alan ammattilainen sanoi, että on suositeltavaa viedä 3v hoitoon

ovat toista mieltä, ja miksi suomalaiset olisivat tässä oikeassa? Ja kun meillä silti esim masennus ja itsemurhat ovat yleisempiä, kuin noissa maissa? Samoin perhesuhteet hatarammat.

3v on kiinnostunut muista ihmisistä. Veikkaan että aivot kehittyisivät peruuttamattomasti vinoon pienessä piirissä. Moni suomalainen on tälläinen pirtissä kasvanut kahjo, kun ei ole nähnyt muita ihmisiä lapsuudessaan. Eriasia on elämä on, kuin somaleilla. Heillä on paljon lapsia ympärillä ja on mahdollista tarjota lapselleen sosiaalinen ilmapiiri. Älkää kasvattako lapsianne tynnyrissä pienessä piirissä.

Kyllä se on varmasti äidin omaa laiskuuttaan tms. jos ei pysty antamaan 3 v virikkeitä. Meillä puistoillaan joka päivä säällä kuin säällä jossa useimmiten tapaa leikkikavereita, käydään muskarissa, kerhossa, perhekerhossa ja tapaillaan kavereita joten ei kyllä ole puutetta virikkeistä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Ja kyllä minulla on enemmän kuin yksi lapsi.

ovat toista mieltä, ja miksi suomalaiset olisivat tässä oikeassa? Ja kun meillä silti esim masennus ja itsemurhat ovat yleisempiä, kuin noissa maissa? Samoin perhesuhteet hatarammat.

alan ammattilaisen kanssa, ainakin jossain määrin.



Päivähoidossa lapsi saa vertaisseuraa ja vertaistekemistä koko päiväksi. Se tärkeä sosiaalisuuskin kehittyy. Kolmevuotiaalla äidin ja vauvan kanssa kotona voi olla vähän tylsää.



Mutta tämän näkisin vain pääsääntönä. Voihan olla että hoitopaikka olisi ihan kamala, siellä on vaikka jotain häiriintyneitä lapsia tai ikäviä hoitajia.



Voi myös olla että hoitoonvienti kuormittaisi perhettä hirveästi. Silloin ratkaisu voisi löytyä esim. naapureiden lapsiperheiden tai kerhottelun kautta.

että 3 vuotias on jo sosiaalinen ja tulee päiväkodissa toimeen, mutta myös että (hallituksen suunnitelman vastaisesti) 2 vuotiaan paikka ei ole vielä päiväkodissa.

Kotona on helpompaa lapsen kanssa kuin työpaikalla, voin kertoa kokemuksesta.

T: hoitovapaalla ollut mies

Siis Länsi-Euroopassa alkavat koulut ja eskarit noin 2,5-3 vuoden iässä. Mutta mitään 10 tunnin hoitopäiviä ei sitten tietenkään ole, vaan kotona käydään lounaallakin esim Ranskassa.

ap kyllä kertoi, että lapsen pitäisi mennä hoitoon, ei siinä päiväkodista puhuttu?! Ei siis edes alalla työskentelevät suosittele päivähoitoa, mutta lapsella on hyvä tuon ikäisenä olla jo oman ikäisiään kavereita ja voi opetella ryhmässä toimimista, ihan sama sitten vaikka olisi srk-kerho.

Minä olen esimerkki siitä, että minut on hyljätty jo vauvana tarhaan ja olen kyliä luudannut..mutta aina olen ollut ujo ja hiljainen. Tarhaelämä ei minua ole rohkaissut..muistan tarhassa olleeni yksinäinen...eli tälläiselle ujolle ihmiselle tarha voi olla kamala paikka ja voi vaikuttaa huonosti itsetuntoon.

ja mielipiteitä on yhtä monta.



