Onko työttömän pakko laittaa cv-nettiin cv?

onko pakollista mutta mun työppärissä sanottiin viimeksi kun kävin ja käytiin mun tilannetta läpi, eli lapset pieniä ja työllisyysnäkymät heikot, että voisi olla hyvä etten olisi enää työnhakijana. Olin ihan äimänkäkenä että mitä vittua, jos et ole lapseton ja huippukoulutettu, et saa olla työttömänä työnhakijana ja kuluttaa valtion varoja vaan saat selvitä itse miten parhaaksi katsot. Olen ollut kohta vuoden työttömänä.

Ei kaikki ole sitä sinne laittanut.



Mä en tosiaan laittanut cv:tä sinne, vaan kirjotin lyhyesti oman koulutuksen ja mitä töitä haen.

Ei kaikki ole sitä sinne laittanut.

Mä en tosiaan laittanut cv:tä sinne, vaan kirjotin lyhyesti oman koulutuksen ja mitä töitä haen.

Ei kaikki ole sitä sinne laittanut. Mä en tosiaan laittanut cv:tä sinne, vaan kirjotin lyhyesti oman koulutuksen ja mitä töitä haen.

työnhakusuunnitelman, misssä lukee et se ois tehtävä, niin sitten olisi hyvä, koska muuten voi tulla karenssia.

Mutta itse en tosiaan mitään cv:tä laittanut, eikä siitä mulle sanottu mitään.

vasta voi se karenssi pamahtaa jos ei tarpeksi hyvä stoori...

Muutenhan se olisi aivan järjetön. Eihän ole mitään mieltä tehdä rekisteriä, jossa on oletettuja tietoja eri henkilöistä. Jos siellä on tunnukset, jolla työnhakijä voi yksilöidä vaikka vain itselleen itsensä, on se heti henkilörekisteri.



Jos henkilö on vapaaehtoisesti täyttänyt tiedot ja hänelle on kerrottu, kenen käytettävissä rekisteri on tai hän voi saada sen tietoon henkilörekisteri selosteesta, on rekisteri lain mukainen. Jos henkilö ei ole suostuvainen, hänen ei voi lain mukaan edellyttää sellaista.



Jos viranomainen erehdyttää henkilön lupautumaan rekisteriin, mutta henkilölle ei ole kerrottu sen laajuutta, tai kuten täällä on kerrottu, esitetty, että on pakko rekisteröityä, vaikka kaikilla käyttäjillä ei ole tarvetta, ei sellaista sopimusta voi pitää pätevänä.



Sopimus on aina pätevä vain siinä mittakaavassa, jossa se allekirjoittamis tilanteessa ilmenee. Jos sopimuksesta johtuvalla toimella tosiasiassa rajoitetaan henkilön oikeuksia yksityisyyteen, se pitää ilmetä sopimusta allekirjoitettaessa.



Kuka tahansa sopimuksen osapuoli voi edellyttää, että sopimuksen velvoitteet eivät laajenna hänen velvollisuuksiaan tai vähennä hänen oikeuksiaan enempää kuin on sopimusta allekirjoittaessaan allekirjoittanut tai lailla on säädetty.



Eli tiivistetysti:

- Jos sopimuksessa lukee, että henkilö tekee nettiin kaikkien luettavissa olevan rekisterin itsestään, eikä sen lukijoilla ole lain edellyttämää tarvetta päästäkseen lukemaan sopimusta hän on sitoutunut antamaan nämä tiedot.

- Jos sopimuksesta ei ilmene, että rekisteriin pääsee kuka vaan ilman lain mukaista tarvetta, henkilön on täytettävä rekisteri, jos siihen pääsee vain lain mukaisesti siihen oikeutetut.

- Jos rekisteri on lain mukaista laajempi, voi henkilö edellyttää, että laki täytetään, jotta hän voi täyttää allekirjoittamansa sopimus.



Asian voi saada käsittelyyn tietosuoja valtuutetulla. Jos tarpeettomuus on kerrottu sopimuksessa, silloinkin henkilörekisterin laillisuus on kyseenalainen. Jos sitä ei ole kerrottu, henkilön on syytä ottaa yhteys tietosuojavaltuutettuun ja kysyä sieltä neuvoa.



