Jättääkö 2.5v ja 0.5v mummolaan ja mennä
viikoksi 7veen ja miehen kanssa risteilylomalle. Tämä on aika iso kysymys. Toisaalta on surkeaa, kun isompi poika ei enää pääse mihinkään, esim. tälle lomalle lennetään 18h, joten ei mitään toivoa, että ainakaan minun pienempiäni voisi lentokoneeseen ottaa, mutamaksi tunniksikaan.
Toisaalta, matkalle tulee iso joukko lähisukulaisia, mentäisiin yhdessä ja olisi kiva heiädnkin kanssa viettää joskus aikaa. Isä myös kustantaisi osan matkasta.
Periaatteessa mies voisi jäädä lasten kanssa myös, mutta onhan se hänelle vähän tympeä, eikä tässä kaksinkaan juuri olla.
Mitä siis tehdä? Pikkuiset tuntevat mummon ja papan oikein hyvin ja onhan heistä toisilleen henkistä seuraa. Pienempi ei tietysti tajua vielä erojen päälle, mutta isommalle on jo vähän tiukempi juttu ehkä?
Kommentit (111)
Minä taas pidän erittäin olennaisena, että matkustelee lapsen kanssa, kun siihen on vara.
Miksi sitten teit niin monta lasta peräjälkeen että sinulla on varaa muttei helppoa mahdollisuutta matkustella sielusi kyllyydestä lasten kanssa? olisiko kannattanut tyytyä yhteen lapseen tai tehdä lapset monen vuoden ikäerolla? Tuliko vanhemmuuden rankkuus sinulle yllätyksenä? Ajattelitko jo lapsia tehdessäsi lykätä heidät muiden hoiviin että voit itse matkustaa???
Tokihan se tekee lapsista myös kansainvälisempiä, mutten ehkä panostakaan siihen, että lapseni asuisivat perähikiällä duunarina ja repivät elämyksiä uimahallireissuista tai vaikkapa pitkistä kävelyistä.
Monet kuvailemasi kaltaiset ihmiset ovat PALJON onnellisempia kuin sellaiset, jotka ovat päässeet kaukomatkoille- tai jotka on hylätty sukulaisiin vanhempien matkojen ajaksi. Olet erittäin ikävän kuuloinen ihminen. Minäminäminä olen parempi kuin muut.
Meinaatko tosissaan, että kolmen superallergisen lapsen äiti ei tätä tiedä. Ihanko tosissaan? 'vanhemmuus on sitä, että joistain asioista pitää vaan luopua' Menisin ilman yhtäkään lasta, ja usein, jos tämä asia ei kiinnostaisi.
Oliko pakko hankkia monta lasta?????
Toisaalta, vanhemmuuden ei tarvitse myöskään olla sitä, että KAIKISTA asioista pitää luopua. Esim. parisuhteesta. Olen kuullut, että ihmiset tekevät parsuhdereissujakin.
Ei kaikista mutta sellaisista jotka vahingoittavat lasta.
/
Ei ole saatu lupaa erottaa lapsia vanhemmistaan tällaisen tutkimuksen vuoksi, koska on tulkittu, että tähänastisen tiedon perusteella ero vanhemmista ei ole lapselle hyväksi. Siksi ei ole tehty koeasetelmaa, jossa osa lapsista on erossa ja osa ei, koska epäillään, että sen eron vaikutukset ovat liian vakavia.
uimahallia kauempana. Minä taas pidän erittäin olennaisena, että matkustelee lapsen kanssa, kun siihen on vara. Tokihan se tekee lapsista myös kansainvälisempiä, mutten ehkä panostakaan siihen, että lapseni asuisivat perähikiällä duunarina ja repivät elämyksiä uimahallireissuista tai vaikkapa pitkistä kävelyistä.
En tiedä, huomaatko itse, millaista kuvaa itsestäsi maalaat. Suoraan sanottuna vaikutat hyvin itsekeskeiseltä, materialistiselta ja jupahtavalta mammalta, jonka oma hyvinvointi ajaa kaiken edelle. Kaiketi toivoit saavasi huonon omantuntonsi hiljennettyä kysymällä tätä asiaa av:lta, mutta kun niin ei käynytkään, niin sitten veditkin pussillisen palkokasveja syvälle kitusiin.
Jos vähän useammat ihmiset kasvattaisivat lapsiaan siihen, että uimahallireissu riittää elämykseksi, niin ehkä tämä maailma pelastuisi. Jos todellakin 7-vuotias osaa jo vaatia kaukomatkaa, niin mielestäni on aihetta huolestua vakavasti. Minkä luulet muksullesi riittävän vaikka viiden vuoden päästä?
