G: Mielestäsi maailman tarpeellisin ja turhin ammatti, johon pitää hankkia koulutus?

Tarpeellisin on varmaankin lääkäri ja bussikuski. Molemmat mahdollistavat työssäkäynnin muille..

Turhin on joku vapaa taiteilija tai filosofian maisteri. Koulutus noille on lähinnä kallista päiväkerhoa ja eläkkeelle asti mennään valtion kustantamilla tutkimusapurahoilla tai työttömyyskorvauksilla.

Filosofian maisteri on yleisnimitys esim. monesta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneelle, joka on opiskellut maisteriksi saakka. Eli filosofian kandidaatti on maisteria alempi tutkinto ja lisensiaatti ja tohtori ylempiä. Eri asia sitten on mikä tulee olemaan filosofian maisteriksi valmistuneen ammattinimike kun töihin menee. Sehän voi olla vaikka kemisti, fyysikko, biologi, matemaatikko jne. Eli en menisi sanomaan filosofian maistereita turhiksi.

Nim. "turha" filosofian maisteri eli kemisti

Eiköhän se ole itsestään selvää että monet aineenopettajat ja kääntäjät ja kieliteknikot valmistuvat filosofian maisterin nimikkeellä, nyt tarkoitettiin nimenomaan niitä filosofiaa pääaineenaan opiskelevia hörhöjä. Yliopistolaisilla ei maalaisjärki hirveästi leikkaa.

pätevyyttä saa, se pitää hakea yliopistosta.

Kirjastovirkailijat ovat sitten eri juttu, mutta heidän koulutuksensa taas on ammattikoulutustasoa (ei AMK).

Miettikää vähän ennenko alatte riehua. Amk todellakin on korkeakoulu, johan se sanotaan nimessä. Amkin lisäksin korkeakouluja ovat korkeakoulut ja yliopistot. Nämäkään eivät ole aivan sama asia byrokraattisesti.

Taisivat Oulun ammattikorkeakoulussa valehdella päin naamaa! Kyllä siellä on jo vuosia voinut opiskella kirjastoalaa!

Tarpeellisin: Taiteilija

Turhin: Kouluttamaton kotiäiti

Turhin: kaikki mainosalaan liittyvät (minusta hyvä tuote puhuu puolestaan, mainostaminen sen sijaan on yleensä pelkkää huijausta...)

Eiköhän se ole itsestään selvää että monet aineenopettajat ja kääntäjät ja kieliteknikot valmistuvat filosofian maisterin nimikkeellä, nyt tarkoitettiin nimenomaan niitä filosofiaa pääaineenaan opiskelevia hörhöjä. Yliopistolaisilla ei maalaisjärki hirveästi leikkaa.

Olisiko kirjoituksesta pitänyt arvata mitä tarkoitetaan kun selkeästi sanotaan muuta? Eli kun minä sanon kissa, tarkoitan koira, ja jos et sitä arvaa, olet tyhmä? Pettämätöntä logiikkaa :D :D :D

Suosittelen korkeakouluopintoja sinulle! Voisi tehdä hyvää.

Tarpeellisin: lääkäri Turhin: medianomi

valitettavasti työkkäri pakottaa hakemaan kouluun ja jos et pääse lääkäriksi opiskelemaan on pakko mennä opiskelemaan medianomiksi vaikket tahtoisi jos koulu hyväksyy opiskelijaksi.

Ja medianomiksi opiskelun lomassa on turha kuvitella lukevansa pääsykokeisiin ja pyrkivänsä muualle opiskelemaan, sen verran aikaa vievä koulutus on.

Vaan miten joku VOI vastata, että siivooja?? Ankeaa olisi ilman ammattitaidottomia siistijöitä.

tai työntää takkaan. Vaikka yhden medianomin kouluttaminen maksaa valtiolle varmaan saman mitä lääkärikoulutus´.

Valtio ei koskaan tule saamaan työttömältä medianomilta koulutukseen käytetyistä verorahoista edes prosenttia takaisin.

mutta mua on ihmetyttänyt miksi kirjaston työntekijöiden pitää olla niin korkeasti koulutettuja? Onko täällä joku kirjastossä työskentelevä joka voisi valaista asiaa? Kyllä mä ihan peruskoulun oppimäärällä osaisin latoa kirjoja aiheittain aakkosjärjestykseen, ja sitten käyttää lainausautomaattia ja etsiä kirjaa jos joku tulee kysymään neuvoa. Korkeakoulututkinto..

tietämättömyytesi. Korkeakoulutettu kirjstonhoitaja ei aakkosta ja käytä lainausatuomaattia. Sitä tekevät muut siellä kirjastossa.

