Ammattikoulusta yliopistoon, montako tunnet tehneen näin?

[quote author="Vierailija"]Kauppikseen on lukiota käymättömien tai muuten matematiikkaa paljon lukemattomien aika vaikea päästä ja taas oikikseen sisäänpääsy vaatii vaan helvetisti ulkoa opettelua, itse koulunkäynti\tentit taas siellä vaativampaa.

[/quote]Heh. Nimenomaan kauppakorkeaan tulee paljon porukkaa amiksesta, erityisesti kauppaoppilaitoksesta. Itse asiassa merkonomilla on paljon parempi pohja ko. alan pääsykokeisiin kuin keskiverto ylioppilaalla.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 09:59"][quote author="Vierailija"]Kauppikseen on lukiota käymättömien tai muuten matematiikkaa paljon lukemattomien aika vaikea päästä ja taas oikikseen sisäänpääsy vaatii vaan helvetisti ulkoa opettelua, itse koulunkäynti\tentit taas siellä vaativampaa.

[/quote]Heh. Nimenomaan kauppakorkeaan tulee paljon porukkaa amiksesta, erityisesti kauppaoppilaitoksesta. Itse asiassa merkonomilla on paljon parempi pohja ko. alan pääsykokeisiin kuin keskiverto ylioppilaalla.

[/quote]

tarkoitin lähinnä merkonomeja noilla muilla matematiikkaa\laskentaa opiskelleilla. Ei kai sitä muualla amiksessa kauheesti opiskella....

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 23:55"]

Tiedän yhden, joka luki lähihoitajasta lääkäriksi.

[/quote]Oliko lähihoitaja yo??? Missä suoritti kemian, fysiikan ja biologian syventävät, ei ole pahitteeksi pitkä matematiikka.

Amikseen menneet kun olisi kannattanut käydä lukio ja sitten yliopistoon. Joko eivät uskoneet itseensä ja ovat kuitenkin fiksuja ja näinollen selvittivät itsensä yliopistoon.

Itse en tunne ketään. Ystäväni yritti sen sijaan opiskella AMK-insinööriksi amispohjalta ja joutui jättämään leikin kesken. Matikka ainakin tuotti hurjasti vaikeuksia, koska pitkän matikan pohjalta edettiin.

Itse olen valmistunut fyysikoksi, ja jo ekat kurssit yliopistossa vaativat älyttömästi töitä, vaikka taustalla oli lukion pitkä matikka ja fysiikka erinomaisen arvosanoin. Vaikea kuvitella amispohjalta...ellei ole käynyt iltalukiossa tms.

Mun exä meni kauppakoulusta yliopistoon. Luki kauppatieteitä, en tiedä onko saanut mitää papereita yliopistosta ulos, aika laiskasti meidän yhdessäolon aikana ainakin opiskeli. Haki myös tradenomiksi, mutta ei päässyt.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 09:10"]

Ei taatusti pääse ammattikoulu pohjalla esim lääkikseen muuten kun että suorittaa lukion syventävät kemia, fysiikka, biologia ja matematiikkakin ainakin lyhyt. Eli kannattaa se lukio käydä.

[/quote]

No kyllä minä vain pääsin. Luin iltalukiossa yhden kurssin fysiikkaa ja yhden lyhyttä matikkaa, loput itse. Valmennuskurssin kävin myös, tosin siellä käytiin lähinnä sitä Galenoksen fysiikkaa ja kemiaa läpi + biologiaa. Luin itse kotona lukion fysiikan ja kemian kurssit.

Alkuperäinen suunnitelma oli tosiaan käydä tuolla iltalukiossa ne kurssit, mutta totesin sitten että pääsen hakemaan vuotta aiemmin kun luen ne itse kotona.

Itse opiskelu on ollut kyllä yllättävän helppoa pääsykokeeseen verrattuna, hylätyn olen saanut vain lääketieteen historiasta kun en ollut ehtinyt/jaksanut yhtään siihen lukea. Uusinnassa sitten sain arvosanaksi 5.

Minulla ei tosin lukion käymättömyys johtunut siitä etten olisi siellä pärjännyt vaan siitä että silloin nuorena sairastuin masennukseen ja opiskelut jäi sen vuoksi ja kävin lopulta vain amiksen.

t. 2 vuotta lääkistä jäljellä ja aikataulussa ollaan menty :)

Nisti kemistä?

Minusta kaikki lukio- ja korkeakouluopiskelu on aika samanlaista.

1. Lue lähteet tai kirjat X.

2. Kerro mitä kirjoissa tai lähteissä luki kopioimatta tekstiä suoraan ja mietiskele vähän omia perään, mutta tärkeintä on, että toistat kirjoista lukemasi vähän eri sanavalinnoilla.

3. Saa arvosana.

Tätä sitten toistetaan monta vuotta ja lopussa opiskelijat eriytyvät toisistaan lopputyön kautta, joka on kuitenkin pieni osa opiskelua. 

Mielestäni opistoon pääseminen ei ole enää nykyaikaa monillakaan aloilla. Jos on taskussa 30 euroa, voi käydä jonkun yliopiston kurssin ja sitten löytyy jo yliopistotausta. Pitäisi perustaa joku virasto, joka luovuttaisi tutkintoja ihmisille, jotka ovat kirskuttaneet hampaita avoimessa XXX pistettä, koska jo 90-luvulla tutkijat tiesivät, että korkeakoulun tarkoitus ei ole välttämättä opettaa tietoja tai taitoja, vaan toimia osoituksena jaksamisesta ja pärjäämisestä. Toki esim.kirurgi tai vastaava tarvitsee paljon taitoakin, mutta suurella osalla aloista normaalijärki ja työhönperehdytys olisi jo aika paljon.

AMK:ssahan tämä on välillisesti myönnetty jo pitkään siten, että täysin eri tutkintonimikkeellä opiskelevat saavat virkapätevyyden täsmälleen samaan työhön, vaikka kurssit ovat erilaisia.