Kertokaa minulle, mikä ruuvi täytyy olla löysällä
jos ei halua rintaruokkia lasta? Yhdessä keskustelussa siitä jauhettiin, että pitää olla korvien välissä vikaa, jos ei tahdo imettää. Mutta mitä vikaa se nyt sitten ihan tarkalleen ottaen olisi?
Meillä on pian perheenlisäystä saapuvilla ja olen tehnyt päätöksen olla imettämättä. En ole mielestäni päästäni vialla, teen vain sen valinnan, johon minulla on oikeus.
Kommentit (79)
raskauskilot lähtivät vasta pari vuotta lapsen syntymän jälkeen mutta rinnat rupsahtivat kyllä jo sen ensimmäisen vuoden aikana kun imetin. Tosin niillä oli jo vuotta aiemmin imetetty eka lapsi. Aniveis, rinnoista ei juuri mitään jäljellä :(
Tuo on ihan yksilöllistä eikä siihen ole tiettyä kaavaa että meneekö ne pilalle vai ei. Itsellä rinnat venyivät B -> E ja ovat nyt C:t. En koe että ne olisivat mitenkään erityisen pilalla. Roikkuuhan ne enemmän kuin ennen raskautta ja vuoden imetystä, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Arpia ei tullut
Lapsi ei myöskään tiedä mitä "menettää", eli siis tissini naamallaan. Hän saa olla sylissä muutenkin ja sylissä on syödessään pullostakin. Mitä mun päässä on hassusti, kerro nyt! Vai etkö osaa sanoa?
Äidin rinnalle nostettu vastasyntynytkin alkaa pian hamuamaan äitinsä rintaa. Aivan pieni vauvakin siis yrittää itse päästä rinnalle. Millainen äiti haluaa tämän kieltää? Ja millainen äiti ylipäätään pystyy tekemään vastasyntyneelleen niin?
Jos jätetään tästä keskustelusta pois sellaiset, joilla imetys ei syystä tai toisesta ole onnistunut ja kysytään vain niiltä, jotka ette ole edes yrittäneet imettää: Eikö teistä tuntunut vauvan puolesta kamalalta? Kuinka pystyitte julmasti kieltämään rintaa hamuavalta vauvalta hänelle maailman tärkeimmän ja voimakkaimman tarpeen? Eikö tuntunut edes yhtään pahalta?
Itse olen kerran joutunut seuraamaan sivusta sitä, kun imettämään fyysisen syyn vuoksi kykenemätön läheiseni yritti tarjota pulloa rintaa hamuavalle vastasyntyneelle vauvalle. Oli tosi surullista katsottavaa ja tuli paha mieli sekä äidin että vauvan puolesta. Paha mieli äidillä oli vielä parinkin viikon päästä, kun kertoi, että vauva ei enää yritä hamuta rintaa, vaan tyyty raukka jo mukisematta pulloon.
Imetystä kannattaa kyllä kokeilla ja jos se ei onnistu niin ok. Madonnousuvaihe on vaikea sitten helpottaa, ei tarvitse 6 kuukauteen juuri muuta ruokaa lämmitellä..
Minun mielestäni olet erittäin itsekäs ihminen. Paras suoja lapsellesi on oma rintamaito, tietenkin jos itse syöt hyvin ja terveellisesti.
Minä olen sitä mieltä, että et ole edes valmis äidiksi, koska et viitsi edes yrittää imetystä.
Todennäköisesti olet edelleen äitisi ja isäsi hyysäämisen alla ja hoidatat myös tulevan vauvan heillä.
Pienen lapsen hoitaminen on rankkaa. Lapsi voi itkeskellä 2 tuntia putkeen, kestääkö hermosi sitä.
Minun mielestä jokainen kasvattakoon lapsensa kuten parhaaksi näkee.
Mä en henkilökohtaisesti ymmärrä miten jotkut edes JAKSAVAT märehtiä toisten ratkaisuja ja vielä kaiken kukkuraksi arvostella näitä sitten sen perusteella.
Onko tässä havaittavissa sellaista että yritetään nostaa itseään jalustalle alentamalla muita?
