Millainen narsisti on "ystävänä"?

Mulla on ollut narsisstinen ystävä. Todella hurmaava, älykäs ja charmantti. Todella hyvä saamaan ihmisiä puolelleen. Patologinen valehtelija, valehtelee saavutuksensa, rahavarallisuutensa, tuntevansa merkittäviä ihmisiä jne. Todella pinnallinen ja ontto ihminen. Narsisti todella hyvä koukuttamaan yltiöpäisellä imartelulla. Sitten alkaa manipulointi ja henkinen väkivalta, jolla murskataan läheiset. Narsistille ei voi sanoa mitään kritiikkiä tai moittia moraalittomasta käytöksestä, sellainen saa narsistin hillittömän raivon valtaan. Narsisti ei tunne huono omaatuntoa ja hän on häikäilemätön opportunisti. Narsisti on sairaalloisen kateellinen ihminen ja kuvittelee myös, että muut ovat kateellisia hänelle.

Narsisti ei tarjoa aitoa ystävyyttä eikä koskaan oikeasti kuuntele, koska ei ole kiinnostunut toisten asioista (muuta kuin hyötymistarkoituksessa, ole siis varoovainen, hän käyttää henkilökohtaisia asioita tarvittaessa sinua vastaan ja levittelee muille). Narsisti kaipaa ääretöntä ihailua ja kritiikittömyyttä, kerää ympärilleen myötäilijöitä ja hankkiutuu eroon jokaisesta, joka uhkaa hänen suureellisia kuvitelmia itsestään.

Jossain vaiheessa huomaat, että pelkäät narsistiystävääsi henkesi edestä.

Pahinta on, että narsistit pyrkivät asemaan jossa saa valtaa tavalla tai toisella. Eräs tuntemani on toimittaja ja mm. kostaa kirjoitustensa kautta. Siis nolaa julkisesti puolisonsa, anoppinsa tai kenet vain joka on häntä hänen mielestään kritisoinut tai vaikkapa jollakin tavalla parempi jossakin hänelle tärkeässä asiassa. Kirjoituksissa on helppo vähätellä ja liioitella sekä hakea lukijakunnalta ymmärrystä omaan tilanteeseen. Tämä ihminen onkin patologinen valehtelija, eikä ole moksiskaan vaikka jää kiinni.

Kaiken huippuna - juttujen aiheesta riippumatta - tämä toimittaja kertoo jutuissaan aina itsestään. Kehuu omistuksiaan tai mitä mieltä/mikä suhde hänellä on juuri tähän kyseiseen asiaan, vaikkei kommentointi sopisi jutun sisältöön ollenkaan tai olisi yhdentekevää lukijalle. Mutta minä-minä-MINÄ.

Myös oman perheensä on valjastanut jutunaiheiksi. Että jotain hyötyä heistäkin on lypsetty. Raha on tärkeintä, mitäs yksityisyydestä. Ja tokihan siinä voi kehuskella kuvitellulle lukijayleisölle, miten Minä elän.

Mä haluaisin korjata teitä sen verran että narsisti ei ole tässä ketjussa kuvatun kaltainen kateellinen ilkiö, silllä narsisti ei koskaan ole päällepäin mitään selvästi. Narsistin käsittelyn jäljiltä olo on vain epämääräisen paha, ja tuntuu siltä kuin vikaa on omassa päässä. Narsisti saa epäilemään itseään, eikä varsinaista vikaa voida osoittaa. On vähän epäreilua että kaikki vittupäät leimataan narsisteiksi, kun todellisuudessa kyse on sellaisesta tyypistä joista ei saa otetta vaikka haluaisi ja se ajaa hulluksi. Narsisti on aina hurmaava ja omaa suuren joukon ihailijoita, mutta hän pitää kaikki ihmiset tietyn matkan päässä eikä paljasta korttejaan. Se joka narsistin lähipiiriin joutuu, tulee vaan ajan saatossa hulluksi itse ja pohtii että vian on pakko olla hänessä, kun toisessa ei vaikuta olevan mitään vikaa. Se on sairas sykli.

Onko sellainen ihminen narsisti joka "näyttelee" ystävää? Julkisesti esim. Facebookin seinällä kommentoi juttuihini niin ystävällisesti ja sympaattisesti, mutta todellisuus onkin toista. Jos yksityisesti kerron hänelle minua huolettavista asioita, niin ei osoita minkäänlaista mielenkiintoa eikä sympatiaa. Loukkaantunut olen. Luulin ystäväksi.

