Ärsyttävimmät fb-päivitykset?

Taidat olla entinen koulukiusaaja, laipioiden viejä lastentarhassa suoraan sanottuna? :D

Taidat olla entinen koulukiusaaja, laipioiden viejä lastentarhassa suoraan sanottuna? :D

miksei sitä voi vaan päivitellä omia juttujaan ja tykkäillä muiden jutuista. Miksi ne omien juttujen tykkäykset on niin kauhean tärkeitä, että niiden takia pannaan vaikka ystävyyksiä poikki ja muita boikottiin? Aikamoista minä minä meininkiä. Minun jutuista on pakko kaikkien tykätä (tai ainakin se minimimäärä viikossa pitää käydä tykkää nappia painamassa) tai minä suutun ja pistän kaikki mustalle listalle.

Mun kaverit on aika hyviä päivättäjiä. Lähinnä linkkaavat juttuja ja kertovat samalla oman mielipiteensä.



Ehkä ihan vähän ärsyttää, jos laittaa aivan kaikesta päivityksen. Mutta eniten ehkä se, jos livenä ei ole tuntevinaan, mutta fb:ssä hriveästi tykkää ja tsemppaa. Siitä tulee kyllä tosi outo olo. Onko ihminen niin arka, ettei uskalla oikeassa elämässä sanaa vaihtaa vaan on kun ei haluaisi nähdä vilaustakaan minusta? Vai olenko hänelle vain joku julksiuuden väline, että näyttäisi muille, että kun kamalasti tuykkää ja kommentoi, että olisi vilkas sosiaalinen elämä.



Jos joku tekee tätä, niin valistakaa mua, MIKSI?

tänään juomaa, tänää ryyppää, kännissä, jee, jee...



ja sit ne joissa joka toinen sana on vittu -siis jotain ihan hirveetä:/



Myös "se tunne kun" -aloitus on melko kulunut, samoin "siitä on viikonloppu tehty" tms. loppukaneetti.



Yksi kaveri päivittää säännöllisesti jotain tyyliin "nyt on laitettu munaa suuhun", kertoilee siis ihan ruokavaliostaan ja jotenkin tulkitsen että 3-kymppisenä sinkkunaisena hakee vähän miehistä huomiota... ensi kerralla en enää voi olla kuittailematta sille, koska ne muna-päivitykset tuntuu kerta kerralta naurettavimmilta.

Taidat olla entinen koulukiusaaja, laipioiden viejä lastentarhassa suoraan sanottuna? :D

miksei sitä voi vaan päivitellä omia juttujaan ja tykkäillä muiden jutuista. Miksi ne omien juttujen tykkäykset on niin kauhean tärkeitä, että niiden takia pannaan vaikka ystävyyksiä poikki ja muita boikottiin? Aikamoista minä minä meininkiä. Minun jutuista on pakko kaikkien tykätä (tai ainakin se minimimäärä viikossa pitää käydä tykkää nappia painamassa) tai minä suutun ja pistän kaikki mustalle listalle.

En tiedä miten ihmeessä olet käsittänyt asiat, mutta jotenkin aivan väärin. Kirjoitin useampaan kertaan eri viesteissä ns. suhteutuksesta ja vastavuoroisuudesta, normaalista vastavuoroisuudesta, siitä on kyse. En pilkuntarkasta syyningistä. En myöskään boikoteista. Kirjoitin vain että oloa helpottanut, kun aloin kohdella samalla tapaa muutamia itsekkäitä tapauksia. :)

Eli jos rautalangasta väännetään, niin selvää on että jos ei koskaan/juuri koskaan tule mitään kommenttia seinälle "ystävältä" jonka pitäisi olla ystävää, olit sitten kuumeessa, jalka poikki, mummo kuollut, saanut työn, muuttamassa maasta, mitä ikinä - siinä missä itse olet mukavastu onnitellut valmistumisesta, tsempannut ystävää kuumeessa jne niin.....

