Miten pääsit nykyiseen työhösi? Työllistyminen on niin vaikeaa.
Olen yhteiskunnalliselta alalta valmistunut akateeminen nainen. Minulla on noin kolmen vuoden työkokemus koulutusta vastaavaan työhön+muuta työkokemusta. Työ ei kuitenkaan ollut aivan unelmahommaa. Jos löydän omaa kiinnostusta vastaavan työn, kokemus ei KOSKAAN riitä edes haastatteluun, vaikka olisin sinänsä valmis tekemään ihan perustason työtehväviin. Miten te muut olette päässeet ns. unelmienne työhön? Edenneet saman yhtiön sisällä?
Kommentit (21)
Onhan siinä riskinsä, mutta saa tehdä juuri sitä mistä tykkää ja on itse vastuussa kaikesta.
Kaks kertaa mut on rekrytoitu suoraan edellisen työantajan palveluksesta seuraavan palvelukseen. Ei ole vaikeaa, kun hoitaa hommansa hyvin.
minulla oli sopiva toimialaosaaminen ja sopiva työkokemus. Ilmeisesti persoonakin sopi. Näin pääsin firman, jossa olen nyt töissä, nykyiseen työhöni pääsin sisäisen hakuprosessin kautta.
eka oikea ja alaan liittyvä duuni oli jossain perähikiällä...siellä muutama vuosi työkokemusta ja sitten verkot veteen.
Perähikiäkin pitää valita niin, että edes viikonlopuksi ehtii ihmisten ilmoille, muuten hajoaa pää.
Teknisiä suunnittelutehtäviä mulla siis.
Työ on vaihtunut, mutta työpaikka on sama. Mua pyydettiin jatkamaan, oluksi osa aikaisena, parin vuoden päästä vakinaistettiin. 24 v jo...
Ja pikkuhiljaa olen "raggannut" asikkaita. Nyt on edessa työntekijän palkkaus.
Olen kokeillut 3 pitkäaikaistyötöntö, mutta olivat katastrofi.
Pari nuorta miestä palkkalistoilla on ja niitä olen tässä kouluttanut. Joskus oppi menee perille joskus et, on vain oltava itsepintainen ja annettava palautetta kunnes sana menee perille. Joskus toki tekevät työt hyvin ja silloin heille pukkaa positiivista palautetta.
Nyt yritän uudellen, ehkäpä nuorisosta saa sopivan koulutettavan. Mene ja tieda.
kysellyt minunlaisiani ihmisiä vapailta markkinoilta. Soitti minulle (ja muutamalle muulle), kysyi työhaastatteluun ja tulin valituksi. Vakipaikka nykyään, kaksi vuotta tuota työtä takana.
rekrytoidaan. sitten pyydettiin töihin ja otin tarjouksen vastaan.
t. virkamies
Olen yhteiskunnalliselta alalta valmistunut akateeminen nainen. Minulla on noin kolmen vuoden työkokemus koulutusta vastaavaan työhön+muuta työkokemusta. Työ ei kuitenkaan ollut aivan unelmahommaa. Jos löydän omaa kiinnostusta vastaavan työn, kokemus ei KOSKAAN riitä edes haastatteluun, vaikka olisin sinänsä valmis tekemään ihan perustason työtehväviin. Miten te muut olette päässeet ns. unelmienne työhön? Edenneet saman yhtiön sisällä?
löydy toista jolla olisi näin nappikoulutus (itselläni opistotason tutkinto, maisterin paperit eri alalta ja vielä jatko-opinnot menossa kolmannelta alalta ja noita kaikkia nykyisessä tehtävässäni tarvitaan) tehtävään ja edellisen työpaikan tuoma meriitti & verkostot vaikka työkokemusta ei ollutkaan enempää kuin 5v, mutta mm opiskelut ulkomailla ja alakouluikäiset lapset, eli ei pelkoa edes äitiyslomista ja näin sain haluamani tj:n paikan. Kiva työ, mutta kukaan mies ei tekisi tällaista työtä ja tuntimääriä 4000e palkalla :(
(kilpailevasta firmasta). Laitoin avoimen hakemuksen ja siihen reagoitiin. Pääsin jollain kummalla sitten töihinkin.
nykyiseenkin hain, mut suhteillahan se kuitenkin tuli, ei siitä mihinkään pääse.
Aluksi sain määräaikaisen työsuhteen, jota ei jatkettu päättymisen jälkeen.
Pari vuotta myöhemmin kollega jäi äitiyslomalle, ja minua pyydettiin hänen sijaisekseen.
Työtilanne firmassa oli heikko koko ajan sen minun ensimmäisen määräaikaisuuteni päättymisen jälkeen, ja tilanne pysyi samanlaisena myös äitiysloman sijaisuuteni päätyttyä, mutta minulle tehtiin parin kk määräaikaisia sopimuksia erilaisten kehitystöiden varjolla.
Lopulta, kun ensimmäisen määräaikaisuuden alkamisesta oli kulunut 5 vuotta, alkoi firmalla menemään paremmin ja sain vakituisen sopimuksen.
Koko sen ajan hain töitä myös muualta, mutta haastattelua pidemmälle en mihinkään päässyt. Markkinatilanne kun oli samanlainen vähän joka firmassa alallani, niin työpaikkoja oli vähän ja työnhakijoita todella paljon.
Kaikki vain loksahti kohdalleen. Erityisesti "päähaastattelijan" kanssa synkkasi ja uskon, että hän jotenkin aisti sen, miten palavasti tämän työn halusin. Itse en usko olleeni ollenkaan pätevimmästä päästä. Hakijoitakin oli lähes sata. Olin aivan vastikään valmistunut ja työkokemusta omasin vain joitakin kuukausia.
Työhaastattelutilanteeseen liittyi pieniä "työnäytteitä", joista en silloin kokenut suoriutuvani erityisen hyvin. Jälkikäteen selvisi, että muut ilmeisesti selviytyivät vielä huonommin. Työnäytteisiin nimittäin liittyi myös toinen aspekti, jota meille haastateltaville ei siinä tilanteessa kerrottu. Toisin sanoen, "lopputuote" ei merkannut, vaan se, miten haasteeseen suhtautui ja miten työn suorittamisesta tarkkailevien silmien alla selvisi.
Ehkä asiaa auttoi sekin, että olin hyvissä väleissä myös edellisen pomoni kanssa. Edellisessä paikassa minulle ei voitu tarjota vakitöitä, vain pätkiä. Uskon, että saamillani hyvillä suosituksilla oli iso merkitys valinnassa nykyiseen työhöni. Ehkä tähän paikkaan myös nimenomaan etsittiin tyyppiä, joka ei vielä ole ehtinyt kangistua työelämässä.
Mene ja tiedä.
3 vuotta olen ollut tuossa työssä ja nyt odotan vakinaistamista. Akateemisella alalla.
Opiskeluilta jäin sinne töihin.
Tulevaan "suhteilla".