Jos olet ollut varatun kanssa,

ihastuin kovasti, enkä (yllättäen) alkuun tiennyt, että mies on varattu...



Kun sitten asiasta puhuttiin, kertoi, etten ole ensimmäinen, jonka kanssa vaimoaan pettää. Ja syynä siihen se, ettei vaimon kanssa suju kotona, vähiten seksin saralla.



Liekö tyypillinen pettäjä?

Tiesin, ettei se varattu oikeastaan edes halua suhdetta mun kanssa, vaan käyttää pettämistä keinona saada repäistyä itsensä irti suhteesta jossa kärsi silminnähden. Mies itse tuntui uskovan että hän haluaa vaihtaa parisuhteensa suhteeseen mun kanssa, mutta kyllä minä alusta asti tiesin että olen jonkinlainen laastarisuhde jota käytetään entisestä irti pääsemiseen ja sitten jätetään.

Meillä oli pitkä seksi/kaverisuhde, vuosia. Viihdyttiin yhdessä sängyssä ja sen ulkopuolellakin. En ollut kiinnostunut miten hän pettämisensä itselleen selitti.

Mulla oli vuosia sitten juttu perheellisen miehen kanssa. Jos nyt muistelen niitä tunteita joita miehessä näin, niin ainakin kostonhalua (vaimo oli "pettänyt" ensin), myös pelkoa ja varmaan katumustakin, ehkä jopa vihaa. Ja kuitenkin olettaisin että rakkautta myös koska pari palasi yhteen ja ovat yhdessä tänäkin päivänä.



Siinä oli siis kyse tän pariskunnan keskinäisistä ongelmista joihin sitten sotkeuduin sivusta... ja olin kai jonkinlainen koston välikappale.



Mulla toisena naisena oli empatian tunteita sekä miestä että tämän vaimoa kohtaan. Ja paljon itseinhoa ja syyllisyyttä siitä mitä tein ja mihin suostuin. Olin nuori ja kokematon ja mies oli mua kymmenen vuotta vanhempi, mikä ei tietenkään ole mikään puolustus.

joka oli muuttanut pois kotoa jo kuukausia aiemmin, ihan eri paikkakunnalle. Toki tilanne oli hänellekin vaikea ja kaipasi lapsiaan. Meidän suhde kaatui moniin asioihin, en nähnyt tulevaisuutta meille. Mies palasi lopulta kotiinsa, mutta tiedä häntä miten parisuhde voi Mies kuoli jokunen vuosi kotiinpalusta yllättävään massiiviseen sydänkohtaukseen.

En kysellyt Meillä oli pitkä seksi/kaverisuhde, vuosia. Viihdyttiin yhdessä sängyssä ja sen ulkopuolellakin. En ollut kiinnostunut miten hän pettämisensä itselleen selitti.

vaan siinä, että kai useimmat osaa ihmistä tulkita jotenkin ja lukea esiin käytöksestä tunteita tilannetta kohtaan.

ihastuin vain kun toinen huomioi minua ihan kybällä. En edes ajatellut sitä puolisoa kotona. Olin nuori ja välinpitämätön.

Mun nykyiselle miehelle otti todella koville henkisesti eron tekeminen exästä kun siinä oli pitkä historia, onnellinen avioliitto ja teini-ikäiset lapset mukana. Oli kuvitellut pääsevänsä "helpolla" eli oli 100% varma, että vaimo heittää pihalle kun saa selville. No näin ei käynytkään vaan vaimo piti kiinni kynsin ja hampain. Loppujen lopuksi mies oli jo muuttamassa takaisin perheensä luokse "kun tunsi sen velvollisuudekseen", mutta ei sitten pystynytkään. Siinä vaiheessa ne toisetkin eropaperit sitten laitettiin (siis harkinta-aika loppui eroon eikä takaisin muuttoon).