Tämä asia ei ole kauhean vaikea, en tiedä miksi teet siitä niin hankalan ja vääristät sen sellaiseksi, kuin ihmisillä ei tarvisikaan olla mitään välittämistä eikä reilua vastavuoroisuutta olemassa. Ei se niin mene, tai sen ei tarvitse mennä niin. Fiksujen ihmisten kanssa se ei menekään niin. Eli hyvänä pointtina tuossa on fiksuuden huomaaminen. :)

Ne, joilla on joku tarve luoda jotenkin todella epäaitoa kuvaa elämästään. Tämän alalaji ja ärsyttävyyden huippu on hönkijät. Ne, jotka kirjoittavat aina haikumaisin sanakääntein elämänsä herkästä kauneudesta, hetkeen tarttumisesta, lapsen hennon käden kosketuksesta ja kastepisaran ihailusta kuulaan kevätäpäivän aamuna. Oi eteeriys, nuo elämän hauraan kauneuden kokijat.

Olen varma, että nuo ovat tosielämässä ihan psykoja akkoja.

Taidat olla entinen koulukiusaaja, laipioiden viejä lastentarhassa suoraan sanottuna? :D

miksei sitä voi vaan päivitellä omia juttujaan ja tykkäillä muiden jutuista. Miksi ne omien juttujen tykkäykset on niin kauhean tärkeitä, että niiden takia pannaan vaikka ystävyyksiä poikki ja muita boikottiin? Aikamoista minä minä meininkiä. Minun jutuista on pakko kaikkien tykätä (tai ainakin se minimimäärä viikossa pitää käydä tykkää nappia painamassa) tai minä suutun ja pistän kaikki mustalle listalle.

En tiedä miten ihmeessä olet käsittänyt asiat, mutta jotenkin aivan väärin. Kirjoitin useampaan kertaan eri viesteissä ns. suhteutuksesta ja vastavuoroisuudesta, normaalista vastavuoroisuudesta, siitä on kyse. En pilkuntarkasta syyningistä. En myöskään boikoteista. Kirjoitin vain että oloa helpottanut, kun aloin kohdella samalla tapaa muutamia itsekkäitä tapauksia. :)

Eli jos rautalangasta väännetään, niin selvää on että jos ei koskaan/juuri koskaan tule mitään kommenttia seinälle "ystävältä" jonka pitäisi olla ystävää, olit sitten kuumeessa, jalka poikki, mummo kuollut, saanut työn, muuttamassa maasta, mitä ikinä - siinä missä itse olet mukavastu onnitellut valmistumisesta, tsempannut ystävää kuumeessa jne niin.....

Tämä asia ei ole kauhean vaikea, en tiedä miksi teet siitä niin hankalan ja vääristät sen sellaiseksi, kuin ihmisillä ei tarvisikaan olla mitään välittämistä eikä reilua vastavuoroisuutta olemassa. Ei se niin mene, tai sen ei tarvitse mennä niin. Fiksujen ihmisten kanssa se ei menekään niin. Eli hyvänä pointtina tuossa on fiksuuden huomaaminen. :)

kommentoin jos on kommentoimista. En mieti enkä odota muilta samaa, mulla on paljon kavereita jotka eivät juurikaan kommentoi tai tykkää mun jutuista ja se on mulle ihan ok. Mä tykkään niiden jutuista jos tykkään. Enkä kommentoi muiden juttuja vain siksi että saisin heiltä sitten kommentteja takaisin tai että mun jutuista tykättäisiin enemmän. Kommentoin tai tykkään koska itse haluan. Mulle ne tykkäämiset ja kommentit ei ole niin tärkeitä että niiden vuoksi muuttaisin omaa käyttäytymistäni ja alkaisin dissata ketään. Jos joku tosissaan alkais kommenteissa vituilla tms. niin sitten poistaisin kavereista. Tykkäämättömyys tai kommentoimattomuus ei minusta ole mitään törkeyttä, meillä ihmisillä nyt vaan on erilaisia tapoja käyttää facebookia. Toiset tykkää kaikesta, toiset ei mistään, suurin osa on siltä väliltä.