Ylipäätään mun on vaikea ymmärtää sellaisia ihmisiä jotka taivastelevat toisten ihmisteen ongelmilla ja elämällä. Kait tällaisilla arvostelijoilla ei ole omassa elämässään riittävästi sisältöä...
saa sellaisen käsityksen, että se on aina oma valinta ja itsekkyyttä, jos ei imetä. Itse yritin kaikkeni, jotta imetys onnistuisi, mutta ei niin ei. Lapsi vaan huusi kurkku surana aina kun yritti rinnalle. Jos onnistukin, niin piti kuitenkin rinnalla olon jälkeen antaa pullosta, kuin ei maitomäärä riittänyt. Ei edes imetystukiklinikka auttanut. Ja maitoa en saanut nousemaan rintoihin imetyksestä ja pumppamisesta huolimatta.
Lapsi muuttui paljon tyytyväisemmäksi sen jälkeen kun siirryttiin suosiolla pulloruokaan. Sai ainakin vatsansa täytten.
vaan koko ajan on korostettu, että äidin kuuluu imettää edes jonkin aikaa, jos vain kykenee. Se, että jo etukäteen päättää, ettei huom. HALUA imettää lastaan lainkaan, on itsekästä ja epäkypsää tai sitten taustalla jotain käsittelemätöntä (esim. minäkuvan ongelmia, pelkoa ym.).
Päätöksessäsi ei ole yhtäkään plussapuolta kenellekään. Ei sinulle, eikä lapselle. Vai voitko väittää, että olisi. Ainoa oikea syy on se, jos esim. sellaista lääkitystä ei löydy, että voisi sen kanssa imettää. Muuten, todella, päässäsi on jotain hassusti.
aika itsekästä toimintaa ap. Pelkäätkö rointojen lurpsahtamista vai mitä?
vaan koko ajan on korostettu, että äidin kuuluu imettää edes jonkin aikaa, jos vain kykenee. Se, että jo etukäteen päättää, ettei huom. HALUA imettää lastaan lainkaan, on itsekästä ja epäkypsää tai sitten taustalla jotain käsittelemätöntä (esim. minäkuvan ongelmia, pelkoa ym.).
olen sitä mieltä, että nykyään kun vaihtoehtoja on, jokainen tehköön juuri kuten HALUAA. aivan sama mistä syystä. koska se se vasta lapselle vahingollista on, jos äiti kokee, että tekee asioita vasten tahtoaan. pahimmassa tapauksessa äiti katkeroituu ja kostaa vauvalle oman pahan olonsa. joten, jokainen ruokkikoon lapsensa juuri niinkuin haluaa. ja siihen tässä maassa onneksi meillä on oikeus.
vaan koko ajan on korostettu, että äidin kuuluu imettää edes jonkin aikaa, jos vain kykenee. Se, että jo etukäteen päättää, ettei huom. HALUA imettää lastaan lainkaan, on itsekästä ja epäkypsää tai sitten taustalla jotain käsittelemätöntä (esim. minäkuvan ongelmia, pelkoa ym.).
olen sitä mieltä, että nykyään kun vaihtoehtoja on, jokainen tehköön juuri kuten HALUAA. aivan sama mistä syystä. koska se se vasta lapselle vahingollista on, jos äiti kokee, että tekee asioita vasten tahtoaan. pahimmassa tapauksessa äiti katkeroituu ja kostaa vauvalle oman pahan olonsa. joten, jokainen ruokkikoon lapsensa juuri niinkuin haluaa. ja siihen tässä maassa onneksi meillä on oikeus.
Vastasyntynyt yleensä haluaa imeä äitinsä rintaa, miksi hänen tarpeensa on vähempiarvoisempi kuin äidin halut?
Synnytykseen ja äitinä olemiseen liittyy paljon muita asioita, jotka ihan oikeasti eivät välttämättä ole kivoja tai jopa vastentahtoisia. Kuinka suuri uhraus se muka on EDES KOKEILLA imettämistä?
ei se synnytyskään aina niin kivaa ole. Eikä myöhemmin joku kakkavaippojen vaihto parin tunnin välein tai oksennus- ja ripulitautisen muksun hoitaminen tai korvakierteisen lapsen kanssa valvominen. Mutta saako nämäkin jättää tekemättä, jos äiti ei HALUA ja jos kerran äiti on onnellinen, niin vauvakin on onnellinen?
Eipä järin järkeviä selityksiä tuntunut heruvan.
että imettämättömyyspäätöksen takana voi olla seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia? Rintojen pilaamisen pelon takana omaan ulkonäköön ja sen tärkeyteen keskittyvä maailmankuva? Ja jos on ilmiö nimeltä äidinvaisto, niin sitäkin on sitten takuuvarmasti tarjolla eri vahvuuksilla.
