Huonoin ikinä saamasi joululahja?

Sinipiika, näppylähanskat, Chifonetit ja Fairy samassa paketissa!

Mummini, joka ei ollut ihan kartalla iästäni osti minulle barbien kun olin 16v :D

Kun olin 18 ja juuri  muuttanut omilleni äitini osti minulle  siivousputeleita monta pulloa, huomaavainen lahja mutta silti tökerö ja äitini tietysti näki naamastani että pieleen meni ja alkoi murjottaa.

Exäni osti sinänsä kauniin mutta tyyliini sopimattoman Kalevalakorun, harmitti kun tiesin korun olleen kallis.

Ja taiteellinen kaveri antoi maalaamansa ruman taulun.

Lapsuudessa kehnoimmat joululahjat oli ihme muovikrääsäleluja, joita annettiin "korvikkeeksi", kun ei voitu täyttää toivelistaa millään. Aikoinaan esimerkiksi pyysin Fortuna-pelin, kerran junarataa, aina vastaus oli "Ei ole rahaa". No, olisiko ollut, jos ei olisi ostettu yhtäkään niitä krääsäleluja ja niiden ostamisen sijaan säästyneet rahat olisi sitten satsattu siihen yhteen hintavampaan toiveeseen. 

Aikuisena vaatteet on ärsyttäviä, koko kun monesti menee pieleen. Kerran sain muuten kivan puseron, mutta koko oli pari numeroa liian pieni. 

Muuten joululahjat tulee ja menee, ei niitä enää ole aikoihin jaksanut pohtia.

No, okei, on karkitkin vähän huono joululahja jollei ymmärrä, mistä vastaanottaja pitää. Systerillä on ihme tapa antaa viinakarkkeja ja sellaisia ihme sesonkimakusuklaita, joita ei sikakaan vinkumatta niele. 

9v vanhana sain sukulaisilta Barbie nuken. Ei sinällään huono lahja ollenkaan, mut listaan sen nyt huonoimmaksi koska en leikkinyt lapsena barbeilla. Ikinä. Ne eivät vain minua kiinnostaneet. Leikin mieluummin sylvanian familieseilla, pet shopeilla, poneilla jne eläinleluilla. Barbie jäi kaappiin pölyttymään.

Se kun köyhänä opiskelijana en saanut vanhemmiltani mitään lahjaa vaikka olin käyttänyt rahaa matkustamiseen.

Tippuri exältä.

Uunivuoka exältä. Hän oli hajottanut edellisen viikkoa aiemmin. Sain kyllä myös samassa paketissa sammutuspeiton, että tavallaan oli vain lisä varsinaiseen lahjaan.

Ja samana jouluna äitini antoi raastimen.

Oli itku aika lähellä.

Olin 6luokalla kun sain isän äidiltä +3v tarkoitetun pehmolelun jonka avulla opetellaan kirjaimia ja numeroita, olin ihan normaali 12 vuotias joka osasi lukea ja kirjoittaa..

Vanha ketju, mutta ikivihreä aihe.

Minulle paljastui anopin joulupaketista hammasharja ja XXL-kokoinen paituli. Oli tutustuttu muutama viikko aikaisemmin ja tämä tapahtui ravintolaympäristössä jossa olin omasta mielestäni ihan huoliteltu. Anoppi ei itsekään käytä paituleita. Minulla on hyvät hampaatkin. Jäin tuota pitkäksi aikaa miettimään, kun omassa perheessä lahjat on aina annettu ajatuksella, mutta myöhemmin selvisi että anopille on tärkeämpää antaa paketti kuin että mitä sisällä on.

Ex-poikakaverilta sain kympillä lottokuponkeja, kun täytin 20. Naivissa mielessäni olin odottanut suunnilleen sormusta ja kosintaa. Onneksi ei tullut edes voittokuponkia.

Huonoimpia on olleet nämä "käytimme joululahjarahat kaivon rakentamiseen saharaan" tai "nimissäsi on lahjoitettu timbuktuun vuohi".

Voi olla, että tämä on tullut aiemminkin kerrottua, mutta on niin mieleen syöpynyt.  etukäteen ilmoitin, ei lahjaa, kuitenkin sain joulupaketissa useamman parin parsittuja villasukkia ja jotkut 100 vuotta vanhat parerinarulla virkatut tossut, jotka olivat niin hauraat, että murenivat kun paketin aukaisin. Oliko kettuilua? Itse en ostanut mitään , kun niin sovittiin.

Nämä siis anopilta

Käytetyt käsineet anopilta tänä jouluna. Itse maksoin hänen kissansa rokotukset. 

Reilusti (usean kuppikoon) väärän kokoiset rintsikat mummolta aikoinaan. Päälle vielä ilmoitus, että kaupassa ei ollut pienempää kokoa. 😄 Joo, olisi ehkä kannattanut jättää ostamatta siinä tapauksessa. Eihän kukasn tee mitään liian isoilla rintsikoilla. 

Exä osti paistinpannun. Ei minulle vaan itselleen, kun inhosi minun jo olemassaolevaa paistinpannua ja halusi paremman. Ei asuttu siis yhdessä. Minä ostin hänelle exän omia suosikkijuttuja.

Olen aina ihmetellyt ihmisiä, joilla on suoranainen kiima antaa sukkia muille, siis ei välttämättä villasukkia vaan ihan mitä tahansa sukkia. Kerran taas täti antoi sukat, joissa oli muka jotain pusuhuulia, näyttivät kyllä ihan pilluilta omaan silmään :D Läppänä pidinkin niitä aina välillä. Sama täti osti joskus kynttilänjalat, jotka olivat vaaleanpunaiset tulppaanit, ne taas näyttivät ihan mulkuilta.

Äiti harrasti tuota mainittua turhanpäiväisen roinan ostamista. Ei suostunut ostamaan sitä yhtä toivelahjaa, ei ole rahaa, mitä te sillä teette, mussuti mussuti, ja osti useita ei-toivottuja romuja kun halvemmalla sai, vaikka todellisuudessa maksoi niistä enemmän. Määrä korvasi aina laadun ja sisällön ylipäätään, sama ruoassa, bulkkipaskaa lootakaupalla eikä sitä yhtä toivottua suklaarasiaa. Tuota samaa outoutta kaikissa lahjoissa. Isältäni en ole koskaan saanut yhtään mitään lahjaksi.

Isä antoi suklaarasian, kun olin teini-ikäinen. Kertoi sitten liikuttavan tarinan, miten oli valinnut tuon rasian nimen perusteella, kuinka se sopi silloiseen tilanteeseeni jne. Olin kyllä otettu ja oli ihana lahja. 

...kunnes sain kuulla, että todellisuudessa isä oli ostanut kaksi eri rasiaa ja kysynyt ensin siskoltani, kumman tämä haluaa, ja sisko oli valinnut mieleisensä. Ja juu, siskoni oli ollut kaikessa aina se "etuoikeutetumpi", eli jolta kysyttiin ensin, ja minä sain sen mitä sisko ei huolinut.