Niin. Jollain lailla emme ole lainkaan samalla alltopituudella. Tietty minäkin kannatan vapaata tykkäämistä ja tykkäämättömyytta, kommentointia ja kommentoimattomuutta mutta kyllähän ihmisten välisessä viestinnässä on kyse myös vastavuoroisuudesta...



Mutta mikä toimii sinulle, niin se toimii sinulle. Ja mikä minulle, se toimii minulle. En ole koskaan ollut suuri epäreiluuden taikka epäaitouden kannattaja, saati arvorelativismin. Asioilla on väliä. Ei pilkuntarkasti mutta... asioilla on väliä.:)

Nauratti kun ne nauroi kevät sydämmille. "ihana päivä kevätsydän"



Samoin totta on myös se että miten huvittavaa on välillä lukea sitä samaa "aurinko paistaa, nyt on kevät.



Itseäni lähinnä ärsyttää kaiken maailman "kopsaa tämä seinällesi jos olet samaa mieltä" tai sellaiset kiertoviestit.

"nautin juuri rakkaani kanssa erinomaisen illallisen"

"kävin virkistymässä hyvässä seurassa"

"näin erinomaisen teatterikappaleen"



Koskaan ei mitään muuta kuin hehkutusta, ,jaympäripyöreää. Mitä noihin nyt voisi edes kommentoida...

JOKAIKINEN perjantai-ilta päivityksen "BASTU" ja kukaan ei ikinä kommentoi niihin.

FBn teknisistä ongelmista, jotka paljastavat kaikki salaiset viestit tai hajottavat tietokoneen. Myös kiertoviestit erilaisista urbaanilegendoista ärsyttävät, tyyliin lapsenkaappaaja jossain päin Helsinkiä jne, jotka tiedotusvälineissä on todettu perättömiksi. Mulla on muutama yksinkertainen tuttava, jotka postailee näitä oikein urakalla.

Omaa asiantuntijuuttaan tai ylipäätään (erikoista) pätevyyttä korostavat päivitykset, joissa käytetään oman alan sanastoa tai jotain muuta "hienoa" ja joista kukaan muu ei ymmärrä kuin sanastoa tutkimalla.

Typerää!

Ärsyttää eniten semmoinen joillain ilemenevä vastavuoroisuuden puutos: pysytään omilla seinillä eikä tulla juuri koskaan kommentoimaan kaverin päivityksiä. Erityisen räikeää tämä silloin, kun itse on kuitenkin välillä käynyt kivasti kommentoimassa jotain sen toisen seinälle, parane pian kuumeesta jne - mutta toinen ei vaivaudu käymään kaverinsa seinällä.

Samaa ilmiötä myös tykkäysnapin käytössä joidenkin kohdalla, millään ei voida tykätä kaverin päivityksistä jne, aniharvoin laitetaan tykkäystä ja aina pidetään huoli siitä, että tykätään ja kommentoidaan vähemmän kuin se toinen. Sitten ei välillä vastata Yhtään Mitään johonkin mukavaan kommenttiin esim. paranemisten toivotukseen, ei tykätä ei vastata mitään. Yhdelle ystävälle laitoin muutamiin kuviin kivaa kommenttia koirastaan (mlemmilla meillä koira...), mutta minulle ei koskaan laittanut mihinkään, yhteenkään kuvaani mitään kommenttia, edes koirastani. Alkoi ottaa sen verran päähän tuo, että kävin poistamassa muutamat kommenttini kuvistaan ja tykkäykseni. Ystävyyden osoitukset eivät mene vain yhteen suuntaan, muuutenhan toinen on kuin toisen lakeija...



Eli minua ärsyttävät eniten nämä vastavuoroisuuden periaatteen tajuamattamot/vain ITSEENSÄ keskittyvät tapaukset. Olen ratkaissut asian niin, että aloin huomioida ja kohdella heitä juuri samassa määrin ja samoin kuin hekin minua (vähän ja huom. en aiemminkaan huomioinut kuin ihan normisti, mutta nämä ystävät vain olivat itsekeskeisiä...), ei ole spontaania mutta parempi tasaveroisesti, ei ärsytystä.



