Lue keskustelun säännöt.
Eikö teitä yhtään häiritse se, että Victoriasta tuli mummoäiti?
23.02.2012 |
Tuossa iässä (kohta kolmeviis) pitäis jo alkaa miettiä lapsenlapsia, ei pukata enää omia! Paras synnytysikä on parinkympin korvilla, ei lähempänä neljääkymppiä.
Kommentit (87)
Kuluu päiviä etten muuta ajattelekaan.
Miten tästä eteenpäin???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei victoria voi olla vielä mummo kun tuli juuri vasta äidiksi.
sain kuopukseni 34-vuotiaana, esikoiseni sain 22-vuotiaana. Koen oikeasti olevani nyt HUOMATTAVASTI tasapainoisempi äitinä, ja on lapsilleni enemmän annettavaa nyt. Varmasti nuorimmaiseni tulee olemaan rauhallisempi ja jopa tasapainoisempi, kun äiti ei ole itsekäs nuori pissaliisa. Toivottavasti peli ei ole menetetty vanhempien lapsieni kohdalla...
Terveisin ylpeä ja onnellinen mummoäiti 34v
lapset tekee. vrt kuninkaalliset (ja me nelikymppiset av-palstan pikkulasten äidit)
Köyhälistö sikiää varhainAnteeksi lapsellisuuteni, mutta aloitus on niin säälittävä ja melkoisen lapsellinen myöskin. Voiko silloin asiallista keskustelua odottaakaan.
no hei, kato omaa tekstiä,niin tiedät mikä on säälittävää ja lapsellista. ehkä aloitus sopii just sun tasoon! :D
olen todella onnellinen, että omien lapsieni toinen mummo eli anoppini, on jo eläkkeellä. Molemmat mummot asuvat n. 300 km päässä, ja tämä eläkeläinen ehtii paljon useammin lapsia tapaamaan ja viettämään aikaa yhdessä, kuin työssäkäyvä. Mikä on musta ihan ymmärrettävää, mun äidillä on haastava työ, ja usein viikonloputkin menevät töissä.
Joo, tämä on ihan itsekäs näkökulma, mutta kyllä musta tuntuu hyvälle kun edes toiseen mummoon on läheiset välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sain kuopukseni 34-vuotiaana, esikoiseni sain 22-vuotiaana. Koen oikeasti olevani nyt HUOMATTAVASTI tasapainoisempi äitinä, ja on lapsilleni enemmän annettavaa nyt. Varmasti nuorimmaiseni tulee olemaan rauhallisempi ja jopa tasapainoisempi, kun äiti ei ole itsekäs nuori pissaliisa. Toivottavasti peli ei ole menetetty vanhempien lapsieni kohdalla...
Terveisin ylpeä ja onnellinen mummoäiti 34v
No sinä olet kehittynyt hitaasti pakko myöntää :)
Minusta täällä turhaan yleistetään teiniäitejä, että bilettävät ja ovat pentuja, itse olen 19 ja minulla pieni poika. Pojan syntymän jälkeen kertaakaan en ole käynyt bilettämässä ja poikani on 9kk. Vakituinen työpaikka minulla on myös. Minun äitini oli myös teiniäiti eikä vastaa taaskaan näitä teiniäidin tuntomerkkejä, samalla minun äiti on "mummoäiti", kuopuksen sai 34v. Äitini on hyvä äiti ollut 17v ja on edelleen hyvä äiti nyt 38v. Jotn turhaa yleistystä täällä taas. Ei se ikä kerro millainen se äiti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua, mutta minua ei ole koskaan häirinnyt juurikaan toisten lastensaamisikä. Tai no, totta puhuen olen paheksunut/säälinyt sekä alle 18-vuotiaita äitejä että viisikymppisiä keinohedelmöitettyjä "mummoäitejä". Mutta siltä väliltä (eli yli 30 vuotta) ihan ok ikä. Kukin valitkoon itse.