Jos ei halua käsitellä asiaa ilmaisesti tietosuojavaltuutetun kanssa tai muusta syystä asia on riitainen, voi asiasta pyytää myös oikeuden ratkaisun.

Muutenhan se olisi aivan järjetön. Eihän ole mitään mieltä tehdä rekisteriä, jossa on oletettuja tietoja eri henkilöistä. Jos siellä on tunnukset, jolla työnhakijä voi yksilöidä vaikka vain itselleen itsensä, on se heti henkilörekisteri. Jos henkilö on vapaaehtoisesti täyttänyt tiedot ja hänelle on kerrottu, kenen käytettävissä rekisteri on tai hän voi saada sen tietoon henkilörekisteri selosteesta, on rekisteri lain mukainen. Jos henkilö ei ole suostuvainen, hänen ei voi lain mukaan edellyttää sellaista. Jos viranomainen erehdyttää henkilön lupautumaan rekisteriin, mutta henkilölle ei ole kerrottu sen laajuutta, tai kuten täällä on kerrottu, esitetty, että on pakko rekisteröityä, vaikka kaikilla käyttäjillä ei ole tarvetta, ei sellaista sopimusta voi pitää pätevänä. Sopimus on aina pätevä vain siinä mittakaavassa, jossa se allekirjoittamis tilanteessa ilmenee. Jos sopimuksesta johtuvalla toimella tosiasiassa rajoitetaan henkilön oikeuksia yksityisyyteen, se pitää ilmetä sopimusta allekirjoitettaessa. Kuka tahansa sopimuksen osapuoli voi edellyttää, että sopimuksen velvoitteet eivät laajenna hänen velvollisuuksiaan tai vähennä hänen oikeuksiaan enempää kuin on sopimusta allekirjoittaessaan allekirjoittanut tai lailla on säädetty. Eli tiivistetysti: - Jos sopimuksessa lukee, että henkilö tekee nettiin kaikkien luettavissa olevan rekisterin itsestään, eikä sen lukijoilla ole lain edellyttämää tarvetta päästäkseen lukemaan sopimusta hän on sitoutunut antamaan nämä tiedot. - Jos sopimuksesta ei ilmene, että rekisteriin pääsee kuka vaan ilman lain mukaista tarvetta, henkilön on täytettävä rekisteri, jos siihen pääsee vain lain mukaisesti siihen oikeutetut. - Jos rekisteri on lain mukaista laajempi, voi henkilö edellyttää, että laki täytetään, jotta hän voi täyttää allekirjoittamansa sopimus. Asian voi saada käsittelyyn tietosuoja valtuutetulla. Jos tarpeettomuus on kerrottu sopimuksessa, silloinkin henkilörekisterin laillisuus on kyseenalainen. Jos sitä ei ole kerrottu, henkilön on syytä ottaa yhteys tietosuojavaltuutettuun ja kysyä sieltä neuvoa. Jos ei halua käsitellä asiaa ilmaisesti tietosuojavaltuutetun kanssa tai muusta syystä asia on riitainen, voi asiasta pyytää myös oikeuden ratkaisun.

tietojaan työhallinnon rekisteriin, ei hän saa taloudellista työttömyysturvaa. Helppoa ja yksinkertaista.

TYönhakijalla on oikeus kieltäytyä CV-netin käytöstä, mutta silloin palveluntarjoajalla eli TE-toimistolla on lainmukainen oikeus antaa työnhakijan työttömyysturvasta lausunto, jonka perusteella etuuksia ei makseta.

Työtön työnhakija saa kaikki nuo kertomasi tiedot CV-netin osalta (siis tieto rekisteriselosteesta jne.) työnhakuinfon luettuaan ja ilmoitettuaan, että sen on lukenut ja ymmärtänyt. Asia voidaan viedä tietosuojavaltuutetulle, mutta koska häntä on konsultoitu ko. systeemiä rakennettaessa, on vastauksena se, että työttömyysetuutta ei tarvitse maksaa, jos asiakkaasta ei ole tarvittavia tietoja tarpeellisissa rekistereissä.

tietojaan työhallinnon rekisteriin, ei hän saa taloudellista työttömyysturvaa. Helppoa ja yksinkertaista.