Selvästi olet jo päätöksesi tehnyt. Anna palaa vain. Sullahan sitä fyffeä on. Kyllä sillä ne pienten terapiakäynnitkin sitten joidenkin vuosien päästä kustantaa.
lapsena ollenkaan ovat olleet selvästi vaikeuksissa näissä asioissa, kun yritysmaailmassa on lähdetty ulkomaille.
Muutamme ehkä jossain vaiheessa, mutten nähnyt sitä vaihtoehtona ulkomailla matkustelulle. Eikö se ole vähän työläämpää kuitenkin?
ap
uimahallia kauempana. Minä taas pidän
erittäin olennaisena, että matkustelee lapsen kanssa, kun siihen on vara. Tokihan se tekee lapsista myös kansainvälisempiä, mutten ehkä panostakaan siihen, että lapseni asuisivat perähikiällä duunarina ja repivät elämyksiä uimahallireissuista tai vaikkapa pitkistä kävelyistä. Meinaatko tosissaan, että kolmen superallergisen lapsen äiti ei tätä tiedä. Ihanko tosissaan? 'vanhemmuus on sitä, että joistain asioista pitää vaan luopua' Menisin ilman yhtäkään lasta, ja usein, jos tämä asia ei kiinnostaisi. Toisaalta, vanhemmuuden ei tarvitse myöskään olla sitä, että KAIKISTA asioista pitää luopua. Esim. parisuhteesta. Olen kuullut, että ihmiset tekevät parsuhdereissujakin. apMun mielestä vanhemmuus on sitä, että joistain asioista pitää vaan luopua. Tässä tapauksesta tosta matkasta. Me tehtäis niin, että a) kukaan ei mene b) jompikumpi vanhempi menee pojan kanssa. Teette miehen kanssa jonkun lyhyemmän reissun kahdestaan (esim. yksi yö toisessa kaupaungissa) ja 7 veen kanssa vaikka normiristeilyn Ruotsiin. Lapsi ei tosiaan völttämättä tarvitse mitään "suurta", kunhan muistatte huomioida hänetkin arjessa ja joskus viettää laatuaikaa pelkästään hänen kanssaan. Siihen riittää kyllä vaikka uimahallireissu.
eli lapsen kansainvälistymisen kannalta se on ihan sama, näkeekö Pieksämäen rautatieaseman vai Frankfurtin lentokentän, kansainvälistymisen aste on ihan sama.Mutta entä jos muuttaisitte lapsinenne ulkomaille, silloin se 7v pääsisi toivotulle pitkälle matkalle.
Eli lapsuusian Ja aikuisian valilla ei voi matkustaa?
lapselle hyväksi olla pikkusisaruksistaan noin pitkään erossa... sisaruksetkin ovat toisilleen yllättävän tärkeitä!
Mutta ap on kai päättäny lähteä ja etsii vaan täältä "lupaa" lähtöönsä.
Ehkä minä olen köyhä ja tyhmä, mutta en lähtis edes vähän isompien lasten kanssa noin pitkälle lennolle!
älykkyyteen tulkinnassa, mikä on ollut minulla usein väärä strategia. Eli toivon, että ihminen ei ole niin yksinkertainen, että tekee yleistyksen 'fiksua matkustaa ulkomailla' -> 'juppi' -> 'itsekäs' -> 'tuhoaa maailman'.
Tiedän, tiedän, eihän tämä mene koskaan perille :(
Sitä en tiedä, miltä mielestäsi maailma pelastuu, jos lapsi käy vain uimahallissa. Enemmän minä ajattelisin, että moninaiset virikkeet kehittäisivät älykkyyttä, joka voisi korreloida kiinnostuksena tieteisiin ja uuden oivaltamisena ja lopulta yhteiskunnan pelastumisena vaikkapa fuusioenergian kehittämisen jälkeen. Darwinilla oli esim. loistavat mahdollisuudet matkustella ja mielestäni se johti loistavaan teoriaan.
ap
uimahallia kauempana. Minä taas pidän erittäin olennaisena, että matkustelee lapsen kanssa, kun siihen on vara. Tokihan se tekee lapsista myös kansainvälisempiä, mutten ehkä panostakaan siihen, että lapseni asuisivat perähikiällä duunarina ja repivät elämyksiä uimahallireissuista tai vaikkapa pitkistä kävelyistä.