Älkää pliis käyttäkö sanaa NARSKU :D

[quote author="Vierailija" time="23.02.2012 klo 11:50"]

Kuinkahan todennäköistä on joutua rikossyytteeseen narsistin toimesta. Tiedän henkilön, joka mielellään uhkailee lailla ja poliisilla milloin minkäkin vuoksi.

Onkohan se vain uhkailua vai jopa todennäköistä joutua selkkauksiin ihan lakitupaan asti? Joskus olen lukenut jostain, että narsistit rakastavat oikeudenkäyntejä kun saavat syyttää toista. Ilman että asia johtaisi sen kummempaan.

[/quote]

Narsisteille on tyypilistä tehtailla viranomaisilmoituksia.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:49"]

Pahinta on, että narsistit pyrkivät asemaan jossa saa valtaa tavalla tai toisella. Eräs tuntemani on toimittaja ja mm. kostaa kirjoitustensa kautta. Siis nolaa julkisesti puolisonsa, anoppinsa tai kenet vain joka on häntä hänen mielestään kritisoinut tai vaikkapa jollakin tavalla parempi jossakin hänelle tärkeässä asiassa. Kirjoituksissa on helppo vähätellä ja liioitella sekä hakea lukijakunnalta ymmärrystä omaan tilanteeseen. Tämä ihminen onkin patologinen valehtelija, eikä ole moksiskaan vaikka jää kiinni.

Kaiken huippuna - juttujen aiheesta riippumatta - tämä toimittaja kertoo jutuissaan aina itsestään. Kehuu omistuksiaan tai mitä mieltä/mikä suhde hänellä on juuri tähän kyseiseen asiaan, vaikkei kommentointi sopisi jutun sisältöön ollenkaan tai olisi yhdentekevää lukijalle. Mutta minä-minä-MINÄ.

Myös oman perheensä on valjastanut jutunaiheiksi. Että jotain hyötyä heistäkin on lypsetty. Raha on tärkeintä, mitäs yksityisyydestä. Ja tokihan siinä voi kehuskella kuvitellulle lukijayleisölle, miten Minä elän.

[/quote]

En epäile diagnoosiasi, mutta toimittajat ja kirjailijat käyttävät elämäänsä ja tuttuja aiheenaan. Se on aika rankkaa, varsinkin koomikot tekevät niin. Jos tyylilaji on roast tyylinen niin varmasti voi ottaa päähän tuttuja, mutta semmoista se on. Jos kuuntelet Juha Vuorisen juttuja niin hänellä on aika rajuja asioita joskus omista läheisistään, mutta kyllä ihmiset tajuaa että kyse on komiikasta.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:52"]

Nyky yhteiskunnassa meissä kaikissa on aavistus narsistista piirettä..

[/quote]

Aina on ollut. Kuuluu ihmisyyteen sekin. Ei pidä kuitenkaan sekoittaa "normaaleja" naarsistisia piirteitä aitoon narsismiin. 

Nämä edellä kerrotut tarinat ovat niin totta ja kuvaavat narsistia sangen osuvasti. Vain aidon narsistin kanssa tekemisissä olleet tietävät, minkälaista pahuutta siihen sisältyy.

Narsistin lankaan on helppo mennä. He ovat manipuloinnin mestareita ja antavat yleensä itsestään hyvin miellyttävän kuvan. Totuus paljastuu, kun et toimi hänen toiveittensa mukaan. Ja se totuus on sinulle helvetti.

Narsistit ovat niin taitavia manipuloijia, että viranomaisetkin menevät helposti lankaan. 

Narsisti kykenee lähes mihin vaan, älä erehdy vähättelemään omassa mielessäsi hänen kykyjään. Sinä olet aina häviäjä.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:23"]Nyt kun tarkasti mietin, niin tuntuu, kuin tämä ihminen vihaisi onnellisuutta, iloa, riemua ja pirteytt. Yleensä hän ei kommentoi mitään esim. FB:ssä viesteihini, mutta muistan joitain todella kummallisia, myrkyllisiä kommentteja onnellisiin status-päivityksiini. Kertoo tietysti enemmän tämän ihmisen omasta mielentilasta (myrkyllinen, synkkä, masentunut ja alemmuudentuntoinen) kuin mistään muusta.
[/quote]

Jep. Narsisti on kateellinen ja ilkeä muiden onnesta. Harvoin kommentoi mitään positiivista muiden iloisiin ja onnellisiin päivityksiin...jos kommentoi, niin vittuilee.