lapsenlapsi ihan vaavi,itsellä vielä kotona lapsia,nuorin 2v :D
t. 35v mummoäiti,onpa hauska nimi muuten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsenlapsi ihan vaavi,itsellä vielä kotona lapsia,nuorin 2v :D
t. 35v mummoäiti,onpa hauska nimi muuten
Olet mummo ja äiti :)
Minusta täällä turhaan yleistetään teiniäitejä, että bilettävät ja ovat pentuja, itse olen 19 ja minulla pieni poika. Pojan syntymän jälkeen kertaakaan en ole käynyt bilettämässä ja poikani on 9kk. Vakituinen työpaikka minulla on myös. Minun äitini oli myös teiniäiti eikä vastaa taaskaan näitä teiniäidin tuntomerkkejä, samalla minun äiti on "mummoäiti", kuopuksen sai 34v. Äitini on hyvä äiti ollut 17v ja on edelleen hyvä äiti nyt 38v. Jotn turhaa yleistystä täällä taas. Ei se ikä kerro millainen se äiti on."
siis mitäh oot ite 19 ja äitis on ollu äiti 17vuotta vai 17vuotiaasta... jos hän on nyt 38 ja saanut sinut 17vuotiaana nii eikö hän ole silloin 36v ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun pystyvät itsestään huolehtia! Tämän päivänkin pissikset kun pukkaa mukulaa maailmaan, niin herra siunaa!! Kyllä lapsella on oikeus AIKUISIIN vanhempiin!
Ehkä joskus 50-luvulla parikymppisetkin oli vielä vastuuntuntoisia ja suht kypsiä, mutta ehei, ei enää nykyään!
Ah, ihanaa yleistystä! :)
T: 20v äiti
Niin, aloitusko sitä ei sitten ollut? :)
Oletko sinä ollut 22 vuotiaana vielä itsekäs pissaliisa? :O
Lainaus:
sain kuopukseni 34-vuotiaana, esikoiseni sain 22-vuotiaana. Koen oikeasti olevani nyt HUOMATTAVASTI tasapainoisempi äitinä, ja on lapsilleni enemmän annettavaa nyt. Varmasti nuorimmaiseni tulee olemaan rauhallisempi ja jopa tasapainoisempi, kun äiti ei ole itsekäs nuori pissaliisa. Toivottavasti peli ei ole menetetty vanhempien lapsieni kohdalla...Terveisin ylpeä ja onnellinen mummoäiti 34v
No sinä olet kehittynyt hitaasti pakko myöntää :)
Näin jälkikäteen ajatellen kyllä. Ja hyvin moni 22v on myös. Tunnen useita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuluu päiviä etten muuta ajattelekaan.
Miten tästä eteenpäin???
Hyvä kun pystyvät itsestään huolehtia! Tämän päivänkin pissikset kun pukkaa mukulaa maailmaan, niin herra siunaa!! Kyllä lapsella on oikeus AIKUISIIN vanhempiin!
Ehkä joskus 50-luvulla parikymppisetkin oli vielä vastuuntuntoisia ja suht kypsiä, mutta ehei, ei enää nykyään!
Itse ole 23v 2 lapsen äiti. Ystävä piirissä on useitä 30+ äitejä jotka ovat niin pissiksen tasolla että ihan säälittää. Juoruavat, ryyppäävät ja vaihtavat miehiä kuin sukkia.
Ei pidä yleistää että KAIKKI parikymppiset on lapsia ja KAIKKI 30+ vanhemmat on AIKUISIA!!
että tyttäresi kouluttautuisi ensin, ehkä näkisi vähän maailmaakin? Itse pelkään että omat lapset aikanaan tekevät peruuttamattomia ratkaisuja parikymppisinä. Toivoisin että heillä olisi kärsivällisyyttä opiskella ensin rauhassa, olla työelämässäkin hetki, katsoa muutakin kuin kotikylän nurkat. Ja sitten lapsia. Eli mielummin lähempänä 30v. Olen kyllä mummoäiti itsekin, av-mittarilla laskettuna.