Mä olen se joka kirjoitti siihen toiseen ketjuun että olin myös päättänyt olla imettämättä, se tuntui todella vieraalta. Kun sain lapsen syliin kaikki uitenkin tuntui juuri oikealta ja luonnolliselta koska synnytyksen jälkeen kuuntelin vain kehoani, järkeni oli lähtenyt lomalle jo siinävaiheessa kun käsitti ettei voi synnytyksessä mitään tehdä. Koko imetysajasta en oikeasti nauttinut, ehkä ihan lopussa muutaman viikon kunnes lapsi sitten lopetti itse 5kk vanhana. Mutta jotenkin kehoni ja mieleni aktivoitui siihen äityteen selittämättömällä tavalla.
SIKSI kysyin toisessa ketjussa että mikä saa naisen nollaamaan ne vaistot ja oman kehon huudot niin totaalisesti että kieltäytyy ilman syytä rintaruokinnasta. Kyllä mä ainakin heittäisin ilmaan jotain emotionaalisia ongelmia ellei joku nyt tule kertomaan parempaa selitystä.
Mä olen se joka kirjoitti siihen toiseen ketjuun että olin myös päättänyt olla imettämättä, se tuntui todella vieraalta. Kun sain lapsen syliin kaikki uitenkin tuntui juuri oikealta ja luonnolliselta koska synnytyksen jälkeen kuuntelin vain kehoani, järkeni oli lähtenyt lomalle jo siinävaiheessa kun käsitti ettei voi synnytyksessä mitään tehdä. Koko imetysajasta en oikeasti nauttinut, ehkä ihan lopussa muutaman viikon kunnes lapsi sitten lopetti itse 5kk vanhana. Mutta jotenkin kehoni ja mieleni aktivoitui siihen äityteen selittämättömällä tavalla.
SIKSI kysyin toisessa ketjussa että mikä saa naisen nollaamaan ne vaistot ja oman kehon huudot niin totaalisesti että kieltäytyy ilman syytä rintaruokinnasta. Kyllä mä ainakin heittäisin ilmaan jotain emotionaalisia ongelmia ellei joku nyt tule kertomaan parempaa selitystä.
Mä en ollut päättänyt olla imettämättä mutta oletin että inhoaisin sitä ja päätin pitkin hampain imettää vain ja ainoastaan velvollisuudentunnosta. Tosiasiassa siinä kun lapsi laskettiin syliin, oli mielessä enää yksi asia ja se oli lapsen etu. Myöhemmin opin vielä kaiken lisäksi pitämään imetyshetkistä, se ei ollut vaivannäköä vaan mukava tilaisuus rauhoittua ja lapsikin ilmiselvästi rakasti sitä.
Ettei halua imettää. Kyllä sitten niitä tilaisuuksia lopettaa tulee runsaasti. Imetä ensin ja päätä vasta sitten. Imetä muutama kuukausi ja sitten mieti haluatko jatkaa. Vauva saa tarpeellisia aineita ja sinäkin palaudut raskaudesta ja synnytyksestä nopeammin.
ja lapsellasihan ei tietenkään ole oikeutta saada äidin rintaa, joka on suuri onni ja elämys pienelle.. ja rakkautta, ei pelkkää ruokaa.
ja lapsellasihan ei tietenkään ole oikeutta saada äidin rintaa, joka on suuri onni ja elämys pienelle.. ja rakkautta, ei pelkkää ruokaa.
on paska äiti. Mitä muuta vauvanhoitoon liittyy mitä et halua? T. Keskosen äiti jonka vauva ei jaksanut imeä
Pöljä? Äidinmaidonvastike on sekundaa verrattuna äidinmaitoon. Arvaa kumpi lapselle on tärkeämpää ensimmäisten kuukausien aika, se että tissisi näyttävät hyvältä vai se että ne ravitsevat?
Mielipiteitähän tässä kyseltiin. Minä olen sitä mieltä että vauvan kuuluu saada ainakin ensimmäisten viikkojen maidot. Se on normaalia, tavallista ja luonnollista.
Jos mies/miehet menevät edelle niin pöntössä on vikaa!! ELi suomennan: Se joka miettii rupsahtamista imetyksen seurauksena ajattelee vain mitä miehet ajattelee. Lapset kannattaa jättää tekemättä, jos pelkää, nimittäin raskaus tekee itsessään tehtävänsä. Joillekin tulee armottomat arvet rintoihin joita ei saa millään taikatempullakaan pois jne.
Turha siellä tosiaan vetää hernettä siekkuun mun mielipiteestä.