Sanotaan vielä sekin, että mies asui tässä vaiheessa omassa kodissaan ja minä omassani. Minä en tavannut miehen lapsia ennen kuin ero oli selvä ja muutimme yhteen. Vuotta myöhemmin vanhempi lapsista muutti meille omasta tahdostaan. Lasten yo- ja rippijuhlat on vietetty äitinsä luona ja lasten tahdosta on minutkin sinne kutsuttu. Mies ja exä eivät ole nykyisin puheväleissä eikä ole enää tarviskaan kun lapset on jo omillaan.

Olin itse siihen aikaan sinkku. Tapasin mukavan oloisen miehen baarissa, joka oli toiselta paikkakunnalta.



Aamulla kysyin, että onko sulla joku odottamassa kotona, mies vastasi että kyllähän minulla on. Kysyin, että mitä sä sitten mun luona teet, johon mies vastasi, että parisuhteessa on ollut jo pidemmän aikaa vaikeata. Tuon yön jälkeen emme enää tavanneet. Kuulin myöhemmin, että pian tuon illan jälken he erosivat.



Mulle tuli ihan hirvee morkkis, en voinut uskoa että olin ollut jollekin toinen.



Juttelin asiasta ystäväni kanssa ja hän sanoi että mieshän se petti, et sinä.



Minua itsenäi on petetty pitkän parisuhteen lopussa. En voisi itse koskaan pettää nykyistä miestäni.

En ole koskaan tarkoituksella "iskenyt" varattua miestä, mutta muutama on kohdalle osunut. Yksi oli mies, jonka tapasin netin kautta. Etsimme molemmat seksiseuraa, hieman rajumpaa kuin "normaalit". Parin tapaamiskerran jälkeen kävi ilmi, että mies on naimisissa. Asia ei oikeastaan kiinnostanut minua, koska emme olleet kuin seksisuhteessa. Jossain vaiheessa tapasin itse uuden miehen, ja lopetin seksisuhteemme. Näen vielä, melkein 8v tuon jälkeenkin miestä silloin tällöin, kun törmäämme kaupungilla tai kaupoissa. Mies yleensä työntää lastenvaunuja... ;)



Toinen tapaus oli lomamatkalla. Tapasin baarissa komean ruotsalaismiehen, kenen kanssa päädyin viettämään villiä iltaa tämän hotellihuoneessa. Seuraavana päivänä kävimme retkellä yhdessä, syömässä, ja tietysti jokavälissä nautimme toisistamme. Vaihdoimme sähköpostit, minulla ei ollut kameraa, joten mies lupasi lähettää reissukuvia myöhemmin. Kotimaassa sähköpostiini ilmestyikin viestiä häneltä, mutta samalla myös tilitys miten hän on naimisissa, yhden lapsen isä blaa blaa blaa. Kiitin kuvista ja jatkoin elämääni :P Kummaltakaan en lähtenyt kyselemään motiiveja.

Ilmeisesti mukavilta miehiltä pitää aina muistaa kysyä, ovatko naimisissa / onko lapsia kun ei ne sitä itse viitsi mainita.

En ole koskaan tarkoituksella "iskenyt" varattua miestä, mutta muutama on kohdalle osunut. Yksi oli mies, jonka tapasin netin kautta. Etsimme molemmat seksiseuraa, hieman rajumpaa kuin "normaalit". Parin tapaamiskerran jälkeen kävi ilmi, että mies on naimisissa. Asia ei oikeastaan kiinnostanut minua, koska emme olleet kuin seksisuhteessa. Jossain vaiheessa tapasin itse uuden miehen, ja lopetin seksisuhteemme. Näen vielä, melkein 8v tuon jälkeenkin miestä silloin tällöin, kun törmäämme kaupungilla tai kaupoissa. Mies yleensä työntää lastenvaunuja... ;) Toinen tapaus oli lomamatkalla. Tapasin baarissa komean ruotsalaismiehen, kenen kanssa päädyin viettämään villiä iltaa tämän hotellihuoneessa. Seuraavana päivänä kävimme retkellä yhdessä, syömässä, ja tietysti jokavälissä nautimme toisistamme. Vaihdoimme sähköpostit, minulla ei ollut kameraa, joten mies lupasi lähettää reissukuvia myöhemmin. Kotimaassa sähköpostiini ilmestyikin viestiä häneltä, mutta samalla myös tilitys miten hän on naimisissa, yhden lapsen isä blaa blaa blaa. Kiitin kuvista ja jatkoin elämääni :P Kummaltakaan en lähtenyt kyselemään motiiveja.