TYönhakijalla on oikeus kieltäytyä CV-netin käytöstä, mutta silloin palveluntarjoajalla eli TE-toimistolla on lainmukainen oikeus antaa työnhakijan työttömyysturvasta lausunto, jonka perusteella etuuksia ei makseta.

Työtön työnhakija saa kaikki nuo kertomasi tiedot CV-netin osalta (siis tieto rekisteriselosteesta jne.) työnhakuinfon luettuaan ja ilmoitettuaan, että sen on lukenut ja ymmärtänyt. Asia voidaan viedä tietosuojavaltuutetulle, mutta koska häntä on konsultoitu ko. systeemiä rakennettaessa, on vastauksena se, että työttömyysetuutta ei tarvitse maksaa, jos asiakkaasta ei ole tarvittavia tietoja tarpeellisissa rekistereissä.

Se, että rekisteri on rakennettu, eikä asiakkaita pakoteta siihen on lain mukainen rekisteri. Jos rekisteri on avoin henkilöille, joilla ei ole tarvetta siihen, ei rekisteriä voi pitää lainmukaisen turvan ehtona. En usko, että tietosuojavaltuutettu on lainvastaista pakottamista siunannut, vaan eiköhän hänen suosituksensa taustalla ole lainmukaisuus.

Joka tapauksessa oikeus voi ratkaista asian lainmukaiseksi. Jos henkilö vetoaa naapureiden mahdollisuuteen lukea hänen yksityisiä tietojaan, vaikka heillä ei ole tarvetta, on hän aika vahvoilla jos ei ole allekirjoittanut sopimusta. Jos hän on allekirjoittanut, mutta pyytänyt poistaa sopimuksesta suostumus rekisteriin ja se on väitetty ehdoksi, on viranomainen toiminut väärin ja oikeus voi oikaista ratkaisun lainmukaiseksi.

tietojaan työhallinnon rekisteriin, ei hän saa taloudellista työttömyysturvaa. Helppoa ja yksinkertaista. TYönhakijalla on oikeus kieltäytyä CV-netin käytöstä, mutta silloin palveluntarjoajalla eli TE-toimistolla on lainmukainen oikeus antaa työnhakijan työttömyysturvasta lausunto, jonka perusteella etuuksia ei makseta. Työtön työnhakija saa kaikki nuo kertomasi tiedot CV-netin osalta (siis tieto rekisteriselosteesta jne.) työnhakuinfon luettuaan ja ilmoitettuaan, että sen on lukenut ja ymmärtänyt. Asia voidaan viedä tietosuojavaltuutetulle, mutta koska häntä on konsultoitu ko. systeemiä rakennettaessa, on vastauksena se, että työttömyysetuutta ei tarvitse maksaa, jos asiakkaasta ei ole tarvittavia tietoja tarpeellisissa rekistereissä.

Se, että rekisteri on rakennettu, eikä asiakkaita pakoteta siihen on lain mukainen rekisteri. Jos rekisteri on avoin henkilöille, joilla ei ole tarvetta siihen, ei rekisteriä voi pitää lainmukaisen turvan ehtona. En usko, että tietosuojavaltuutettu on lainvastaista pakottamista siunannut, vaan eiköhän hänen suosituksensa taustalla ole lainmukaisuus. Joka tapauksessa oikeus voi ratkaista asian lainmukaiseksi. Jos henkilö vetoaa naapureiden mahdollisuuteen lukea hänen yksityisiä tietojaan, vaikka heillä ei ole tarvetta, on hän aika vahvoilla jos ei ole allekirjoittanut sopimusta. Jos hän on allekirjoittanut, mutta pyytänyt poistaa sopimuksesta suostumus rekisteriin ja se on väitetty ehdoksi, on viranomainen toiminut väärin ja oikeus voi oikaista ratkaisun lainmukaiseksi.

ja tullessaan TE-toimiston asiakkaaksi työnhakija on allekirjoituksellaan suostunut siihen, että hänestä voidaan kerätä työhallinnon rekistereihin tietoja. Tämä lomake allekirjoitetaan ensimmäisellä käyntikerralla ja jos sitä ei tehdä, ei tule taloudellisia korvauksiakaan.