Sitten ärsyttää ylläolevien lisäksi ns. hehkuttajat. Kerrotaan lomamatkoista kuukausia ennen matkaa, sitten viikkoja ennen ja muistetaan hehkuttaa poikaystävää ja kaikkea muuta samalla, sitten hehkutaan lomalta ja sitten taas sen jälkeen, kuinka Pariisi on niin ominta ja ihanaa ja sinne uudestaan. Hehkutetaan muitakin juttuja.

Ärsyttää eniten semmoinen joillain ilemenevä vastavuoroisuuden puutos: pysytään omilla seinillä eikä tulla juuri koskaan kommentoimaan kaverin päivityksiä. Erityisen räikeää tämä silloin, kun itse on kuitenkin välillä käynyt kivasti kommentoimassa jotain sen toisen seinälle, parane pian kuumeesta jne - mutta toinen ei vaivaudu käymään kaverinsa seinällä.

Samaa ilmiötä myös tykkäysnapin käytössä joidenkin kohdalla, millään ei voida tykätä kaverin päivityksistä jne, aniharvoin laitetaan tykkäystä ja aina pidetään huoli siitä, että tykätään ja kommentoidaan vähemmän kuin se toinen. Sitten ei välillä vastata Yhtään Mitään johonkin mukavaan kommenttiin esim. paranemisten toivotukseen, ei tykätä ei vastata mitään. Yhdelle ystävälle laitoin muutamiin kuviin kivaa kommenttia koirastaan (mlemmilla meillä koira...), mutta minulle ei koskaan laittanut mihinkään, yhteenkään kuvaani mitään kommenttia, edes koirastani. Alkoi ottaa sen verran päähän tuo, että kävin poistamassa muutamat kommenttini kuvistaan ja tykkäykseni. Ystävyyden osoitukset eivät mene vain yhteen suuntaan, muuutenhan toinen on kuin toisen lakeija...

Eli minua ärsyttävät eniten nämä vastavuoroisuuden periaatteen tajuamattamot/vain ITSEENSÄ keskittyvät tapaukset. Olen ratkaissut asian niin, että aloin huomioida ja kohdella heitä juuri samassa määrin ja samoin kuin hekin minua (vähän ja huom. en aiemminkaan huomioinut kuin ihan normisti, mutta nämä ystävät vain olivat itsekeskeisiä...), ei ole spontaania mutta parempi tasaveroisesti, ei ärsytystä.

Sitten ärsyttää ylläolevien lisäksi ns. hehkuttajat. Kerrotaan lomamatkoista kuukausia ennen matkaa, sitten viikkoja ennen ja muistetaan hehkuttaa poikaystävää ja kaikkea muuta samalla, sitten hehkutaan lomalta ja sitten taas sen jälkeen, kuinka Pariisi on niin ominta ja ihanaa ja sinne uudestaan. Hehkutetaan muitakin juttuja.

Sä kuulostat aika ärsyttävältä. :D

Siihen kalikka kolahtaa, johon kolahtaa. Vai miten sanonta meni. :D

Edellinen siis vastauksena "Tuota noin":lle. :D

Ärsyttää eniten semmoinen joillain ilemenevä vastavuoroisuuden puutos: pysytään omilla seinillä eikä tulla juuri koskaan kommentoimaan kaverin päivityksiä. Erityisen räikeää tämä silloin, kun itse on kuitenkin välillä käynyt kivasti kommentoimassa jotain sen toisen seinälle, parane pian kuumeesta jne - mutta toinen ei vaivaudu käymään kaverinsa seinällä.

