Olen antanut itsestäni liikaa ja väärällä tavalla parisuhteessa eikä minusta ole mitään jäljellä

Ihmissuhteet ovat hieno mahdollisuus oppia itsestään. Nyt on sinun päätöksesi lähdetkö vai jäätkö, sinä teet valinnat oman elämäsi suhteen. 

Onko kakkonen kipeä?

Ymmärrän kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä.

Kiitos! Voikohan tästä toipua koskaan?

Kerropa tarkemmin 

Sitten vaan lähdet parisuhteesta ja jatkossa nautit vapaudesta.

Sinä et voi olla, eikä sinun tarvitse olla toisen terapeutti. Vakavasti masentunut tarvitsee ammattiapua ja sinä terveemmän suhteen jossa sinun ei tarvitse koko ajan kannatella toista.

Itse lähtisin jos suhde ei paranna elämänlaatua vaan heikentää sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Kerropa tarkemmin 

Juurikin tuo, että minua on käytetty terapeuttina ja tunteiden kaatopaikkana.

Niin, aina sanotaan että ei pidä olla toisen terapeutti. Mutta entä jos on ollut jo ja vahinko on tapahtunut?

Ei sun tartte olla sen ystävä enää.

Empatiauupumus

No mitä ajattelit tehdä asialle?

Turha itkeä kun paskat on jo housussa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, aina sanotaan että ei pidä olla toisen terapeutti. Mutta entä jos on ollut jo ja vahinko on tapahtunut?

Nyt keksityt vaan omaan hyvinvointiin ja laitat somet minimiin, lue oikea kirja, käy uimassa, syö sitä lohturuokaa, pidä sarjamaraton peiton alla, mikä vaan itselle parhaiten toimii. Pidä itseäsi hyvänä että pääset aurinkoiselle puolelle.

Olen itse ollut kuvailemassasi suhteessa ja kesti kauan että suostuin hyväksymään sen että suhde masensi minutkin ja en pystyisi häntä auttamaan.

Ota nuori rakastaja. Se voisi piristää.