Tietosuojavaltuutettu on jo tehnyt päätöksiä asiasta ja hänen kantansa on, että koska työnhakija itse tekee sen CV:n ja itse päättää, mitä siellä on, ei työhallinto ole rikkonut lakia edellyttäessään työllistymistä edistävänä keinona CV-netin käyttöä. TE-toimiston asiakkaan oletetaan haluavan töihin ja jos ei halua kertoa osaamisestaan työnantajille, ei tulkinnan mukaan aidosti hae töitä.

vai ei??? Eikö täällä ole yhtään työkkäritätiä valaisemassa asiaa?

vai ei??? Eikö täällä ole yhtään työkkäritätiä valaisemassa asiaa?

saat olla todella tarkkana karenssien kanssa. Oletusarvona on, että jos ei CV-netin avulla hae töitä, ei oikeasti töitä etsi ja silloin TE-toimistot valtion rahapulan takia on velvoitettu kaikin keinoin pyrkimään siihen, että siirryt kunnan vastuulle sossun asiakkaaksi.

CV-netin voi tosiaan tehdä nimettömänä ja kertoa ihan sen verran kuin mikä itsestä tuntuu hyvältä. Mitä siinä siis menettää?

Entä, jos ei halua laittaa sinne kaikki koulutus- ja työtietojaan, koska niistä aika moni voi tunnistaa minut? Ja osa töistäni on sellaisia, että minut takuulla tunnistetaan. Mitä järkeä on tehdä tyhjä cv, jossa on näkyvillä vain neutraaleja harrastuksia ja ympäripyöreästi joku yliopistokoulutus? Minun alallani ei edes haeta töitä tuolla lailla, joten ihan turhaa olisi.

vai ilmoitat, että et tee hakemusta rekrytointifirman sivuille? Esim. kuntien ja valtion paikat haetaan netin kautta, sinulla ei ole mahdollisuuksia paperihaussa.

On aivan eri asia tehdä hakemus netissä johonkin yritykseen tai virastoon kuin laittaa samat tiedot yleiselle cv-palstalle kaikkien nähtäväksi.

Tutustuin työkkärin cv-nettiin työttömänä ollessani, ja kävin lukemassa muutamia siellä olevia ilmoituksia. Ovat siellä tosiaankin ihan kaikkien nähtävillä.

En silloin ollut halukas jättämään omaa ilmoitusta kaikkien ulottuville. En tiedä mitä tekisin jos nyt jäisin työttömäksi.

Pitäisi varmaan miettiä vielä uudestaan.

että joillakin CV on sellainen että "samanlainen" löytyy useammilta. Eli käynyt lukion, valmistunut esim. tradenomiksi, ollut töissä Siwassa ja Valintalossa ja pieniä pätkiä kirjanpitotoimistossa.



Sitten on niitä, joiden opiskelu/työhistoria poikkeaa "tavanomaisista", toisin sanoen KAIKKI tutut tunnistavat henkilön sitä CV:stä. Ja ihminen ei välttämättä halua että jokainen puolituttu tietää hänen olevan työtön (vaikka asia ei ole häpeä, mutta johtaa usein turhaan juoruiluun "meneeköhän koti alta" jne.)

Ja noita helposti tunnistattavia töitä on loppujen lopuksi aika paljon, sellaisia toimia/virkoja/projekteja ja muita töitä joita ei ole kun yksi/muutamia =kaikki (ko. alalla) tietävät kuka olet. Sitten taas "Siwan kassoja" on joka niemessä ja notkossa =ei kerro yhtään mitään kenellekään, varsinkin jos netti CV:ssä mainitaan vain "Siwan myyjänä 2009-2010" eikä tarkemmin "Pihtiputaan Niemeläntien Siwa".

vai ei??? Eikö täällä ole yhtään työkkäritätiä valaisemassa asiaa?

saat olla todella tarkkana karenssien kanssa. Oletusarvona on, että jos ei CV-netin avulla hae töitä, ei oikeasti töitä etsi ja silloin TE-toimistot valtion rahapulan takia on velvoitettu kaikin keinoin pyrkimään siihen, että siirryt kunnan vastuulle sossun asiakkaaksi.