Samaa ilmiötä myös tykkäysnapin käytössä joidenkin kohdalla, millään ei voida tykätä kaverin päivityksistä jne, aniharvoin laitetaan tykkäystä ja aina pidetään huoli siitä, että tykätään ja kommentoidaan vähemmän kuin se toinen. Sitten ei välillä vastata Yhtään Mitään johonkin mukavaan kommenttiin esim. paranemisten toivotukseen, ei tykätä ei vastata mitään. Yhdelle ystävälle laitoin muutamiin kuviin kivaa kommenttia koirastaan (mlemmilla meillä koira...), mutta minulle ei koskaan laittanut mihinkään, yhteenkään kuvaani mitään kommenttia, edes koirastani. Alkoi ottaa sen verran päähän tuo, että kävin poistamassa muutamat kommenttini kuvistaan ja tykkäykseni. Ystävyyden osoitukset eivät mene vain yhteen suuntaan, muuutenhan toinen on kuin toisen lakeija...

Eli minua ärsyttävät eniten nämä vastavuoroisuuden periaatteen tajuamattamot/vain ITSEENSÄ keskittyvät tapaukset. Olen ratkaissut asian niin, että aloin huomioida ja kohdella heitä juuri samassa määrin ja samoin kuin hekin minua (vähän ja huom. en aiemminkaan huomioinut kuin ihan normisti, mutta nämä ystävät vain olivat itsekeskeisiä...), ei ole spontaania mutta parempi tasaveroisesti, ei ärsytystä.

Sitten ärsyttää ylläolevien lisäksi ns. hehkuttajat. Kerrotaan lomamatkoista kuukausia ennen matkaa, sitten viikkoja ennen ja muistetaan hehkuttaa poikaystävää ja kaikkea muuta samalla, sitten hehkutaan lomalta ja sitten taas sen jälkeen, kuinka Pariisi on niin ominta ja ihanaa ja sinne uudestaan. Hehkutetaan muitakin juttuja.

Ei sitten ole tullut mieleen, että ehkä tämä yks ystävä ei ole nähny sun kuvia tai nähny sun päivityksiä??

Kukakohan täs on nyt itsekeskeinen... :/

On nähnyt, seinä näkyy hänelle, samoin ne kuvat. Asiassa ei epäselvyyttä oikeasti. :)



Hän vain tosiaan on sen verran itsekeskeinen, että näin...:(



Mutta positiivisempaan juttuun tai semmoiseen mikä jännästi ei ärsytä: "olen kotona, syön jugurttia" jne päivitykset eivät ärsytä mua, en tosin harrasta niit itse mutta eivät ärsytä, päinvastoin musta on jopa kiinnostavaa (joo, marginaalissa olen tässä!) lukea mitä arkipäivän tietyn hetkeä juttua kaveri juuri puuhailee. :)



Käytöstapojen moukkamaisuutta en vaan aina siedä, vastuvuoroisuuden jonkinlainen tuntemus on yksi sellainen juttu... Jotkut sen osaavat, muutamat eivät ajattelemattomuuttaan/lesouttaan/cooliuttaan. Jotenkin niin!

On nähnyt, seinä näkyy hänelle, samoin ne kuvat. Asiassa ei epäselvyyttä oikeasti. :)

Hän vain tosiaan on sen verran itsekeskeinen, että näin...:(

Mutta positiivisempaan juttuun tai semmoiseen mikä jännästi ei ärsytä: "olen kotona, syön jugurttia" jne päivitykset eivät ärsytä mua, en tosin harrasta niit itse mutta eivät ärsytä, päinvastoin musta on jopa kiinnostavaa (joo, marginaalissa olen tässä!) lukea mitä arkipäivän tietyn hetkeä juttua kaveri juuri puuhailee. :)

Käytöstapojen moukkamaisuutta en vaan aina siedä, vastuvuoroisuuden jonkinlainen tuntemus on yksi sellainen juttu... Jotkut sen osaavat, muutamat eivät ajattelemattomuuttaan/lesouttaan/cooliuttaan. Jotenkin niin!

Mutta ehkä hän ei ole käynyt katsomassa sun kuvia!!?? Tai ollu fb:ssa vähään aikaan sen jälkeen, kun kuvat olet ladannut, eikä jaksanu/viitsiny selata etusivua alaspäin.. haloo!