Onko vielä ihmisiä, jotka eivät ole Facebookissa?

Minä olin joskus viisi vuotta sitten, mutta palattuani vauvalomalta töihin, poistin tilini. En halua, että joku työn puolesta tuttu löytäisi minut sieltä. Mies it-alan insinööri ja naureskelee koko facebookille. Hyvin on pärjätty.

itse kuulun näihin. Ja lopetin sen käytön, koska se vei liikaa aikaani.

Minua ei kiinnosta "verkostautuminen" tai turhanpäiväinen vuorovaikutus muiden kanssa. En ole avoin henkilö. Minua ei myöskään juurikaan kiinnosta mitä muille kuuluu. Ihmisten kanssa saa olla riittävästi tekemisissä, en halua "olla olemassa" sen enempää.



Ylipäätään tässä "sosiaalisessa mediassa" ei tunnu olevan sellaista puolta, joka näyttäytyisi minulle positiivisena asiana.



Toki olen myös niin sanotusti vastarannankiiski. Vastustan tätä kaiken siirtymistä sähköiseen muotoon, aina tehokkaammaksi ja kehittyneemmäksi. Minulla ei ole monia muitakaan juttuja, jotka ilmeisesti kuuluvat jo "perusvarustukseen".



Niin, ja olen parikymppinen. Nuorempi sisarukseni ei myöskään kuulu Facebookiin, kuten ei tietääkseni muukaan lähipiirini. Kolme kaveriani sen sijaan kuuluu. Yksi heistä aina vaan lisää sivuilleen kuvia minusta, vaikka olen useampaan kertaan pyytänyt ja huomauttanut ettei niin tekisi.

Olen ollut olemassa muutenkin monta vuosikymmentä. Siksi minun olemassaoloani ei millään tavalla kyseenalaista se, että en ole facebookissa.



Tähän päivään mennessä en ole keksinyt ensimmäistäkään järjellistä syytä fb:lle. Ei sekään ole hyvä syy, että voisin seurata omien lasteni edesottamuksia, kuten monelle muulle aikuiselle.

Facessa (enää), en pidä blogeja elämästäni ym.



En vain yksinkertaisesti halua jakaa nettiin henkilökohtaista elämääni, edes rajatulle piirille. En luota nettiin niin paljon.

Paljon mieluummin tapaan ystäviäni kasvotusten, meillä pidetään kotona illanistujaisia, joissa iso kööri koolla ym. En silti koe olevani yhtään eristäytynyt muusta maailmasta tai ystävistäni tämän takia vaikka taidan olla ainoa ihminen kaveripiiristäni (mieheni lisäksi) joka siellä ei ole.

Lähinnä syystä, että boikotoin sitä kaverijärjestelmää. En halua palata yläasteikään miettimään, miksi tuo ei suostunut kaverikseni, onko tuolla enemmän kavereita kuin minulla tms.



Toiseksi siitä syystä, ettei sieltä pääse koskaan pois.



Kolmanneksi suurin osa ystävistäni ei ole Facebookissa. On vain yksi ystäväporukka, jonka menoista en mitään tiedä.



Nyt työnantajan taholta on tullut paineita, että pitäisi mennä työprofiililla sisään. Eli ehkä tämä ei ole ikuista...

Mulla ei ole tosielämässäkään yhtään kaveria enkä edes halua sellaisia saada.

Facebook on narsistien temmellyskenttä

eipä ole tullut mieleenkään että pitäis olla???

kerro sinä kysyjä, että miks pitäisi?



t. 35v diplomi-insinööri-kummajainen

Minulla on muutama hyvä ystävä, joita tapaan säännöllisesti. Soittelen heidän kanssaan ja lähettelen sähköpostia. Minulla ei ole tarvetta kertoa itsestäni Facebookissa ja hankkia "Facebook-ystäviä".

En keksi yhtään hyvää syytä, miksi liityisin Facebookiin.

Mistä syystä ET ole Facebookissa?

Hyviä ystäviä tapaan ihan vanhanaikaisesti kyläillen ja kahvitelle. Kaurempana asuviin pidän yhteyttä sähköpostitse ja skypen kautta.

useamman vuoden, mutta poistin tilini noin puoli vuotta sitten. Ja olen erittäin tyytyväinen päätökseeni!



Syitä:



- Vei liikaa aikaa. Mieluummin käytän senkin ajan oikeaan kanssakäymiseen.



- Oikeasti tärkeiden ja merkityksellisten ihmisten kanssa tapaan ja soittelen. Mitä väliä sillä minulle on, mitä entiselle naapurilleni Jaanalle kuuluu, kun naapuriaikanakin vaihdoimme korkeintaan tervehdykset.



- Moni asia siellä alkoi ärsyttää. Ja jatkuvastihan täälläkin on ketjuja "ärsyttävimmät fb-päivitykset". Joten miksi ärsyytnyä turhaan. Ärsytti mm. se pinnallisuus ja julkikuvan kiillotus.



- Kaikenkaikkiiaan ihmiset ja kanssakäyminen naamakirjassa ei ole mielestäni aitoa vaan teennäistä ja näyttelevää.



- Ja lisäksi kaikki tietoturva ym. asiat.

Esimerkiksi hyviä ystäviäni ja sisareni. Haluavat kai karsia aikaa vievät, melko turhat jutut elämästään eivätkä halua jakaa asioitaan isojen joukkojen kanssa. Ymmärrän ja hyväksyn sen, vaikka itse olenkin Facebookissa.

En pidä ihmisistä ja siksi en ole bookissa. Ihmiset ovat tyhmiä ja keskinkertaisia.

Ei ole aikaa eikä kiinnostusta.

Mä en vain tykännyt, enkä oikeestaan tiennyt, miksi mun pitäisi siellä olla. En mä nähnyt siinä mitään järkeä, eikä mulla kiinnostanut oikeestaan se ollenkaan.



Kaikki ne ihmiset, joiden kanssa mä haluan olla yhteydessä, on mun elämässäni ihan oikeesti. Ei siihen tartte naamakirjaa ja typeriä päivityksiä.

Mä en ole, vaikka monesti yritetty käännyttää. Kaipa mä oon jotenkin vanhanaikainen, kun en ymmärrä näitä facebook ja twitter villityksiä. Tykkään toisinaan kirjoitella ihan perinteisiä kirjeitäkin ystäville. 

Lähdin vuosi sitten. En kaipaa takaisin, koska siellä niin paljon vain tirkistellään puolituttujen elämää.

Minä en ole.  Ei kiinnosta yhtään, pärjään mainiosti ilman facebookia.