Oonko ainoo, jolla synnytykset ei ole sattunut yhtään vaikka kivunlievitystä ei ole käytetty?

Neljästi olen synnyttänyt ja vastaavaa kipua en ole ikinä missään kokenut. Kolmessa ekassa en ole edes kivunlievitystä saanut (epidruaalia ei anneta nopeasti synnyttäville), mutta neljännestä oli jo markkinoilla spinaalipuudutus.

Kalvot puhkastiin, niin löi niin rajut supistukset päälle, et meinas taju lähteä sen kivun kanssa. Synnytyshuoneessa oli radio päällä, niin kuulin sen radion kuin jostain kaivon pohjalta. Tuikkasivat spinaalipuudutuksen, niin johan elämä hymyili :)



Viides synnytys on lähiviikkoina. APUA! Mut kait mä sen taas klaaraan. Kaikesta huolimatta.

oletko sokea?!

Mitä tolla oli kateuden kanssa tekemistä? Jos joku pipipää heittää herjaa, niin tarkoittaako se sitä että se on kateellinen?

Kyllä.

Kyllä kaikki tuntemani ovat sanoneen synnytyksen sattuneen paljon, eräs sanoi kolmannen synnytyksen olleen lähes kivuton, koska epiduraali oli saatu juuri oikeaan saumaa laitettua.



Itselläni kolme synnytystä olleet niin infernaalisen tuskallisia, että nyt riitti! Ei enää koskaan:)

Olet ärsyttävä besserwisser ja "kun minulla onnistuu tämä niin muillakin pitää onnistua" - tyyppi.



Eipä minulla muuta. Kiitos.

valitettavasti väärin analysoitu. Olen hyvin avarakatseinen ja ymmärrän, että tilanteet ja ihmiset erilaisia. Mutta eikö minulla ole oikeutta kertoa omaa kokemustani aiheesta? En pidä itseäni yhtään parempana. En ymmärrä, mikä sua nappaa, että pitää alkaa analysoimaan tuntematonta. Sanoin vain, että itselläni keskittyminen auttaa niin hyvin, että kipua ei juuri tunne.



4

Olisi aivan ok, että kertoisit omista kokemuksistasi. Mutta sinä toteat faktana, että kaikki on kiinni asenteesta ja annat ymmärtää, että muidenkin pitäisi onnistua tuntemaan synnytyskipu vain hyvänä kipuna, kunhan ymmärtäisivät ottaa oikean asenteen.

tosiaan näkyy, miten kateellisia naiset ovat toisilleen joka asiasta.

Oli helppo ja nopeahko (12h) synnytys, eikä kuulemma sattunut ollenkaan! Kätilöt olivat olleet ihmeissään, sen verran harvinaista se on. Kenestäkään muusta en ole ikinä kuullut, jolle synnytys ei olisi sattunut. Mun eka synnytys oli aivan helvetillinen, en ollut kuvitellutkaan, että niin kovaa kipua voi edes tuntea. Epiduraalia yritettiin laittaa, mutta puudute meni väärään paikkaan eikä toiminut ollenkaan. Toinen synnytys oli helpompi, mutta silti sattui kamalasti.

kivunlievitystä.

en viitannut kehenkään toiseen, vaan kerroin oman kokemukseni, joka MIELESTÄNI AUTTAA ITSEÄNI ENITEN. Pitääkö tämä vääntää rautalangasta. Kirjoituksissani ei ollut mitään viittäusta muihin ihmisiin.



4

Ne joilla sattuu paljon saattaa käsittääkseni olla enemmän hermoja alapäässä. Luulis että se voi olla hyväkin juttu muissa tilanteissa kuin synnytyksessä ;).

"kaikki on kiinni asenteesta" on yleistävä lausahdus jolla viitataan muihinki kuin itseen. Mutta en jaksa enempää vääntää...

Ei ollut mitään positiivista kipua vaan ihan yhtä kauheaa kuin missä tahansa vammassa. Varsinkin ponnistusvaiheessa olin satavarma, että repeän kahtia. Olen synnyttänyt yhden alateitse ja seuraaville vaadin sektion ja sektiokivut ei tuntuneet missään. Yksi kokemus on ylitse synnytyksen: jalkaani tuli ruusun seurauksena jokin paise, joka jouduttiin avaamaan. Koska jalassa oli tulehdus, lääkärin mukaan sitä ei kannattanut puuduttaa. Ainostaan kylmää vettä suihkutettiin, mutta se oli yhtä tyhjän kanssa. Kipu oli helvetillinen, kun puuduttamatta vedettiin paise puukolla auki. Kipu jatkui, kun mätää puritettiin ulos ja kun onkalo huuhdeltiin. Huusin suoraa huutoa koko operaation ajan ja olin hiestä märkä.



Hampaita saa porata ja ronkkia ilman puudutusta. Ei tunnu missään. Olenkin vitsaillut, että eikö synnytystäkin voisi järjestää suun kautta?

lehmäksi, mutta asia on niin että jos joku kovin retostelee asenteensa johtaneen kivuttomaan synnytykseen, mä olen salaa sitä mieltä että ko. ihmisellä on löysä alapää.

Mutta siedettävää kipua. Minulla takana kaksi nopeaa synnytystä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Vedet meni vasta ponnistusvaiheessa ja vauvat alle kolmekiloisia....mä luulen että eniten siinä synnytyskivun kestossa vaikuttaa se, miten helppo ja nopea synnytys sattuu olemaan. Vain pieni osa on asennetta ja hengitystekniikkaa, rentoutumistaitoa.