Jos parikymppisellä on edes jonkinlainen pohja elämälle ( terve järki, toisen asteen koulutus + hieman työkokemusta tai jatko-opintoja, pienikin tukiverkko), ei ole mitään syytä miksei lapsia hankkinut voisi opiskella rauhassa, olla työelämässä, mennä maailmalle tai mitä ikinä nyt haluaakaan. Ihan samanlaista elämä ei tietenkään ole kuin lapsettomilla ikätovereilla, mutta varmasti vähintään yhtä rikasta. On makuasia, mikä tapa itse kullekin sopii.
Omassa ystäväpiirissäni kaikki ovat ensin opiskelleet ammatin joko yliopistossa tai ammattikorkeassa. Sitten on usein vielä oltu työelämässä joitakin vuosia eli sitä esikoista on alettu yrittämään 26-30-vuotiaana.
Kukaan ei ole ollut enää mikään bilettäjä tai miehen vaihtaja, mutta opiskeluaikoina toki oltiin varmaan jokainen. Se kuului meidän porukoissamme siihen nuoruuteen, jolloin siis kokeiltiin siipiä ja erilaisia juttuja. Aikuistuminen tuli kuvioon mukaan opintojen loppuvaiheessa, kun piti miettiä ammattikuvioita, parisuhde oli jo vakiintunut ja tulevaa asuinpaikkaa pohdittiin.
Ehkä muissa kaveripiireissä toisella tapaa. Kaveripiiriini kuului myös ammattikoululaisia ja alle 20-vuotiaana työelämässä olevia ja pitkässä parisuhteessa viihtyviä, mutta kellään ei ollut kiire lapsentekoon. Esim. paras ystäväni kävi kauppaoppilaitoksen ja valmistui merkonomiksi (siis vielä vanhan järjestelmän mukaan ennen amk-uudistusta). Hän oli aloittanut seurustelun 15-vuotiaana ja poikaystävä valmistui kokiksi. Molemmat saivat työpaikan alta 20-vuotiaina. Tämän jälkeen matkustivat, sisustivat vuokrakämppää, kipuilivat ammattinsa kanssa (toinen vaihtoi työpaikkaa toiselle alalle, toinen haki jatko-opintoihin) ja se ensimmäinen lapsi syntyi vasta, kun olivat 26-vuotiaita, molemmat vakitöissä ja hankkineet sen oman yhteisen omistuskämppänsä. Mitä vikaa on siinä, että elää hetken valitsemaansa elämää ja varmistaa, että on oikealla tiellä? Siinä sivussa tuli biletettyä, matkusteltua ja varmistuttua parisuhteen laadusta.
Me pidempään opiskelleet olimme kuitenkin samoilla viivoilla heidän kanssaan, kun kaveripiirin eka lapsi syntyi. Osa oli juuri mennyt työelämään, osalla opinnot lopuillaan ja parin vuoden sisään alkoi kaveripiirin vauvabuumi. Kellään ei ollut tarvetta alkaa elää nuoruutta uudelleen, kun juurihan sitä aikaa oli eletty.
Nyt 30+-vuotiaina viimeisetkin ovat lapsenteon aloittaneet, ja kaikilla eletään lapsiperhevaihetta. Parhaan ystäväni perheessä lapset ovat jo kouluikäisiä, nuorin eskarissa. Oma esikoiseni taas on eskarissa, nuorin 2-vuotias.
Kyllä meidän kaveripiiriin kuului nuorena matkustaa, bilettää ja etsiä itseään, vasta sen jälkeen oli lasten vuoro. Ei ole tarvinnut katua mitään kenenkään.
mutta Jenni Haukio on vielä nuori ja hänellä hyvää lapsentekoikää vielä vaikka kuinka.
Taitaakin riippua tämä mummoäitiys puolison iästä, eikä sen naisen omasta iästä.
On taas jollakin kateus kiivaimmillaan kun pitää tästäkin uutisesta saada negatiivinen.
ylempi yhteiskuntaluokka my ass! kyllä muutkin nuorina lapsia hankkii kun ammattikoululaiset.. saat varmaan hyvät kiksit ku kuvittelet olevas jotain niin paljon parempaa. yök.