Omituinen häätapa

Tavan alkuperä on tosiaan vähintäänkin kyseenalainen. Itse kävelin alttarille yksin, mies tuli puoliväliin vastaan. Se tuntui hyvältä ja oikealta.

käytävälle menoa tyttöään pillusta etusormella ja tarkistaa, että kauppatavara on tuoretta.

Minua on aina oksettanut tuo isien saatteleminen ja olen halveksinut naisia, jotka siihen suostuu.

mieltä. Minusta varsin kuvottava tapa. Tai no minusta kuvottava, koska en isääni arvosta, mutta vaikka arvostaisinkin niin minusta tuo on juuri niin naista aliarvostava juttu kuin olla saattaa.

Ihanaa että isäni saattoi minut, ainoan lapsensa ja tyttärensä alttarille. En sen kummemmin vaali perinteitä, enkä ajattele syvemmin mitä se kuvaa vaan minulle se oli ainutkertainen tunteellinen hetki

vaikka en olekaan ainoa lapsi enkä edes ainoa tytär. Minulle hetki oli tärkeä ja halusin jakaa sen rakkaiden ihmisten kanssa. En ajatellut sitä luovutus-hetkenä. Ainoastaan, että hetki oli minulle tärkeä ja tunteellinen jonka halusin jakaa rakkaiden kanssa.

käytävälle menoa tyttöään pillusta etusormella ja tarkistaa, että kauppatavara on tuoretta. Minua on aina oksettanut tuo isien saatteleminen ja olen halveksinut naisia, jotka siihen suostuu.

mieltä. Minusta varsin kuvottava tapa. Tai no minusta kuvottava, koska en isääni arvosta, mutta vaikka arvostaisinkin niin minusta tuo on juuri niin naista aliarvostava juttu kuin olla saattaa.

laakityksen aloittamista. Jotain on paassasi pahasti vialla.

Yököttää tuo saattelutapa ja aina mietin, kuinka nuorena tyttöä on iskä jo pannut kun tyttö ei uskalla yksin edes alttarille mennä vaan tavara luovutetaan. Yök

käytävälle menoa tyttöään pillusta etusormella ja tarkistaa, että kauppatavara on tuoretta. Minua on aina oksettanut tuo isien saatteleminen ja olen halveksinut naisia, jotka siihen suostuu.

mieltä. Minusta varsin kuvottava tapa. Tai no minusta kuvottava, koska en isääni arvosta, mutta vaikka arvostaisinkin niin minusta tuo on juuri niin naista aliarvostava juttu kuin olla saattaa.

laakityksen aloittamista. Jotain on paassasi pahasti vialla.

pidetään isot häät ja iskä luovuttaa tytön ja lapsenlapset.

Lisäksi lahjalistat ja etiketit ja morsiamen itkut kun kaikki ei mennytkään ihan hänen pillin mukaan.

jos ei tavat kelpaa. Niistä saa jäädä poiskin.

noin niinkuin perinteisesti. Anglosaksinen laina on tämä morsiamen luovutus. En ikinä olisi halunnut mitään talutuksia, kahdestaan pyyhällettiin miehen kanssa sakastista käytävälle ja siitä eteen.



Oli muuten hieno tuokio se pikkuinen hetki juuri ennen kuin lähdettiin tulemaan. :)

ja kaverit meni naimisiin, en nahnyt yhtaan alttarille saattamista. Pari kaveli aina yhdessa. Kai se sitten Amerikasta on tullut se tapa, mutta kylla mulle on joku eri puolelta Suomea kotoisin oleva sanonut etta heilla pain isa saattoi alttarille silloin 70-luvullakin.

lapsiakin siinävaiheessa oli. Jos joku tuosta ei pidä, niin aivan sama mulle, meidän häät ne olivatkin, eivät kenenkään muun.

lapsiakin siinävaiheessa oli. Jos joku tuosta ei pidä, niin aivan sama mulle, meidän häät ne olivatkin, eivät kenenkään muun.

Oltiin asuttu pari vuotta yhdessä, mutta ei ollut lapsia. Ilman muuta halusin isin saattamaan itseni alttarille, jä hän oli hyvin iloinen ja liikuttunut siitä kunniasta.



Meille se ajatus oli niin, että hän sukuni edustajana osoittaa hyväksyntänsä liitollemme, ja saattaa minut mieheni luokse, "hyvästelee".



Vuoden kuluttua häistämme isäni sairastui vakavasti ja kuoli 3 vuoden kuluttua.



Olen todella onnellinen siitä minuutista, jonka vietimme isin kanssa kirkon käytävällä kaksin, tunteet pinnassa ja onnellisina.



Jos se on jonkun mielestä ällöttävää ja halveksuttavaa, en minä sille mitään mahda, enkä välitäkään.

sen yleisön sinne sitten ihailemaan kun isi luovuttaa omaisuutensa ja tarkistaa tavaran ennen kuin luovuttaa omaisuuden miehelle.