Munuaiskivikohtaus oli kyllä paljon kamalampi kipu kuin synnytys, jos johonkin yritän verrata.

Todella harvinaista ettei ap tuntenut kipua ollenkaan, hieno homma, kai.

Yleensä vielä ilman mitään kivunlievityksiä. Mulle tulee mieleen että sellainen monen tunnin synnytys on paljon helpompi kuin synnytys joka on nopea ja raju, ei epiduraaleja ei mitään.



Itse olen kokenut synnyttämiset kivuliana. Supistuket on kamalimpia, ponnistusvaihe sentään siedettävä, mutta väsyttävä.



Kaveri sai toisen lapsen ja kuulema vaan pieras sen ulos :)

sillä eihän se ole edes käytännössä mahdollista, että ei sattuisi pusertaa vauvan päätä reijästä mikä on....no paljon pienempi. Kipukynnyksessä ei vaan voi olla niin paljon eroja, että se tunne mikä alapään venymisessä on kun vauva tulee ulos, ei tuntisi suurta kipua. Ei ole mahdollista. Ellei tosiaan ole jotenkin isompi ulostulo aukko?

Supistukset ja muut ihmiset varmaan kokee erilailla. Minulla ne sattui enemmän kuin mikään koskaan, mutta kyllä minä ne kestin. Ja se tunne tosiaan kun se pää tulee alapäästä, on aivan hirvittävän kauhea. Ei sitä voi sanoin kuvata, mutta kyllä senkin kestää.

Tunnetko AP mielihyvää seksissäkään? Jos sinulla on noin tunnoton alapää?

Tunnen seksin hyvin ja tulen helposti. Miehelläni ei edes ole mikään übermeisseli, vaan ihan perus 13 cm kalu, jossa paksuutta pituuteen nähden normaalisti.

ap

no on se sitten kyllä yosi erikoista, kun luulisi, että se hermosto on sitten vajaa tuolla alapäässä jos synnytys ei missään tunnu. Ja sit jos hermosto on vajaa,niin miksi seksikään tuntuisi. En pysty ymmärtämään. Ja varsinkaan sitä,että jos se nahan venyminen alapäässä ei satu, niin miten se on vaan mahdollista. Jos sun suusta vetäis ulos vauvan pään, niin eikö sua sattuis sekään? Kun se nahka tosta suupielistä alkais venyyn ja repeileen? Kun eikös se nyt olis sitten niin, että jos sulla siinä nahassa on jotain "vikaa" että ei tunnu, niin eikö se nahka olis sit kauttaaltaan tunnoton? Vai voiko se tosiaan olla vaan yhdestä osasta elimistöä.

En pysty vaan ymmärtämään tätä :) sori. Jotenkin ymmärtäisin jos supistukset ei satu. Ja ihmisellä on jotenkin vaan erilainen kroppa, että ne supistukset ei samanlailla satu kun muille. TAI sitten, että olisi joku ihmeelline tunnoton iho, mutta sitten se varmaan olis kauttaaltaan koko kropassa. Miten se tunnottomuus olisi vain alapäässä? Ja miten samalla ihmisellä voisi olla tällainen erikoinen kroppa, että sekä iho, että supistukset (eli koko vartalo kramppi) ei tunnu missään.

AP ota suusta kiinni kaksin käsin ja venytä suuta isoksi repien sivulle, tuntuuko yhtään kipua?

ties missä äärettömän tuskallisissa paikoissa. Eli toisin sanoen se on kauttaaltaan jotenkin tunnoton. Mistä seuraa, että todennäköisesti sen orkutkin on tavallista tunnottomampia, se ei vaan tiedä sitä. Että se hinta on maksettava "oikeasta asenteesta" synnytyksessä?

vähäkipuinen, tai sanotaanko näin, että se oli semmoista kipua, jonka kykenin kestämään. Ponnistusvaihe 2 h sen sijaan ei ollut semmoista kipua, joka oli kestokykyni rajoissa. Vauva oli avotarjonnassa, mutta eniten sattui kyllä imukuppi ja sen laittaminen.



Allekirjoitan osittain sen, että kipu ja sen sietäminen synnytyksessä on MYÖS asennekysymys - jos on esim. miettinyt kipua ja sen kestämistä etukäteen, ja toimii itse aktiivisesti sen lievittämiseksi, se on todennäköisesti helpompi kestää. Toisaalta on myös niin, että synnytyskipu on hirveän yksilökohtainen juttu, ja jos vaikka menee kipushokkiin, siinä ei paljon jumppapallot, kauratyynyt ja ääntelyt auta!



Mulla itsellä oli lopuksi epiduraali synnytyksessä. En itse pyytänyt sitä, enkä usko, että siitä olisi ollut enemmän hyötyä kuin haittaa - tämä on tietysti jossittelua, totuutta en voi tietää. Seuraavassa synnytyksessä en kuitenkaan kovin heppoisin perustein epiduraalia ottaisi.

alkoi jyllätä tästäkin. On tää uskomaton palsta

Kuka on kateellinen ja mistä. En mä ainakaan ole huomannut mitään kateutta.

Nolottaa ja tunnen myötähäpeää ihmisiä kotaan, jotka luulevat olevansa ainoita tämän maapallon täyttäjiä.