Mun entinen kaveri ei ollut narsisti, mutta sellaisia piirteitä hänessä oli. Kun mulla meni hyvin niin pysyi taka-alalla ja marttyyrinä sanoi että et sä mua nyt varmasti kaipaa kun olet noin onnellinen. Hän siis 34 vuotias teinipojan äiti. Sanoin että tottakai kaipaan ystävää myös onnen aikoinan, niin vuodatus jatkui: ei kyllä siltä näytä.

:D

En tiedä, mikä tarkalleen olisi voinut olla erään kaverini mielen ongelma, mutta kuvailempa hieman. Minulla oli ikäiseni työkaveri ja hän halusi ystävystyä kanssani. Aloimmekin nähdä myös työn ulkopuolella, teimme yhdessä pikkumatkoja, kävimme juhlimassa jne. Hän vaikutti aidon ystävälliseltä ja luotettavalta. Mutta olin todella ollut sokea hänen todelliselle luonteelleen. Paljastui, että hän oli työssä juoruillut minusta kaikenlaista, myös paljon perätöntä. Hän jotenkin myös käänsi kuulemansa aivan muuksi mitä se oikeasti oli. Hän siis todella rakensi kaikesta aivan oman todellisuutensa. Ystävyys oli hänelle vain mahdollisuus saada tietää hyvin henkilökohtaisia asioita ja käyttää niitä sitten hyväkseen mustamaalaamiseen. Hän myös toi viestejä muista työkavereista, he olivat hänen mukaansa sanoneet minusta todella ikäviä asioita. Aloin hieman penkoa näitä sanomisia ja ne osoittautuivat paikkansapitämättömiksi. En ollut ainut uhri. Kerran työpaikalle tuli uusi mies väliaikaisesti töihin. Tästä miehestä hän keksi, että mies oli jonkinlainen rikollinen, joka oli pestautunut meidän työpaikalle ihan vain rikosmielessä. Esitteli tätä ajatustaan kaikille, jopa esimiehelle. Muistaakseni hän väitti, että mies käy läpi arkaluontoisia tiedostoja ;)

Todellinen käärme työpaikalla. Kun sitten tajusin mikä hän oli naisiaan ja reagoin hänen kaveruuteensa sen mukaan, hän sanoi minusta todella ilkeästi muiden työkaveiden kuullen siten että olin itsekin paikalla. 

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 13:44"]

Mun entinen kaveri ei ollut narsisti, mutta sellaisia piirteitä hänessä oli. Kun mulla meni hyvin niin pysyi taka-alalla ja marttyyrinä sanoi että et sä mua nyt varmasti kaipaa kun olet noin onnellinen. Hän siis 34 vuotias teinipojan äiti. Sanoin että tottakai kaipaan ystävää myös onnen aikoinan, niin vuodatus jatkui: ei kyllä siltä näytä.

:D

[/quote]

Korostan että minä siis otin häneen yhteyttä tavataksemme ja pidin yllä ystävyyttä, mutta hän oli Facebookista lukenut kuinka hyvin mulla menee niin ei sitten halunnut häiritä.. ei vaikka minä olin aktiivinen yhteydenpitäjä. Ainahan se oli paikalla kun meni päin seiniä ja sitten alkoi se: voi et arvaakaan kuinka minäkin...

Jos ihminen ei kykene aidosti iloitsemaan toisen onnesta vaikka itsellä ei mene aina niin hyvin, niin se on aika veemäistä kavereille. Kun ihminen vain katoaa kun kaikki on hyvin ja ilmestyy haaskalle säälimään sitten itseään, ei sellaista ihmistä jaksa joka ei jaa onnea eikä osaa auttaa surun keskellä. Olla vaan tukena.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2012 klo 10:05"]Mutta särön voi aiheuttaa niinkin pieni juttu kuin parin kaverin yhteiset jutut, johon häntä ei ole pyydetty mukaan, vaikka hän juuri viikko sitten auttoi toista muutossa ja toiselle hommasi halvemmalla talvirenkaat tms. 

[/quote]

Tää on muuten ihan järkkyä.

