Minlälainen äiti laitta ainokaisensa 1-vuotiaan hoitoon, vaikka ei olisi pakko?

Hahahahahahaaa! Miksi, voi miksi ihmeessä muut kuin omat ratkaisut on demonisoitava?



Minä rakastan lastani yli kaiken, kuten varmasti useimmat äidit. Olen onnellinen kun vain ajattelenkin pikkuistani, saati sitten pitäessäni häntä sylissä etc. Pidän myös töistäni. Kotonakin kyllä viihdyin, ei siinä mitään. Rahakaan ei ole minulle mikään maailman tärkein asia, meillä ei ole esim. isoa taloa, hienoa autoa, reissuja ulkomaille tms..



Minä ja mieheni olimme molemmat sitä mieltä että n.1v. on hyvä ikä mennä hoitoon. Ja olemme yhä. Lapsemme on nyt 1v.10kk.



Päätimme kyllä aluksi että jos hän ei viihtyisikään tarhassa niin sitten palkkaisimme kotiin hoitajan. Näin ei tarvinnut kuitenkaan tehdä. Teemme molemmat tavallista lyhyempää työviikkoa ja työaikamme joustavat, siksi hoitajan kotiin palkkaaminen ei olisi ollut taloudellinen katastrofi.



Sosiaaliset suhteen turvallisiin aikuisiin (lue=hoitajiin) sekä muiden lasten seura ovat mielestämme vain positiivisia asioita.



Lapsemme on hoidossa kuuden tunnin päiviä ja selvästi viihtyy tarhassa. Hymyilee nähdessään tutun hoitajan, juttelee muista lapsista kotona, leikkii innoissaan, selvästi ihailee muutamia "isompia" lapsia. On iloinen&reipas myös kotiin haettaessa, riippumatta siitä monelta haetaan. Olen siis välillä hakenut reilusti etuajassa päästäkseni näkemään tarhan arkea. Ja hyvältähän se on näyttänyt. Kiitos ihanien hoitajien, he tekevät hyvää työtä pienellä palkalla!



Perhe- ja lapsikohtaistahan tuo on. Lapsemme ryhmän juniori oli vain 9kk aloittaessaan ja olin siitä aluksi hieman kauhuissani. Mutta hänpä näyttääkin viihtyvän oikein hyvin. Huonoiten viihtyy eräs 2,5 vuotias, hänelle sopisi varmaan paremmin perhepäivähoito ja kotihoito. Että ei se iästä niin ole kiinni.



Mutta tällaisia syitä, toivottavasti auttoi ymmärtämään toisin valitsevien ratkaisuja :)

syitä oli kaksi:



- halusin toisenkin lapsen ja jos olisin jäänyt jo ensimmäisen kanssa kotiin, kotivuosia olisi tullut viisi. En voinut kuvitella olevani niin pitkään pois työstäni, en olisi päässyt siihen hommaan takaisin. Esikoinen oli siis vuoden hoidossa ja sai sitten lähes kolmen vuoden revanssin olla taas kotona.



- toinen syy oli, että tuttavapiirissäni oli enemmänkin normi mennä heti äitiysloman jälkeen takaisin töihin. Ja kuvittelin, että äitiysloman pituuden säätäneet myös tietäisivät, että se on OK aika viedä lapsi hoitoon :-O. Tämä siis noin 10 vuotta sitten, jolloin nämä keskustelupalstatkin vasta keksittiin ;-)