En tiedä, huomaatko itse, millaista kuvaa itsestäsi maalaat. Suoraan sanottuna vaikutat hyvin itsekeskeiseltä, materialistiselta ja jupahtavalta mammalta, jonka oma hyvinvointi ajaa kaiken edelle. Kaiketi toivoit saavasi huonon omantuntonsi hiljennettyä kysymällä tätä asiaa av:lta, mutta kun niin ei käynytkään, niin sitten veditkin pussillisen palkokasveja syvälle kitusiin.
Jos vähän useammat ihmiset kasvattaisivat lapsiaan siihen, että uimahallireissu riittää elämykseksi, niin ehkä tämä maailma pelastuisi. Jos todellakin 7-vuotias osaa jo vaatia kaukomatkaa, niin mielestäni on aihetta huolestua vakavasti. Minkä luulet muksullesi riittävän vaikka viiden vuoden päästä?
Selvästi olet jo päätöksesi tehnyt. Anna palaa vain. Sullahan sitä fyffeä on. Kyllä sillä ne pienten terapiakäynnitkin sitten joidenkin vuosien päästä kustantaa.
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta mielestäni paras ratkaisu olisi laittaa 7v sukulaisten mukaan sinne risteilylle ja teidän muu perhe jäisi kotiin.
Puolivuotiasta ei todellakaan jätetä hoitoon viikoksi! Etkö ole kuullut sellaista nyrkkisääntöä, jonka mukaan muiden kuin vanhempiensa hoitoon voi jättää 1v=1yö, 2v=2yö jne. Täten 7v voisi olla viikon sukulaisten kanssa lomamatkalla ilman vanhempiaan.
Hän ei halua 18 tunnin lennolle ja viikon risteilylle vaan luulee reppana, että pitkä viikonloppu Itävallassa olisi matkustamista. Hänestä ei todennäköisesti koskaan tule kansainvälistä liikemiestä, vaikka puhuu jo nyt kolmea kieltä sujuvasti. Matkustamme liian lähellä kotia, ei lapsesta ikinä tule mitään.
tein monta lasta. Miksi itse olet tehnyt lapsia?
Ei todellakaan tullut yllätyksenä, sinulle tulisi, jos tietäisit, millaista meillä on. Keskivertoäidille on tullut.
Mutta en näe tätä ollenkaan nyt niin radikaalisti, että ihmisellä, joka miettii, että menisi vanhemman lapsen kanssa viikoksi ulkomaille, ei ole oikeutta tehdä enempää lapsia.
Millä hormoneilla te näitä juttuja kirjoitatte?
ap
Minä taas pidän erittäin olennaisena, että matkustelee lapsen kanssa, kun siihen on vara.
Miksi sitten teit niin monta lasta peräjälkeen että sinulla on varaa muttei helppoa mahdollisuutta matkustella sielusi kyllyydestä lasten kanssa? olisiko kannattanut tyytyä yhteen lapseen tai tehdä lapset monen vuoden ikäerolla? Tuliko vanhemmuuden rankkuus sinulle yllätyksenä? Ajattelitko jo lapsia tehdessäsi lykätä heidät muiden hoiviin että voit itse matkustaa???
Tokihan se tekee lapsista myös kansainvälisempiä, mutten ehkä panostakaan siihen, että lapseni asuisivat perähikiällä duunarina ja repivät elämyksiä uimahallireissuista tai vaikkapa pitkistä kävelyistä.
Monet kuvailemasi kaltaiset ihmiset ovat PALJON onnellisempia kuin sellaiset, jotka ovat päässeet kaukomatkoille- tai jotka on hylätty sukulaisiin vanhempien matkojen ajaksi. Olet erittäin ikävän kuuloinen ihminen. Minäminäminä olen parempi kuin muut.
Meinaatko tosissaan, että kolmen superallergisen lapsen äiti ei tätä tiedä. Ihanko tosissaan? 'vanhemmuus on sitä, että joistain asioista pitää vaan luopua' Menisin ilman yhtäkään lasta, ja usein, jos tämä asia ei kiinnostaisi.
Oliko pakko hankkia monta lasta?????
Toisaalta, vanhemmuuden ei tarvitse myöskään olla sitä, että KAIKISTA asioista pitää luopua. Esim. parisuhteesta. Olen kuullut, että ihmiset tekevät parsuhdereissujakin.
Ei kaikista mutta sellaisista jotka vahingoittavat lasta.