Mulla on sellainen lievästi narsistinen kaveri, joka osaa olla aivan älyttömän hauskaa ja hyvää seuraa halutessaan. Pahimmillaan hän on kuin joku tauti, siis aggressiivisesti leviävä syöpä tai ebola. Järkkyä on se, että hän vetää raivarit niin ihme asioista. 

Kerran tämä kaveri oli tulossa perheensä kanssa meille, monen muun kaverini lisäksi. Kun he olivat meidän ovella, mieheni huomasi, että hänen on pakko mennä siirtämään omaa autoaan. Hän moikkasi tätä kaveriani ja hänen miestä & lapsiaan, mutta sitten ryntäsi siirtämään autoa huikaten "hei anteeks, mun on pakko mennä siirtämään, mini on vähän tiellä". Me kutsutaan siis meidän minibussia miniksi. Heidän tyttärensä nimi on Minni. Mun kaverini KUULI, että mies sanoi "Minni on tiellä" ja sai siitä jälkikäteen aivan järkyt paskaraivarit. Ei tietenkään heti, vaan sopivasti jälkikäteen.

Hän saattaa myös vetää paskaraivareita silloin, jos jotenkin kokee, että mä en ole antanut hänelle tarpeeksi huomiota. Tai en ole ollut hänelle face-to-face riittävän LÄMMIN. Mä en kerta kaikkiaan kykene tajuamaan, mitä silloin olen tehnyt väärin tai olen jättänyt tekemättä.

Meillä oli perhesuruja pari vuotta sitten, isovanhempia ja muita läheisiä kuoli, myös eräs tosi hyvä ystävä. Tästäkin tämä mun kaveri veti jollain lailla pultit. Jotain meidän toiminnassa oli siis vääränlaista. En oikein muista, mitä, mutta siis hän joka tapauksessa luennoi meille, miten omahyväisiä ja tyhmiä paskoja me ollaan.

Jos kutsun hänet paikalle, en voi ikinä tietää, ollaanko me kavereita vai eikö olla. Jotenkin hän vain tuijottaa mun käytöstä mutta ei omaansa. En mä voi hänelle olla niin kauhean avoin sen takia, että ei ikinä tiedä, mistä tuulee. Hän on myös yrittänyt pokata mun miestä, seikka, mikä nolotti meitä kaikkia muita, myös hänen omaa miestään.

Viimeiset pari vuotta olen ajatellut kyllä luovuttaa tästä kaveruudesta. Onneksi ei usein tavata. Pääsyynä on oikeastaan se, että hänen miehensäkin on alkanut mennä niin outoon suuntaan. He alkavat olla kuin joku klaani. Ennen se mies oli sentään normaali ja mun oman miehen kohtuullisen hyvä kaveri. Mutta nyt jotenkin se yhteys vaan menee liian kummalliseksi. Ja mies on ihan tossun alla, ei pysty esim. puhumaan puhelimessa ilman vaimon lupaa, ei saa käydä omilla asioillaan jne. Siis hänelle kuuluu perheessä koti & lapset ja hän ei saa lupaa mihinkään muuhun. Vaimo tekee uraa.

Mun mies on enimmäkseen ihan kotona, mutta sanotaan kerran-pari vuodessa mielellään tapaisi tätä kaverini miestä. Mutta juu ei, kun mies ei saa lupaa. Vain joskus aniharvoin hän soittaa "salaa" vaimolta, jos vaimo menee duunimatkalle, ulkomaille tai on suunnilleen synnyttämässä. Sitten tulee puhelu, nyt saa tulla! Äkkiä! Ja jäljet peittoon, ettei vaimo huomaa. Ihan skitsoa. Sitten he tapaavat siellä miehen luona ja juovat tyyliin 2 pulloa kaljaa, eli ihan tosi pahista. Mutta on se, kun vaimo ei saa tietää!

Mullle siis tämä kaveri on aina ollut sellainen tuulella käyvä, vaikka itse yrittäisi olla hissun kissun ja kieli keskellä suuta, saattaa silti tulla paskaa niskaan seuraavalla kerralla. Ei mitään mahdollisuutta ennakoida. Kaveri on elänyt aika hankalan lapsuuden ja nuoruuden, äitinsä on aika narsistinen ja isä kuoli alkoon. Veljensä on alkkis.