3.vuotiaalla on hyvä olla jo leikkikavereita ja "harrastuksia" Eli kerhoihin suosittelen tuon ikäsiä viedä.

ohjattu toiminta ja muiden lasten kanssa ryhmässä toimiminen. Lapsi voi olla kerhossa tai päiväkodissa, ihan paikkakunnasta riippuu, mitä vaihtoehtoja on. Oma 3,5-vuotiaani on päiväkodissa kolmena päivänä viikosta, kun olen vauvan kanssa kotona. Viihtyy hyvin, siellä on yhtenä päivänä aamupäivällä muskari, toisena askartelua/kuvista ja kolmantena "koulua", opettelevat maanosia, kirjaimia jne. Iltapäivällä ulkoilevat.

Voi hyvä ihme... Ottakaa asioista oikeasti selvää älkääkä tehkö oletuksia. Nimen omaan Keski-Euroopassa (paitsi taannoisessa DDR:ssä äidit ovat erittäin pitkään kotona. Koulutetut naiset saattavat olla jopa parikymmentä vuotta kotiäiteinä. Lapset kyllä menevät kouluun mutta tulevat aina kotiin lounaalle ja keskiviikko on usein lyhyt päivä, esim klom12 kotiin.



Keski-Euroopassa koulu tai esikoulu alkaa usein nuorempana kun meillä, esim. 3-vuotiaana. Se ei kuitenkaan millään muotoa muistuta meidän laitosmaista päiväkotiamme. Päivät ovat yleensä 3-4 -tuntisia ja äiti luonnollisesti kotona. Se on myös hyvin koulumaista, eli siellä oikeasti opiskellaan eikä leikitä tai ulkoilla. Koulujen tasossa on myös valtavat erot, paremmista piireistä halutaan vain tiettyihin eliittikouluihin (mm. Ranskassa).



Toki jotkut äidit palaavat töihin jo vauva-aikana, mutta ei tule kuuloonkaan (ainakaan ns.paremmissa piireissä) laittaa lasta päiväkotiin, jos niitä edes tuon ikäisille onkaan. Silloin palkataan nanny kotiin ja lapsi on nannyn kanssa yleensä vähintään 2-3 vuotiaaksi. Laitosmaisiin päiväkoteihin lasten säilytyspaikkona ei juurikaan törmää,

Voi hyvä ihme... Ottakaa asioista oikeasti selvää älkääkä tehkö oletuksia. Nimen omaan Keski-Euroopassa (paitsi taannoisessa DDR:ssä äidit ovat erittäin pitkään kotona. Koulutetut naiset saattavat olla jopa parikymmentä vuotta kotiäiteinä. Lapset kyllä menevät kouluun mutta tulevat aina kotiin lounaalle ja keskiviikko on usein lyhyt päivä, esim klom12 kotiin.

Keski-Euroopassa koulu tai esikoulu alkaa usein nuorempana kun meillä, esim. 3-vuotiaana. Se ei kuitenkaan millään muotoa muistuta meidän laitosmaista päiväkotiamme. Päivät ovat yleensä 3-4 -tuntisia ja äiti luonnollisesti kotona. Se on myös hyvin koulumaista, eli siellä oikeasti opiskellaan eikä leikitä tai ulkoilla. Koulujen tasossa on myös valtavat erot, paremmista piireistä halutaan vain tiettyihin eliittikouluihin (mm. Ranskassa).

Toki jotkut äidit palaavat töihin jo vauva-aikana, mutta ei tule kuuloonkaan (ainakaan ns.paremmissa piireissä) laittaa lasta päiväkotiin, jos niitä edes tuon ikäisille onkaan. Silloin palkataan nanny kotiin ja lapsi on nannyn kanssa yleensä vähintään 2-3 vuotiaaksi. Laitosmaisiin päiväkoteihin lasten säilytyspaikkona ei juurikaan törmää,

että te itse tiedätte parhaiten sydämessänne mitä lapsenne tarvitsee. Ei ne "asiantuntijat" mitään tiedä. Lapsen on parhainta olla äitinsä kanssa. Ellei sitten äiti ole lastaan pahoinpitelevä.