Minä haluan vielä 7-vuotiaan meidän sukulaisten kanssa yhteiselle reissulle, joka ei toistu usein. Miten se on niin vaikea käsittää? Itävallassa ei ole mitään vikaa, siellähän mekin käymme normaalisti.
Miten täällä on niin käsittämättömän vaikea ihmisten vastata edes yhtä neutraalia lausetta. Onko se niin masentavan totta, että täällä pyörii vain katkeria ja ahdistuneita ihmisiä.
ap
Hän ei halua 18 tunnin lennolle ja viikon risteilylle vaan luulee reppana, että pitkä viikonloppu Itävallassa olisi matkustamista. Hänestä ei todennäköisesti koskaan tule kansainvälistä liikemiestä, vaikka puhuu jo nyt kolmea kieltä sujuvasti. Matkustamme liian lähellä kotia, ei lapsesta ikinä tule mitään.
niin kukaan ei puhuis mitään.
No ehkä lennon pituudesta...
Mutta se ei ole hyväksi lapsille, että jätät heidät viikoksi mummolaan. Sille et saa hyväksyntää tältä pastalta.
Mutta sinun lapset, eikä heitä tän takia huostaan oteta. Joten hyvää matkaa!
ja mietin voiko tällaista olla?
Viikoksi 2.5v ja 0.5.v mummolaan?! :O
Ymmärrän kyllä että 7.v.stä olisi kiva lähteä mutta ethän sinä voi jättää noin pieniä viikoksi!
Nyt tulee moraalisaarnaa ja pahoittelen jo etukäteen. Kun lapsia päätetään tehdä, sitä täytyy asennoitua siihen että lasten ehdoilla tuollaiset lomareissut järjestetään. Vielä pari vuotta niin tuollaiset jo onnistuu mutta ei vielä.
Mies kotiin tai lapset mukaan.
Ja minullakin on useampi lapsi mutta noin hulluja en koskaan ole edes ajatellut. Kyllä vähän surulliseksi pistää miksi äideillä on niin kiire lähteä reissuille ja vielä pieniä hoitoon. Hyvänen aika, pienin syntynyt vasta puolivuotta sitten!
Ja kysymykseen vastaus: no, en todellakaan jättäisi. Selvästi haet vaan hyväksyntää sille täältä, mutta mieti nyt hiukan: olet jättämässä 0,5-vuotiasta tuosta vaan mummulle pitkäksi aikaa? Ihan äitiys hukassa? Aivan järjetön ajatuskin.
Mä en jättäisi edes tota meidän 2-vuotiasta viikoksi, vaikka seuraksi jäisi 8-vuotias. Toisaalta me ollaan reissattu tosi paljon ja lapset aina mukana. Pari kertaa on käyty miniristeilyllä miehen kanssa kaksin, mutta pidemmät matkat aina lasten kanssa. On käyty Roomassa, on käyty Thaimaassa, on käyty Kanariat ja Turkit. Ja aina lapset mukana. Esikoinen aloitti matkustusuransa 5kk:n iässä ja nuorempi 1-vuotiaana. Eli kateudesta ei ole kyse ja kotiinkaan ei tarvi lukkiutua lasten kanssa. Lapset vaan kulkee vaan mukana. Piste.
Millainen äiti kuvittelee, että puolivuotias ei osaisi kaivata äitiään?
Ennemminkin sanoisin, että 2,5v sentään tajuaa kun sille sanoo että äiti tosiaan tulee takaisin, mutta ei silläkään ole sellaista ajantajua, että ymmärtäisi kuinka pitkä aika on viikko.
joita näkee siis kaksi kertaa vuodessa (kaikkien meidän lähisukulaiset eivät asu lähellä) kanssa vieraaseen paikkaan. Enkä usko ollenkaan, että heistä kukaan, poikamiesveljiäni ja -isäni osaisi häntä hoitaa. Kyseessä kuitenkin vasta 7-vuotias. Alle 3-vuotiaat ovat oikein tyytyväisiä mummolassa kylässä, vauva tajua mitään, mutta 7-vuotias olisi ihan helisemässä ja soittelisi itku kurkussa.
ap
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta mielestäni paras ratkaisu olisi laittaa 7v sukulaisten mukaan sinne risteilylle ja teidän muu perhe jäisi kotiin.