Olen itse varattu nainen ja nain satunnaisesti naimisissa olevaa miestä. Eka kerta oli tavallaan vahinko; viihdyttiin toistemme seurassa ja yksi asia johti toiseen. Suhteistamme ei paljon puhuttu, taisin itse kertoa, että oma suhteeni on sysipaska, ja mies mainitsi oman liittonsa olevan tylsä, mutta ei sen enempää. Me vietämme yön yhdessä aina, kun olemme samoissa juhlissa tms., tapaamme n. 3-6 kk välein. Väliaikoina emme ole yhteydessä, ja molemmat ovat tyytyväisiä.

Morkkista ei ole havaittavissa kummallakaan. Oma mieheni petti minua, ja pettää ehkä edelleen, joten omatunto ei kolkuta. Tämä toinen mies sanoi viimeksi hymyssä suin pantuamme, että meitä ei pitäisi päästää samoihin tiloihin ja meidän ei pitäisi tehdä näin. Sitten se virnisti ja naitiin uudelleen. Nähtävästi ei morkkis paljon paina häntäkään.

Kumppaneille ei naureskella eikä heistä puhuta. Ei harvalukuisia intohimon hetkiä sellaiseen huvita käyttääkään.

Kun tapasimme mies kertoi olevansa eronnut ja mainitsi vielä erikseen, että vaimo oli ripustautuvaa sorttia ja vielä edelleen yrittää roikkua kiinni ja pitää yhteyttä.



Olimme seurustelleet liki puoli vuotta, kun epäilykseni heräsivät. Olin toki jotain jo aavistellut aikaisemmin, mutta vasta muutaman yllättävän seikan ja pienen salapoliisityön jälkeen sain selville, että mies on edelleen naimisissa ja asuu vaimonsa kanssa.



Toiset puoli vuotta sitten kesti räpistellä irti tästä suhteesta, koska olin luonnollisesti ihan helvetin rakastunut mieheen. Lopuksi vitutti koko homma niin paljon, että soitin ja kerroin tälle naiselle, mitä peliä mies oikein on pelannut.



Mulle ja miehelle tuli ero, samoin miehelle ja tälle naiselle. Mies syyttää varmaan edelleenkin minua.

Olimme/olemme kummatkin varattuja, ajauduimme silti suhteeseen. Mies rakasti vaimoaan ja puhuimme, että kumpikaan meistä ei tule tämän takia eroamaan.



Silloin en ajatellut vaimon tai oman mieheni tunteita, olin niin rakastunut tähän toiseen. Nyt kun kaikki on ohi niin inhoan itseäni ja tekojani, petin mieheni sekä tätä naista joka odotti miestään kotona.



Luulen, että tämä mies edelleenkin touhuaa omiaan vaimonsa selän takana, ei enää minun kanssani kuitenkaan.

Mulle ja miehelle tuli ero, samoin miehelle ja tälle naiselle. Mies syyttää varmaan edelleenkin minua.

Voin vielä jotenkin käsittää että avioliittoonsa tympääntynyt ukkomies hairahtaa sivusuhteeseen, mutten enää tuota että siitä pitää valehdella sille "salarakkaalle", joka luulee olevansa ihan kaikin osapuolin reilussa parisuhteessa. Tuossa mies tavallaan epää naiselta mahdollisuuden päättää itse haluaako olla ns. toinen nainen vai etsiä kenties miehen, jolla ei ole kaksoiselämää...

vaikka olimme molemmat "varattuja". Yhdessä ollaan oltu yhdeksättä vuotta ja olemme kuin luodut toisillemme.