Filosofian pääaineopiskelijoita filosofian maistereista on äärettömän pieni vähemmistö. Valtaosa on opiskellut pääaineenaan esim. kielitieteitä, matematiikkaa, kemiaa.

Mikset kirjoittanut tarkoittavasi vain ja ainoastaan heitä?

Mikä on muuten "kieliteknikko"?? Yliopistoista ei valmistu minkäänlaisia teknikoita.

Eiköhän se ole itsestään selvää että monet aineenopettajat ja kääntäjät ja kieliteknikot valmistuvat filosofian maisterin nimikkeellä, nyt tarkoitettiin nimenomaan niitä filosofiaa pääaineenaan opiskelevia hörhöjä. Yliopistolaisilla ei maalaisjärki hirveästi leikkaa.

tai työntää takkaan. Vaikka yhden medianomin kouluttaminen maksaa valtiolle varmaan saman mitä lääkärikoulutus´.

Valtio ei koskaan tule saamaan työttömältä medianomilta koulutukseen käytetyistä verorahoista edes prosenttia takaisin.

Puhut pehmeitä. Ihan sama väittämä pätee myös poliiseihin, joita myöt koulutetaan liikaa.

Itse olin kaksi vuotta työttömänä medianomina, sen jälkeen olen maksanut veroja ihan kiitettävästi ja teinpä juuri laskutoimituksen, että kyllä vain, olen maksanut koulutukseni takaisin, kahdesti jopa!

Turhimpia: uravalmentaja

ammatissa, koulutuslinjojakin on erilaisia. Oleellista on minusta (joka ammatissa se) että osaa sen työn, eli on hyvä siinä. On sitten lääkäri tai siivooja, niin hyvällä riittää töitä ja ja huono saa "potkut". Toki huono siivooja ehkä herkemmin mitä lääkäri, MUTTA jos ihan tohelo on, niin kyllä ammatissa kun ammatissa työttömäksi jää. Ja vastaavasti huipuille töitä riittää mielin määrin, on vara valita. Esim. monissa paikoissa on HYVISTÄ kotisiivoojista pulaa, eli hyvin hommat hoitava voi ITSE valita keitä asiakkaaksi ottaa ja hinnoitella palvelunsa korkealle. Ts. siivoaa aika siistejä koteja hyvällä liksalla vert. huonompi jolla pitää olla alhaisemmat hinnat pakko ottaa joka asiakas minkä vaan saa.

Hmm, mietitäänpäs onko se turhaa, että ne koulutetaan tietämään, miten sairaalatilat siivotaan hygieenisiksi tai miten keittiöstä tehdään muu kuin bakteerien jakelutiski? Varmaan joo, jos ei nenäänsä pidemmälle ajattele, vaan oikeasti siivous voi olla toisinaan elintärkeää. EIkä sitä sano maalaisjärki, miten sairaalabakteerit tuhotaan.

Av-siivoajat pyyhkäisevät leikkurit vaan mänty-Tolulla. Instrumenttien pesuun riittää Fairy.

valmistuu Suomessa valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden maistereiksi! Joissain yliopistoissa kyllä filosofian maistereiksikin.

Eiköhän se ole itsestään selvää että monet aineenopettajat ja kääntäjät ja kieliteknikot valmistuvat filosofian maisterin nimikkeellä, nyt tarkoitettiin nimenomaan niitä filosofiaa pääaineenaan opiskelevia hörhöjä. Yliopistolaisilla ei maalaisjärki hirveästi leikkaa.

Vaikka olisi opiskellut sitä filosofiaan pääaineenaan, ei silti ole ammatiltaan filosofian maisteri vaan esim. filosofi. Se maisteri kertoo edelleen tutkinon tason eli kuinka paljon olet niitä opintoja siellä yliopistolla suorittanut.

Eli ei tunnu olevan kovin itsestään selvää kaikille, että mitä eroa on tutkinnon tasolla ja ammattinimikkeellä.

Se filosofian maisteri-kemisti

Eiköhän se ole itsestään selvää että monet aineenopettajat ja kääntäjät ja kieliteknikot valmistuvat filosofian maisterin nimikkeellä, nyt tarkoitettiin nimenomaan niitä filosofiaa pääaineenaan opiskelevia hörhöjä. Yliopistolaisilla ei maalaisjärki hirveästi leikkaa.

vähentäisi maalaisjärjen käyttöä?