Puolivuotiasta ei todellakaan jätetä hoitoon viikoksi! Etkö ole kuullut sellaista nyrkkisääntöä, jonka mukaan muiden kuin vanhempiensa hoitoon voi jättää 1v=1yö, 2v=2yö jne. Täten 7v voisi olla viikon sukulaisten kanssa lomamatkalla ilman vanhempiaan.
älykkyyteen tulkinnassa, mikä on ollut minulla usein väärä strategia. Eli toivon, että ihminen ei ole niin yksinkertainen, että tekee yleistyksen 'fiksua matkustaa ulkomailla' -> 'juppi' -> 'itsekäs' -> 'tuhoaa maailman'. Tiedän, tiedän, eihän tämä mene koskaan perille :( Sitä en tiedä, miltä mielestäsi maailma pelastuu, jos lapsi käy vain uimahallissa. Enemmän minä ajattelisin, että moninaiset virikkeet kehittäisivät älykkyyttä, joka voisi korreloida kiinnostuksena tieteisiin ja uuden oivaltamisena ja lopulta yhteiskunnan pelastumisena vaikkapa fuusioenergian kehittämisen jälkeen. Darwinilla oli esim. loistavat mahdollisuudet matkustella ja mielestäni se johti loistavaan teoriaan. ap
Yksi suuri virike eli 18 tunnin lentomatka ei kehitä lapsen älykkyyttä yhtä paljon kuin vaikkapa 18 pienempää tunnin virikettä. Tämän muuten tiesi jo Darwinkin.
Oletat, että erilaiset virikkeet voisivat kehittää älykkyyttä, joka puolestaan korreloisi kiinnostuksena tieteisiin. Ehkä sinun ensin pitäisi hieman tutkia sitä, miten älykkyyden nykytieteen valossa on esitetty kehittyvän. Sitten voit pohtia, mikä omassa teoriassasi meni pieleen eli onko sinulla puutetta älystä vai mistä, kun teoriasi ei vastaa tieteessä yleisesti esitettyjä teorioita. Toisaalta älykkyyden korreloinnista kiinnostuksena tieteisiin ei siitäkään ole kovin suuria näyttöjä.
Monilla filosofeilla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia matkusteluun ja silti he ovat luoneet loistavia teorioita.
en todellakaan jättäisi kahta pienempää viikoksi hoitoon. Ap hyvä.....oman järjen käyttö tässä elämässä on sallittua. Huhhuh mitä vanhempia.
joita näkee siis kaksi kertaa vuodessa (kaikkien meidän lähisukulaiset eivät asu lähellä) kanssa vieraaseen paikkaan. Enkä usko ollenkaan, että heistä kukaan, poikamiesveljiäni ja -isäni osaisi häntä hoitaa. Kyseessä kuitenkin vasta 7-vuotias. Alle 3-vuotiaat ovat oikein tyytyväisiä mummolassa kylässä, vauva tajua mitään, mutta 7-vuotias olisi ihan helisemässä ja soittelisi itku kurkussa. ap
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta mielestäni paras ratkaisu olisi laittaa 7v sukulaisten mukaan sinne risteilylle ja teidän muu perhe jäisi kotiin. Puolivuotiasta ei todellakaan jätetä hoitoon viikoksi! Etkö ole kuullut sellaista nyrkkisääntöä, jonka mukaan muiden kuin vanhempiensa hoitoon voi jättää 1v=1yö, 2v=2yö jne. Täten 7v voisi olla viikon sukulaisten kanssa lomamatkalla ilman vanhempiaan.
Eli anna lapsen lähteä, se on hänen älykkyytensä kehittymisen ja tulevien tieteellisten innovaatioiden kannalta elintärkeää. 7v pärjää ilman äitiä mainiosti ja nauttii matkasta paljon enemmän, kun ei ole vanhempia rasitteena.
Miksi et laita 7-vuotiasta sukulaisten matkaan sinne risteilylle ja jää loppuperheen kanssa kotiin?
Jos et halua itse olla 7-vuotiaasta erossa viikkoa, niin miten voit olla niistä pienemmistä?
Tai jos 7v ei halua olla erossa viikkoa, niin miten voisit jättää ne pienemmät jotka eivät osaa sanoa että äiti älä mene.
Tämä risteily on nyt ihan äidin tarve, ei lapsen.
Ok, lapselle on kivaa käydä joskus jossain. Mutta ei 18 tunnin lennon päässä... Tärkeintä vielä 7-v:lle on aika omien vanhempien ja sisarusten kanssa. 7-v:lle riittää ne pienet reissut joita olette jo tehneet ja kykenette tekemään koko perheellä.