Suolakurkkujen tms. nyppijät!

Mun isäni ja ensimmäinen aviomies olivat tökkijöitä. Kumpikaan ei osannut laittaa ruokaa. Kun ruoassa oli jotakin syötäväksi kelpaamatonta (isällä hapanmaitotuotteet, tomaatti, etikkasäilykkeet; exällä riisi, sienet, kala) niin nämä miehet vetivät kärsivän ja inhoavan ilmeen naamalleen, tökkivät ruokaa haarukalla edestakaisin ja märisivät "mitä tässä on?" epäluuloisen näköisinä.

Allergioista tms. ei ollut kummankaan kohdalla kyse, eikä isän kohdalla liioin makuaistin herkkyydestä: periaatenirsolle ukolle on syötetty vuosikausia monia "hyi, en syö" -aineksia, jotka uppoavat kuin häkä, jos ei kerro niiden olemassaolosta. Jokin aika sitten käytin isäni kebabilla; sinne menivät vauhdilla sekä jogurtti- että tomaattikastikkeet ja hyvää oli...

Exääkin jaksoin vuosikaudet, enkä koskaan hieronut hänen naamaansa lautaseen, vaikka monesti teki mieli. Nykyinen aviomies on kaikkiruokainen, ei mikään sankari keittiössä hänkään, mutta ruoanlaitto ei ole enää yhteentoista vuoteen aiheuttanut yhtään aggressiota, kun muonat uppoavat hyvällä halulla ja tökkimättä. Tuota miestä on suorastaan ilo ruokkia. Perheessä on kuitenkin edelleen yksi syntymänirso, teini, joka syö vähän ja yksipuolisesti ja joka voisi elää pelkillä ranskalaisilla. Ehkä tuo joskus oppii, ehkä ei.

Itse inhoan tilliä (maku on kamala, vaikka tuoksuukin hyvältä), oliivit, katkaravut.. en muista, että oliko vielä jotain, mutta kaikkia olen rohkeasti maistellut ja opetellut tykkäämäänkin, mutta ei niin ei. 

Laktoosi-intoleranssia on, joten joudun aina kysymään esim. kahvilassa, että onko maito/kerma laktoositonta, mutta onneksi se on pieni vaiva siitä, että seuraava yö/päivä on vatsa niin sekaisin, että pelottaa :D

Minulla on yksi kaveri, joka ei tykkää suola- ja maustekurkuista, mistään mausteista juurikaan (jos on ruoassa edes hippusen chiliä, cayennea tai jotain muuta vähääkään voimakkaampaa, kuin suola, niin ei syö).. on vain päättänyt, että ei tykkää, ei siis ole edes maistanut noita. Minua jotenkin nyppii tuollainen, kun lähes joka ruoasta kitisee, että ei syö, on pahaa.. ja ei ole edes maistanutkaan o.O' 

Itse syön lähes mitä vain ja rakastan voimakkaita mausteita ruoassa

Tuo vastaaja ei ollut ap!

Aloitukseni oli tosiaan jotenkin aggressiivisen oloinen, nyt kun sen luin itse uudelleen läpi - anteeksi siitä :)

Enkä tietenkään hakenut kysymykselläni allergiasta/närästyksestä johtuvaa nyppimistä, vaan sellaista "nirsoilua" (onko sille jotain parempaa sanaa?).

Tarkoitan siis aikuisen ihmisen käytöstä kun nypitään milloin mitäkin ruoasta pois. Ja senkin todella ymmärrän, että jollakin voi tosiaan tulla oksennus vaikkapa suolakurkusta. Mutta sellaiset ihmiset on todella harvassa, oikeasti.

Joillain on vain jäänyt tavaksi erotella ruoasta vaikkapa kesäkurpitsat sivuun, vaikka ne olisivat kastikkeessa jo hautuneet pehmeiksi ja maistuvatkin vain sille lihakastikkeen kokonaisuudelle. Ap

Voi voi.

Mistä sinä erotat ihmisen allergiat, yliherkkyydet, hajusteallergiat/hajusteyliherkkyydet, suolisto-ongelmat ja limakalvovauriot ym? Kuuluuko se edes sinulle? Miksi kyttääjä luulee, että toisten syömiset tai syömättä jättämiset ovat hänen ongelmansa? Onneksi hoitoa voi saada monenlaiseen vaivaan. Kuten vainoamiseen. Hakekaa siis apua, jos laktoosi-intolerantit ja keliakiaa sairastavat pelottavat tai muutoin saavat teidän elämän sekaisin? Onko kyseessä vain lievä käytöshäiriö vai oletteko vaarallisia? Milloin se lipsahtaa vaarallisen puolelle? Täytyykö teidän juttujanne kärsiä vai voisitteko saada hoitoa? Monen ruokavammaisen elämä on kadehdittavasta tai kiusattavasta kaukana! Häpeä.