Jos se kerta on niin ihana isin ja tytön välinen asia,miksi sinne halutaan ne kirkonpenkit täyteen yleisöä ihailemaan tätä kauppatavaran luovutusta.



Sitä minä aina ihmettelen.

Oltiin asuttu pari vuotta yhdessä, mutta ei ollut lapsia. Ilman muuta halusin isin saattamaan itseni alttarille, jä hän oli hyvin iloinen ja liikuttunut siitä kunniasta. Meille se ajatus oli niin, että hän sukuni edustajana osoittaa hyväksyntänsä liitollemme, ja saattaa minut mieheni luokse, "hyvästelee". Vuoden kuluttua häistämme isäni sairastui vakavasti ja kuoli 3 vuoden kuluttua. Olen todella onnellinen siitä minuutista, jonka vietimme isin kanssa kirkon käytävällä kaksin, tunteet pinnassa ja onnellisina. Jos se on jonkun mielestä ällöttävää ja halveksuttavaa, en minä sille mitään mahda, enkä välitäkään.

taitaa olla niin etta naiden yokottelijoiden isat eivat ole ihan "salonkikelpoisia" moiseen hommaan.

Kun ajatellaan, että monestikaan mies ei osaa yhtään mitään. Ei edes laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, sehän on ihan avuton ilman mammaansa joka huolehtinut ja paapoonut.



Järkevämpi tapahan näin ollen olisi, että miehen äiti "luovuttaisi" poikansa morsiamelle,

uudelle huolehtijalleen :D



Ainoastaan ne miehet jotka osaisivat tulla toimeen itsekin, saisivat vapautuksen tästä.

No joo, reps.

ja tuon yhden vastaajan tunnistaa, joka kirjoittanut jo 5 kommenttia ainakin, mutta aina samalla kaavalla.





Itselläni oli veli luovuttajana ja kyllä se oli veljelleni kova paikka "antaa" pikkusisko toiselle huolehdittavaksi, pysyvästi :)

mikä luovutetaan miehelle. Isä ei olisi ikinä suostunut näin naista alentavaan tapaan. Ja äitiini suhtautuu tasa-arvoisesti. Ei olisi ikinä suostunut, että appiukkonsa olisi luovuttanut äidin hänelle. Kyllä isä meni ihan rakkaudesta naimisiin äitini kanssa, eikä ole koskaan tarvinnut ostaa naista naisen isältä.

Isän luovuttama tyttö on säälittävä kauppatavara ja tunnen myötähäpeää näitä naisia kohtaan. Heidän elämäsnä on hellan ja nytkin välissä.

Oltiin asuttu pari vuotta yhdessä, mutta ei ollut lapsia. Ilman muuta halusin isin saattamaan itseni alttarille, jä hän oli hyvin iloinen ja liikuttunut siitä kunniasta. Meille se ajatus oli niin, että hän sukuni edustajana osoittaa hyväksyntänsä liitollemme, ja saattaa minut mieheni luokse, "hyvästelee". Vuoden kuluttua häistämme isäni sairastui vakavasti ja kuoli 3 vuoden kuluttua. Olen todella onnellinen siitä minuutista, jonka vietimme isin kanssa kirkon käytävällä kaksin, tunteet pinnassa ja onnellisina. Jos se on jonkun mielestä ällöttävää ja halveksuttavaa, en minä sille mitään mahda, enkä välitäkään.

taitaa olla niin etta naiden yokottelijoiden isat eivat ole ihan "salonkikelpoisia" moiseen hommaan.

Oletko kenties islamilainen kun miehen pitää huolehtia sinusta ja itse et sitä pysty ja saa.

ja tuon yhden vastaajan tunnistaa, joka kirjoittanut jo 5 kommenttia ainakin, mutta aina samalla kaavalla.

Itselläni oli veli luovuttajana ja kyllä se oli veljelleni kova paikka "antaa" pikkusisko toiselle huolehdittavaksi, pysyvästi :)

"Korkkasko isi sinut ennen miehelle luovuttamista"



Varmaankaan monella ei ole ollut edes mielenvieressäkään mitään seksuaalista tuossa vihkitilanteessa, ni jotku sairaat tyypit täällä haluaa sitten mustamaalata senkin tilaisuuden. Voisiko ne joilla on noin sairaita ajatuksia päässään jäädä jatkossa häistä ihan suosiolla pois ja kertoa todellinen syy eli teidän mielestä ne on pedofiilien kekkerit. Vois kaverit pikkusen ruveta karttamaan teikäläisiä sairaasti ajattelevia.

hyväksyvät täysin naimisaikeet ja antavat positiivisen latauksen alkavalle avioliitolle.



En ole koskaan ajatellut että isä siirtäisi huoltovastuuta tai lahjoittaisi omaisuuttaan.



Kylläpä ap onnistuit kauniista eleestä vääntämään aliarviointia kun oikein yritit.