FB onkin narsistiselle pers.häiriöiselle kultakaivos: sieltä on ihanaa onkia tuttavapiirin tiedot koulutuksista työpaikkoihin ja pyrkiä verkostoitumaan Oikeiden Ihmisten (lue: narsistia hyödyttävien) kanssa vaivattomimmin. FB on narsistille brändäämispaikka, siellähän on kiva vahvistaa itsestä sitä älykästä ja kaunista kuvaa sekä sopivan nokkelin sanakääntein piikitellä julkisesti jotakuta, jonka haluaa savustaa pois hovista. Sopiva paikka hiekkalaatikkoleikkiin tykkää -nappuloineen.

Myös blogit ovat narsistille mannaa: voi ihan julkisesti luoda mielikuvan itsestään ihanneihmisenä ja jotkut tuntemattomat vielä kommentoivat sitä, usein positiivisesti! Klikkausten määrää voi seurata ja sitä myöten suoraan Sinun kiinnostavuuttasi ihmisenä.

Tuntemani narsisti onkin ahkera näillä saroilla ja suorastaan eläytyy siihen illuusioon, jonka luo itsestään. Minua pelottaa, koska tiedän ja tunnen hänet oikeasti ja suorastaan hävettää hänen puolestaan ne valheet, joita hän itsestään siellä syöttää. Kaikki läheiset tutut tietävät, mikä hän oikeasti on ja naureskelevat hänen selkänsä takana, kuinka hän kehtaa valehdella julkisesti. Toisaalta hän herättää läheisissä myös närää sillä, että omii muiden omistuksia, saavutuksia ja tekemisiä sivuillaan aika törkeästi.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 13:57"]

FB onkin narsistiselle pers.häiriöiselle kultakaivos: 

[/quote]

Toisaalta FB ja blogit voivat olla jotenkin elämästä vieraantuneelle hyvin nuorelle ihmiselle jonkinlainen todella kömpelön sosiaalisen elämän näyttelyareena. Ei tarvitse varmaan olla kuin hyvin kehittymätön. "Normaalisti" ihmisillä on kuitenkin sen verran suhteellisuudentajua, ettei blogimaailma ja blogiminä edusta kuin yhtä pikkuhippusta. Suurin osa vastaantulijoista ei ole koskaan nähnyt blogiasi. Niitä kuin meressä hiekkaa.

Toki tuollainen someilu voi imarrella sitä narsistista puolta, varmaan kaikkein parhaiten, jos muutkin ovat vasta elämässään "aikuisuuden harjoitteluasteella". 

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 13:57"]

FB onkin narsistiselle pers.häiriöiselle kultakaivos: 

[/quote]

Tässä on kyse keski-ikäisestä ihmisestä, jolla selkeä narsistinen persoonallisuushäiriö. Tämä blogi- ja FB -puoli on vain osa tätä ihmistä ja hänen manipulointiin ja hyödyn tavoitteluun keskittynyttä maailmankuvaansa.

Toisaalta FB ja blogit voivat olla jotenkin elämästä vieraantuneelle hyvin nuorelle ihmiselle jonkinlainen todella kömpelön sosiaalisen elämän näyttelyareena. Ei tarvitse varmaan olla kuin hyvin kehittymätön. "Normaalisti" ihmisillä on kuitenkin sen verran suhteellisuudentajua, ettei blogimaailma ja blogiminä edusta kuin yhtä pikkuhippusta. Suurin osa vastaantulijoista ei ole koskaan nähnyt blogiasi. Niitä kuin meressä hiekkaa.

Toki tuollainen someilu voi imarrella sitä narsistista puolta, varmaan kaikkein parhaiten, jos muutkin ovat vasta elämässään "aikuisuuden harjoitteluasteella". 

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 13:57"]

FB onkin narsistiselle pers.häiriöiselle kultakaivos: 

[/quote]

Tässä on kyse keski-ikäisestä ihmisestä, jolla selkeä narsistinen persoonallisuushäiriö. Tämä blogi- ja FB -puoli on vain osa tätä ihmistä ja hänen manipulointiin ja hyödyn tavoitteluun keskittynyttä maailmankuvaansa.

Toisaalta FB ja blogit voivat olla jotenkin elämästä vieraantuneelle hyvin nuorelle ihmiselle jonkinlainen todella kömpelön sosiaalisen elämän näyttelyareena. Ei tarvitse varmaan olla kuin hyvin kehittymätön. "Normaalisti" ihmisillä on kuitenkin sen verran suhteellisuudentajua, ettei blogimaailma ja blogiminä edusta kuin yhtä pikkuhippusta. Suurin osa vastaantulijoista ei ole koskaan nähnyt blogiasi. Niitä kuin meressä hiekkaa.