Ja ennen kuin kukaan ehtii haukkumaan yhteiskunnan loiseksi, niin sanottakoon, että olen vaki työssä. Työtönkin ollut ja silloin olin itse aktiivinen ja sain niin työpaikan. Mutta on ihan eri asia hakea avoimella hakemuksella työpaikkaa tietyltä työnantajalta kuin julkaista kaikki netissä. Sääliksi käy työttömiä!!!!

Ja ennen kuin kukaan ehtii haukkumaan yhteiskunnan loiseksi, niin sanottakoon, että olen vaki työssä. Työtönkin ollut ja silloin olin itse aktiivinen ja sain niin työpaikan. Mutta on ihan eri asia hakea avoimella hakemuksella työpaikkaa tietyltä työnantajalta kuin julkaista kaikki netissä. Sääliksi käy työttömiä!!!!

Olen parhaillaan puoliksi työtön (=osapäivätyössä) ja kyllä, työttömyys on minusta vähän nöyryyttävää, mutta työnhaku ei. Ei minun cv:ssäni ole mitään hävettävää. Olen ennemmin ylpeä siitä, että minulla on koulutus ja että haen ahkerasti töitä. Kaikki jotka minut cv:stä tuntevat, tietävät varmaankin myös sen, että olen työtön. En näe tässä mitään ongelmaa. Olen jopa saanut kaksi kertaa työtarjouksen cv-netin ansiosta.

Tietosuojavaltuutettu on jo tehnyt päätöksiä asiasta ja hänen kantansa on, että koska työnhakija itse tekee sen CV:n ja itse päättää, mitä siellä on, ei työhallinto ole rikkonut lakia edellyttäessään työllistymistä edistävänä keinona CV-netin käyttöä. TE-toimiston asiakkaan oletetaan haluavan töihin ja jos ei halua kertoa osaamisestaan työnantajille, ei tulkinnan mukaan aidosti hae töitä.

Vaikka "Laki yksityisyyden suojasta työelämässä" edellyttää tarvetta, voi oikeusasiamieheltä tiedustella asian lainmukaisuutta.

Rekisterin ollessa täysin julkinen tuo rikkoo jo lain tarkoitusta vastaan:

1 §

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä.

Tarpeellisuusvaatimuksesta on erikseen säädetty, ettei siitä voi poiketa edes työntekijän suostumuksesta: "Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella." (2 luku Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset: 3 § Tarpeellisuusvaatimus)

Jos tietosuojavaltuutettu on tuollaisen ratkaisun tehnyt, kuka tahansa asianomainen voi kannella oikeusasiamiehelle kyseenalaistaen jokaisen netinkäyttäjän tarve päästä lukemaan heitä koskevaa tietoa.

Itse epäilen, että tietosuojavaltuutettu ei ole tuollaista ratkaisua tehnyt, vaan TE-keskusten lakimiehet ovat itse tehneet tulkinnan. Jos heiltä tulee ratkaisu, että tarvetta ei tarvitse olla, vaikka laissa nimenomaan lukee, että tarve on oltava, silloin asiasta voi kysyä kirjallisesti tietosuojavaltuutetulta ja viedä molemmat, sekä TE-keskuksen, että tietosuojavaltuutetun ratkaisu oikeusasiamiehen arvioitavaksi.

Tiedän, että valtion virastot tekevät mielellään heitä koskevia tulkintoja. Niitä on ollut mm. lomautuksissa ja monessa muussa. Kun ne ovat olleet selkeästi lain ja sopimusten kirjainta vastaan, ne kaatuvat oikeudessa, vaikka viranomaiset ovat väittäneet toista. Viranomaisille, jotka tekevät vääriä ratkaisuja väärien ohjeiden pohjalta syyllistyvät itsekin lain rikkomiseen.

Sopimus kysymyksissä joka tapauksessa työnhakija on alisteisessa roolissa. Varsinkin, jos häntä pakotetaan viranomaisten sanktioiden voimin, jos sopimuskumppani on käyttänyt pakkoa tai tiennyt pakon käytöstä, on pakko aina pätemättömyysperuste oikeustoimelle. Sopimusehdot voivat olla pätemättömiä, jos toisen osapuolen oikeutta toimia ja päättää sopimuksesta vapaasti on rajoitettu.

^ ovat laista yksityisyyden suojasta työelämässä.

Muuten ei, itellä ei oo enkä laita.

Muuten ei, itellä ei oo enkä laita.