaa - minä en viihtyisi Pihtiputaan peräkylässä, mutta en moiti ketään, jonka siellä asuminen tekee onnelliseksi.

itse haikalen takaisin. Elämisen rytmi on täällä todella kiireinen ja ihmiset ovat töykeitä. Kaipaan leppoisampaan menoon Tampereelle takaisin. Tampereella on kuitenkin ok-palvelut ja tarvittaessa Helsinkiin pääsee nopeasti junalla. Ei sitä potentiaalista kulttuuritarjontaa ehdi koskaan hyödyntää, jos ei asu keskustassa tai jos on lapsia. Joudutte kuintenkin muuttamaan lähiöön, josta pendelöitte keskustaan tunnin. Eikä aikaakaan kun kaipaatte takaisin. Muuttakaa mieluummin Tampereella kivemmalle paikalle.



Jos ei aivan pakko ole, niin en suosittelisi muuttamaan.

Kun mä tulen Helsinkiin lomalle, niin ollaan usein Vaakunassa ja saan erittäin hyvin unen päästä ratikoiden kolistellessa. Lapset kun saan nukkumaan, niin mä menen istuskelemaan ikkunalaudalle ja vain katselen ulos ja nautiskelen näystä. =)

Kun mä tulen Helsinkiin lomalle, niin ollaan usein Vaakunassa ja saan erittäin hyvin unen päästä ratikoiden kolistellessa. Lapset kun saan nukkumaan, niin mä menen istuskelemaan ikkunalaudalle ja vain katselen ulos ja nautiskelen näystä. =)

Ymmärrän :) Öinen, valaistu stadi on yksi munkin lempinäyistä :) Tietysti valoisa, kesäöinen stadikin on aivan käsittämättömän kaunis...

t. 45

tutustuisit aitoihin ihmisiisn. saisit tuntea mitä on kun naapuri välittää sinusta ja kyläyhteisö huolehtii lapsistasi. tuntisit kaikki. ovesta voisi koska tahansa tulla kuka tahansa kahville.. ja parasta ison talon saisit 200 00 eurolla..

Oon asunut maalla ja just kamalinta oli se, että kuka tahansa saattoi saapastella koputtamatta ja etukäteen ilmoittamatta sisään. Kerran tuli puolisukulainen, kun meillä oli herkkä hetki sohvalla miehen kanssa.

Ja kamalaa oli sekin, että kaikki "auttoivat" mutta oikeasti kyttäsivät ja halusivat tietää toistensa intiimitkin asiat. Aika vähäistä oli sellainen hienovarainen kohtelias tarkkaamattomuus. Sitä oli lähinnä muualta muuttaneiden nuorempien parissa. Natiivien "yhteisöllisyys" oli juoruilua toisten asioista.

Aika tarkkana sai olla, että mitä puhui kenellekin. Kysely asioista oli utelua ei ystävällistä kyselemistä. Omat asiansa kuuli sitten toiselta puolen kylää.

etenkin keskustassa on toki kallista asua, mutta liikkumiskuluissa säästää aika paljon kun kaikkialle pääsee fillarilla, kävellen tai pari pysäkkiä ratikalla. Syrjäseuduilla auton (tai joskus jopa kahden) välttämättömyys tulee aika kalliiksi sekin.

on ihanaa, ja jos sit asuu lähiössä, kaikki onkin kamalaa. Asuin sinkkuna Kalliossa, ja se oli ihanaa, ja nyt asun perheeni kanssa pohj.Helsingissä, ja tääkin on ihanaa! Oikeesti mulla on varmasti paremmat ulkoilumahdollisuudet kuin monella maalaisella, vieressä on isot futiskentät, on ilmaiset tenniskentät ja jopa rantalentiskentät. Ja ainaki mä hujautan tästä ihan 15-20 min bussilla keskustaan, välillä lauantaisi lapsen kans tedään retkiä vaikka luonnontieteelliseen tai Ateneumiin, mitä nyt sattuu mieleen tuöleen. Samoin mä ainakin kerkiän sinne kulttuuriharrastuksiinkin, onhan mulla mies joka katsoo lapsia! Varsinkin viime hetken lippuja saa välillä halvemmalla esim. oopperaan, joten ei kauheen kummoisia järjestelyjä vaadi hypätä bussiin, mennä oopperaan ja tulla bussilla kotiin. Nää negatiiviset kirjoitukset täällä kauheen pitkistä välimatkoista jne on pakko olla jonkun pikkupaikkakuntalaisen kateellisia provoja, koska se ei olieesti ole niin vaikeeta!

"Lähes kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla, lapset pääsevät kävelymatkan päässä olevaan päiväkotiin ja lähellä olevaan kouluun. Lääkäriin pääsee samana päivänä kun vain haluaa, kunnalliseen hammaslääkäriin pääsevät kaikki. Et taida olla ihan tietoinen siitä, miten palvelut pelaa - muualla."



No minä olen asunut niin Tampereella kuin muissakin pienemmissä kaupungeissa ja Helsingissä (asuinalueellani) pääsee kyllä parhaiten lääkäriiin. Kävelymatka. Samoin lapsen päiväkoti kävelymatkan päässä. Muualle pääsee julkisilla.

Tampereella ei julkiset yhtä hyvin kulje, samoin lääkäriin oli jonot. Pienemmässä kaupungissa samoin sai jonottaa terveyskeskuksessa, julkiset eivät kulkeneet, päiväkoti olisi ollut melko lähellä, mutta sinne ei päässyt kuin vuoden jonotuksen ja lapsen kuskaamisen jälkeen.