Toki tuollainen someilu voi imarrella sitä narsistista puolta, varmaan kaikkein parhaiten, jos muutkin ovat vasta elämässään "aikuisuuden harjoitteluasteella". 

[/quote]

[/quote]

Okei. Mun tuntemat jossain määrin narsistiset ovat oikeastaan aika varovaisiakin Facessa ja blogissa. On heillä sitten omat blokkaamiskuvionsa, "tietysti". Ja kuvat on hyvin harkittuja ja linjan mukaisia, mitään huumoria niissä ei ole, ainakaan itseironiaa tai harmitonta mokailua. En tarkoita, että ihmisten pitäisi harmittomasti mokailla, mutta omasta imagostaan kuolemanvakava varmaan vetäisi narun kaulaan pienestäkin erheestä tai kiusoitttelusta.

Toki toimittajat on erikseen. Minulla on heitä puolitutuissa aika paljon, mutta en tunne heitä yhtään niin hyvin, että voisin arvioida. HE ovat aktiivisia, suorastaan hengästyttävän.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 12:49"]

Pahinta on, että narsistit pyrkivät asemaan jossa saa valtaa tavalla tai toisella. 

[/quote]

En epäile diagnoosiasi, mutta toimittajat ja kirjailijat käyttävät elämäänsä ja tuttuja aiheenaan. Se on aika rankkaa, varsinkin koomikot tekevät niin. Jos tyylilaji on roast tyylinen niin varmasti voi ottaa päähän tuttuja, mutta semmoista se on. Jos kuuntelet Juha Vuorisen juttuja niin hänellä on aika rajuja asioita joskus omista läheisistään, mutta kyllä ihmiset tajuaa että kyse on komiikasta.

[/quote]

Tämän ihmisen tyylilaji ei ole roast eikä lehti jossa kirjoituksiaan julkaisee ole tasoltaan mikään Pahkasika. Mielestäni on sillä rajalla että voisi syyttää julkisesta herjaamisesta. Ihmettelen päätoimittajaa, joka antaa yhdelle toimittajalle mahdollisuuden kirjoitella minkä tahansa jutun yhteyteen tarinoita joiden todenperäisyys on hutera, jopa nolaava. Ai niin, mutta tämä kyseinen henkilö osaa olla miellyttävä juuri päätoimittajalle, jonka kanssa on ylimpiä ystäviä...

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:23"]Nyt kun tarkasti mietin, niin tuntuu, kuin tämä ihminen vihaisi onnellisuutta, iloa, riemua ja pirteytt. Yleensä hän ei kommentoi mitään esim. FB:ssä viesteihini, mutta muistan joitain todella kummallisia, myrkyllisiä kommentteja onnellisiin status-päivityksiini. Kertoo tietysti enemmän tämän ihmisen omasta mielentilasta (myrkyllinen, synkkä, masentunut ja alemmuudentuntoinen) kuin mistään muusta.
[/quote]

Juu narsisti on todella kateellinen ja onnelliset fb-päivitykset on hänelle myrkkyä, eikä narsisti niihin kommentoikaan koskaan. Korkeintaan vittuilee/piilovittuilee

tunnen  tapauksen  on ensin niin ystävää  ja kun  alkaa  itse  omia  mielipiteitään  laukoa  saatat  saada  kiroiluryöpyn  esim  puhelimessa  ja  sanoo  jopa,ettei  esim  sinun kanssasi  voi  vaihtaa  mielipiteitä  ja oikeasti on lähipiirissä  kaksikin narsistia  ja  ne  ovat  jollain tapaa johtavassa  asemasssa. narsisti toimii niin,että sanoo ystävilleen  esim että  esittäkää ideoita  ja  kun esittää sitten  ideansa  toimii  niin, että hänen ideansa  ovat  pätevämpiä  kuin  sen jonka esittää  omia ideoita. narsisti  ei suostu  luopumaan vallasta edes eläkkeellä  ja  pitää  hovista  kiinni,vaikka nuoremmat esim  olisivat pätevämpiä tehtävään  on hirveän  itsekäs. kaikki menee hyvin niin kauan kuin tottelet  ja  matelet  narsistin  edessä.