Onko erityisen hienoa, jos lapsi on musiikkiluokalla?

Mutta kivahan se on, jos musiikista tykkää. Keskimäärin lisäksi kaikilla erikoisluokilla on vähemmän teitynlaisia häiriötekijöitä, kun jokaisen oppilaan vanhemmilla on ainakin jonkin verran kiinnostusta lapsen koulunkäyntiin.

itse en tykännyt olla musiikkiluokalla, koska en ollut erityisen hyvä ja jouduin tekemään kamalasti töitä pärjätäkseni. Mutta pääsi siinä eri tavalla harjoittelemaan, esiintymään ja matkustelemaan kuin muilla luokilla.

vähän sama kuin englanninkielinen leikkikoulu ja merkkirattaat. Ihmiset brändää itseään tälläkin vähän paremien ihmisten kastiin. Toi että se olisi hienoa vain jos lapsi pitää musiikista on kyllä niiiiin hurskastelua taas :D :D

Itse olin musiikkiluokalla, kuten kaikki sisaruksenikin. Harrastimme musiikkia ja musikkiluokat olivat samassa koulussa, jota kävimme muutenkin. Valinta oli siis luonteva näin.



Omien lasteni kohdalla en edes harkinnut musiikkiluokkaa, koska sen takia olisi pitänyt matkustaa kouluun kaupungin toiselle laidalle. Lapset ovat myös luontaisesti kiinnostuneempia liikunnasta kuin musiikista ja ovat halunneet valita harrastuksensa urheilun parista.

Toi että se olisi hienoa vain jos lapsi pitää musiikista on kyllä niiiiin hurskastelua taas :D :D

For realz?!

Millaisessa yhteiskunnassa sinä oikein elät. Eikö tosiaan mikään saa olla aidosti ihanaa, onnellista, kivaa?

Työrauha on huonoin ja meno muutenkin rasittavaa.

Meillä haettiin musiikkiluokalle puhtaasti siksi, että musiikkiluokallinen koulu on meitä lähimpänä, mutta kuitenkaan emme kuulu siihen koulupiirinä. Eli ainoa keino saada lyhin koulumatka. Toki lapsi on jonkin verran musiikista kiinnostunut ja harrastaakin sitä.

koko perhe ollaan niin musiikkivammaisia että ihan itkettää. Jos joku onnistuisi musiikkiluokalle pääsemään, se olisi sama kuin lapsemme olisi saanut Nobelin fysiikan palkinnon, mikä kyllä meidän lapset kyseessä olleessa on todennäköisempää.

On se mun mielestä ihan hienoa. Sinne on ensinnäkin pääsykokeet, eli yleensä vain oikeasti jonkinlaista lahjakkuutta osoittavat pääsevät sinne. Siellä myös oppii paaaaaaaaaljon musiikista, ja vähemmänkin lahjakas oppii kyllä soittamaan ja laulamaan ja esiintymään. Lisäksi monesti kierretään ympäri Suomea kuoron kanssa tms. eli pääsee vähän kouluympyröiden ulkopuolellekin.

kehittää ja toteuttaa itseään.



Tyttäreni oli musiikkiluokalla ala- ja yläkoulussa.



Sattumoisin musiikkiluokkalaisten todistusten keskiarvo oli koulun korkein (näin sekä alakoulussa sekä yläkoulussa, eri koulut kyseessä). Yleensä näillä musikaalisesti lahjakkailla sujuu muutkin aineet keskivertoa paremmin.



Haittaaks se?

Eihän siinä nyt mitään sen hienompaa ole. Silloinhan olisi hienompaa olla esim. biologiantunnilla kuin matematiikan tunnilla, jos sen biologian arvostaa kovin hienoksi oppiaineeksi. Musiikkiluokkalaisilla on vain enemmän musiikkitunteja. Heillä voi myös olla aivan paska musiikinopettaja, kuten meillä on kokemus.

koska se ei ole tarpeeksi "hieno". Sitten kun saadaan lapsi musiikkiluokalle niin päästään samalla vähän parempaan kouluunkin. Ainakaan toinen näistä äideistä ei ole koskaan itse harrastanut musiikkia eikä muuten perheen isäkään, eikä perhe tee mitään musiikkiin liittyvää yhdessä vapaa-ajallakaan.

Yleensä musiikillinen lahjakkuus korreloi hyvin esimerkiksi matemaattisen osaamisen kanssa. Valitettavan hyvin korreloi kyllä myös työrauhaongelmien kanssa eli vaikka musiikkiluokkien oppilaat ovat keskivertoa lahjakkaampia, niin heitä on hirvittävän paljon hankalampi ja rasittavampi opettaa.



t. ope

koska se ei ole tarpeeksi "hieno". Sitten kun saadaan lapsi musiikkiluokalle niin päästään samalla vähän parempaan kouluunkin. Ainakaan toinen näistä äideistä ei ole koskaan itse harrastanut musiikkia eikä muuten perheen isäkään, eikä perhe tee mitään musiikkiin liittyvää yhdessä vapaa-ajallakaan.

itse musiikkiluokalla 3. luokasta 9. luokkaan. Ei meilläkään muu perhe musiikkia harrastanut, mutta äiti oli kyllä huomannut, että tykkäsin laulaa ja osasin laulaa ja halusin musiikkiluokalle. Siispä, hain ja pääsin ja tykkäsin olla. Vuosikaudet kävin musiikkiopistoakin. Meillä se oli kyllä samassa koulussa se musiikkiluokka kuin johon muutenkin olisin mennyt, eli ei ollut kyse mistään hienostelusta.

Mulla on taas ihan päinvastaisia kokemuksia. Meillä musiikkiluokilla oli mahtava yhteishenki, luokka ei vaihtunut sitten kolmosen, ja taitavia kaikessa. Tottakai riippuu ihan ryhmästä, mutta yleisesti ottaen musiikillinen osaaminen on tosi hyvä asia.

On se mun mielestä ihan hienoa. Sinne on ensinnäkin pääsykokeet, eli yleensä vain oikeasti jonkinlaista lahjakkuutta osoittavat pääsevät sinne. Siellä myös oppii paaaaaaaaaljon musiikista, ja vähemmänkin lahjakas oppii kyllä soittamaan ja laulamaan ja esiintymään. Lisäksi monesti kierretään ympäri Suomea kuoron kanssa tms. eli pääsee vähän kouluympyröiden ulkopuolellekin.

eli osoittaa ensinnäkinjonkinlaista kiinnostutsa ja keskittymiskykyä ja jonkin verran taipumuksiakin. Toki tavallinenkin luokka voi olla hyvä, mut musaluokalla on harrastuneisuutta, koulunkäyntiin suhtautuminen ja itsensä kehittäminen myönteistä- koulu on muutakin kuin pakkopullaa kun tehdään yhdessä mielekkäitä asioita.Kyllä nämä vähättelijät on ihan 100% kateellisia tai "happamia sanoi kettu"-tyyppejä- musiikki on hieno metataito josta on elämässä paljon iloa ja hyötyä. Monet musiikkiluokkalaiset ovat lisäksi perheestä jossa harrastetaan musiikkia ja musiikki on keskeisessä ja arvostetussa asemassa. Että kyllä musiikkiluokka on vähän sellainen +++-juttu. Mutta voi se tavallinenkin luokka siä olla jos sattuu hyvä kohdalle.

ja sitten 15 vuoden päästä se menee kisaamaan ja se nauretaan ulos.