Mitä tulee ammatteihin, niin olisin enemmän huolestunut ihmisten yleissivistyksen puutteesta (ks. tämäkin yllä oleva lainaus) kuin turhasta kouluttautumisesta. Poikkeuksena botoxin piikittäjät ja rakennekynsien tekijät; nuo ammatit loukkaavat ihmisarvoa.

mutta mua on ihmetyttänyt miksi kirjaston työntekijöiden pitää olla niin korkeasti koulutettuja? Onko täällä joku kirjastossä työskentelevä joka voisi valaista asiaa? Kyllä mä ihan peruskoulun oppimäärällä osaisin latoa kirjoja aiheittain aakkosjärjestykseen, ja sitten käyttää lainausautomaattia ja etsiä kirjaa jos joku tulee kysymään neuvoa. Korkeakoulututkinto..

tietämättömyytesi. Korkeakoulutettu kirjstonhoitaja ei aakkosta ja käytä lainausatuomaattia. Sitä tekevät muut siellä kirjastossa.

Ei minua hävetä kysyä jos en jotain asiaa tiedä tai tajua.

Ketjussahan tulikin ilmi jo paljon mitä en tiennyt.

Silti väitän että laajalla yleissivistyksellä pystyy myös tilauspuolta ja näitä muita lueteltuja asioita hoitamaan ihan yhtä hyvin kuin usean vuoden koulutuksella. Eikai ne ohjelmistot nyt niin vaikeatajuisia ole? Tai sitten on kyllä se ohjelmiston hankkija mennyt vääränlaisen ohjelmiston hankkimaan.

Itse kirjallisuutta koko ikän harrastaneena ja kirjastoissa paljon aikaa viettäneenä väittäisin pystyväni hoitamaan suurimpaa osaa kirjaston tehtävistä ihan vaan järkeä käyttämällä.

Mutta jos se koulutus kerran on niin olennainen osa, niin hyvä sitten. En minä kirjastotyöntekijöitä halunnut mollata. Koulutusärjestelmä itsessään kuulostaa kyllä kankealta ja byrokraattiselta.

joka on vaatimuksena informaatikon tai kirjastonhoitajan virkaan.

Onko amk jotenkin korkea koulutus?

mutta mua on ihmetyttänyt miksi kirjaston työntekijöiden pitää olla niin korkeasti koulutettuja? Onko täällä joku kirjastossä työskentelevä joka voisi valaista asiaa?

Kyllä mä ihan peruskoulun oppimäärällä osaisin latoa kirjoja aiheittain aakkosjärjestykseen, ja sitten käyttää lainausautomaattia ja etsiä kirjaa jos joku tulee kysymään neuvoa.

Korkeakoulututkinto..

Periaatteessa kyllä samaa mieltä, en oikein ymmärrä.

voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa. Informaatikko ja kirjastotoimenjohtaja ovat sellaisia, joilla täytyy olla ylempi korkeakoulututkinto.

Uskomatonta, että jotkut luulevat kirjastotyön olevan vain sitä, kun istutaan siinä asiakaspalvelussa, aakkostetaan ja kenties muovitetaan kirjoja :D

Tämä tulee totaalisena yllätyksenä varmasti, mutta kirjastonhoitaja tekee laajoja tiedonhakuja useista eri tietokannoista, luetteloi, opettaa tiedonhakua ja kirjastonkäyttöä (tähän sisältyy nykyään laajasti ns. medialukutaito, jonka hallinta alkaa olla jo melkoisen iso kenttä), suunnittelee ja järjestää oheistoimintoja, on mukana kehittämässä ohjelmistoja, huolehtii kirjaston kokoelmista (melkoisen monien eri alojen asiantuntija saisi olla), markkinoi, .. puhumattakaan, että kaikki pitää osata molemmilla kotimaisilla ja toki englanniksi myös. Ani harva kirjastonhoitaja saa enää istua kirjavaraston uumenissa yksin. Esiintymisiä on pienemmässäkin kirjastossa useampia viikossa, eli täytyy osata myös opastaa, opettaa ja esiintyä.

Ja tämä kaikki yleensä pienellä palkalla, ilman ylityölisiä ja sisältää huomattavan määrän kotona ilmaiseksi tehtävää työtä. Suosittelen siis alalle hankkiutuvia tuntemaan edes lievää kutsumusta.

t. kirjastontäti, joka tekee osittain myös sen kirjastonhoitajan tehtäviä.