Voin vielä jotenkin käsittää että avioliittoonsa tympääntynyt ukkomies hairahtaa sivusuhteeseen, mutten enää tuota että siitä pitää valehdella sille "salarakkaalle", joka luulee olevansa ihan kaikin osapuolin reilussa parisuhteessa. Tuossa mies tavallaan epää naiselta mahdollisuuden päättää itse haluaako olla ns. toinen nainen vai etsiä kenties miehen, jolla ei ole kaksoiselämää...

Jaa et on ymmärrettävämpää valehdella vaimolle kuin jollekin hoidolle? On sullakin logiikka.

väärinkäsitys, mikä monissa petettyjen vaimojen ketjuissa tulee ilmi: että pettäjämies ja toinen nainen muka jotenkin salakähmäisesti ja ylimielisesti naureskelisivat vaimon seläntakana, että miten tyhmä ja hyväuskoinen vaimo on. No, ehkä joku hullu ja sadistinen yksittäistapaus voi niinkin tehdä, mutta yleistä se tuskin on.



Itselläni on kokemusta nuoruudessani toisena naisena olosta. Toinen juttu oli molemminpuolisesti pelkkää seksiä, eikä vaimosta puhuttu oikeastaan mitään, ei hyvää eikä pahaa.



Toinen juttu oli sitten hankalampi tapaus: tapasin uudelleen exäni, joka oli tahollaan varattu. Mutta tunteemme leimahtivat uudelleen (juttu oli aiemmin jäänyt vähän kesken) ja rakastuimme päätäpahkaa. Mies oli tosi syyllinen pettämisestään, ei halunnut jättää puolisoaan, mutta ei myöskään minua. Ja minä kärsin myös, koska en olisi halunnut olla mikään toinen nainen, vaan ykkönen miehen elämässä. Vasta tosi pitkällisten ja raastavien vaiheiden jälkeen pääsin miehestä eroon, mutta vaikeaa se oli, meille molemmille.



Mutta yleisesti ottaen sanoisin, että miehen syyllisyyden aste vaihtelee varmaan siitä, miten lämpimät tunteet vaimoa ja toisaalta sitä toista naista kohtaan ovat. Onhan niitä varmaan sellaisiakin pelimiehiä, jotka eivät juurikaan tunne mitään syyllisyyttä. Uskoisin kuitenkin, että he ovat vähemmistössä.

Voin vielä jotenkin käsittää että avioliittoonsa tympääntynyt ukkomies hairahtaa sivusuhteeseen, mutten enää tuota että siitä pitää valehdella sille "salarakkaalle", joka luulee olevansa ihan kaikin osapuolin reilussa parisuhteessa. Tuossa mies tavallaan epää naiselta mahdollisuuden päättää itse haluaako olla ns. toinen nainen vai etsiä kenties miehen, jolla ei ole kaksoiselämää...

Jaa et on ymmärrettävämpää valehdella vaimolle kuin jollekin hoidolle? On sullakin logiikka.

Minä vastasin ylemmälle kirjoittajalle, joka kirjoitteli toisen naisen roolissa. Lähinnä kirjoitukseni kohdistui ylipäätään valehteluun. Mies valehtelee sanoessaan olevansa eronnut, jos ei taas vaimolle virka pettämisestä mitään, ei suoranaisesti ekpslisiittisesti valehtele, get it? Piilottelee vain totuutta. Mistään valehtelun "ymmärrettävyydestä" en sanonut halaistua sanaa kuten vihjaat.

En ottanut mitään kantaa vaimoon tässä, kuten ei ollut koko ketjun tarkoituskaan.

Käytän vihkisormusta aina, joten ei tule kovinkaan suurena yllätyksenä, että ole naimisissa. Minulle pettäminen on ihan puhtaasti seksiä vailla sen kummempia tunteita. Toki pidemmissä suhteissa on voinut jotain syvällisempääkin olla mukana. Pääasiassa pettäminen on ollut puhtaasti läheisyyden ja seksin hakemista. Näin jaksaa taas arkena puurtaa :)



Ja koska en ole ajatellut jäädä kiinni seikkailuistani, niin näiltä osin en käy paljoakaan tunteita läpi puoleen tai toiseen vaimon näkökulmasta...