Voi hyvä ihme... Ottakaa asioista oikeasti selvää älkääkä tehkö oletuksia. Nimen omaan Keski-Euroopassa (paitsi taannoisessa DDR:ssä äidit ovat erittäin pitkään kotona. Koulutetut naiset saattavat olla jopa parikymmentä vuotta kotiäiteinä. Lapset kyllä menevät kouluun mutta tulevat aina kotiin lounaalle ja keskiviikko on usein lyhyt päivä, esim klom12 kotiin.

Keski-Euroopassa koulu tai esikoulu alkaa usein nuorempana kun meillä, esim. 3-vuotiaana. Se ei

kuitenkaan millään muotoa muistuta meidän laitosmaista

Tarkoitin vastata tähän viestiin:

ovat toista mieltä, ja miksi suomalaiset olisivat tässä oikeassa? Ja kun meillä silti esim masennus ja itsemurhat ovat yleisempiä, kuin noissa maissa? Samoin perhesuhteet hatarammat.

päiväkotiamme. Päivät ovat yleensä 3-4 -tuntisia ja äiti luonnollisesti kotona. Se on myös hyvin koulumaista, eli siellä oikeasti opiskellaan eikä leikitä tai ulkoilla. Koulujen tasossa on myös valtavat erot, paremmista piireistä halutaan vain tiettyihin eliittikouluihin (mm. Ranskassa).

Toki jotkut äidit palaavat töihin jo vauva-aikana, mutta ei tule kuuloonkaan (ainakaan ns.paremmissa piireissä) laittaa lasta päiväkotiin, jos niitä edes tuon ikäisille onkaan. Silloin palkataan nanny kotiin ja lapsi on nannyn kanssa yleensä vähintään 2-3 vuotiaaksi. Laitosmaisiin päiväkoteihin lasten säilytyspaikkona ei juurikaan törmää,

päiväkoteja, jotka melko pitkälle vastaavat suomalaisia päiväkoteja. Belgiassa päiväkodissa voivat hyvin olla 6 kk ikäiset tai jopa nuoremmatkin, mikä ei Suomessa edes olisi mahdollista.



Vuosikausien kotiäitiys on käynyt em. maissa muutenkin harvinaisemmaksi etenkin korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa.

Laiskuuttaan ei kannata viedä hoitoon vain siksi, ettei viitsi keksiä lapselle puuhaa...



Alan toinen ammattilainen

Miksi minä en saa olla kotona, vaikka vauva saa?

Mikä minussa on vikana?

Eikö äiti enää tykkää minusta?

Luultavasti lapsi vain tykkäisi leikkiä ikätovereittensa kanssa.

Eikä sielä hoidossa tarvi täyttäpäivää olla, esim 4tuntia ja 4krt viikossa. Silloin lapsellekkin tulee muuta tekemistä ja toimintaa, kuin pelkästään äidin ja vauvan kanssa oleilu.

ap

olen hoitanut useaa 2-5v lasta, jotka usein itkeskelivät portilla ja ihan oikeasti moni kysyi, miksi äiti tykkää vaan vauvasta mutta ei musta... yritä siinä sitten selittää lapselle, kun ihmettelet itse ihan samaa asiaa. Vanhemmille en koskaan sanoisi tätä pin naamaa.

lto

siitä, että 3v tarvitsee jo kavereita ja sosiaalista kanssakäymistä enemmän kuin 3h pari kertaa viikossa...siksi päiväkoti ellei ole tarjolla kunnollisia kerhoja. Meillä päin ei ainakaan ole...

niin on kyllä hankalaa löytää niitä leikkikavereita puistosta aamupäivällä ja iltapäivällä.



Kesälomalla niitä näkyy ja ehkä hiihtolomalla, mutta muuten puistot huutaa tyhjyyttään.



Että mistä te niitä leikkikavereita löydätte sosiaaliselle kolmevuotiaalle?



Ette mistään muualta, kuin päiväkodista.

Saa olla aika rosvo että löytää leikkikavereita lapselleen.

Ei ainakaan kukaan lto jonka tunnen eikä yksikään lapsipsykologi johon olen perehtynyt.

lto