Hoitaja sanoi, että lapsi itkenyt koko päivän hoidossapäivän hoidossa

toki voi yrittää saada siirtoa pk:hon, mutta ei hän voi sanoa ettei ota lasta, hänhän saa siitä palkkaa, se on hänen työtään!??

ei voinut enää pitää meidän lasta, ei voinut tehdä normaali työtään. ei siinä kummempaa kun oli pakko lopettaa työt.

Eipä osannut työtään tehdä jos ei keinoja auttaa lasta eroahdistuksen ja aloituksen kanssa. Onni oli että lapsesi pystyi protestoimaan niin pitkään että moisesta hoidosta pääsi pois. Valitettavasti kaikki lapset eivät näin määrätietoisia ja vaan jäävät roikkumaan turvattomaan stressaavaan hoitoon. Olit varmasti onnistunut hyvin omassa vanhemmuudessasi kun lapsesi näin selkeästi pystyi osoittamaan ettei halunut jatkaa samaan tyyliin ja oikein teit myös kun lastasi kuuntelit. Hienoa että näitäkin äiteijä vielä löytyy!

Autolainaa!! Ehkä kannattaisi hommata halpa auto ja luopua muutenkin kaikesta turhasta että saisi hoitaa sitä lasta kotona. Halvalla autolla pääsee ihan yhtä hyvin paikasta toiseen kun kalliilakin. Monella aina sama tekosyy miksei hoideta niitä omia lapsia kotona että kun ei ole rahaa... Tosiasiassa ei olla valmiita luopumaan yhtään mistään sen lapsen takia.

itsestäni kuvan ja antaisin lapselle mukaan. Laminoitua kuvaa voi kuolata ym. ja se pysyy hyvänä. Näin lapsi näkee äidin koko ajan ja ikävä saattaa vähän helpottaa. Myös se voi auttaa, että äiti antaa yöpaitansa lapsen mukaan, jossa äidin tuttu ja turvallinen tuoksu jota lapsi voi rutistaa kainalossaan.



Itse laittaisin molemmat mukaan ja katsoisin auttaako.



Omalla lapsellani on minusta kuva kehyksissä päiväkodissa lokerossaan vaikkei itkeskellyt. Kävi silti sitä katsomassa useamman kerran päivässä ja nukkui se kainalossa.

yrittäisin myös laittaa työajat minimiin, että lapsen hoitopäivä jää mahdollisimman lyhyeksi. Ja mahdollisimman usein vapaapäiviä jne.

eka pari viikkoa meni hyvin ja sitten alkoi itkuisuus. Joku päivä ollut parempi, mutta joka päivä on ollut itkua. Yleensä tosi paljon.



ap

eka pari viikkoa meni hyvin ja sitten alkoi itkuisuus. Joku päivä ollut parempi, mutta joka päivä on ollut itkua. Yleensä tosi paljon.

ap

Kauanko olit lapsen kanssa yhdessä tutustumassa?

Ystäväni on yksityinen phh ja hänellä aloitti kerran 1 v lapsi joka itki lähes tauotta reilut 4 viikkoa. sitten tapahtui käänne ja lapsi lopetti itkemisen.



Ystäväni vain kantaoi lasta sylissää aina kun oli mahdollista. Ja muille lapsille selitti tilanteen ja jo 2 vuotiaat ymmärsivät asian.



Ei taida olla loppupeleissä ammattitaitoa lapsesi hoitajalla.

entä jos hoitaja ei olekaan hyvä? entä jos hoitaja ei osaa hoitaa juuri tätä yhtä lasta?

Ehkä ei kemiat oikein hoitajan kanssa käy yksiin.

Saattaa ehkä auttaa tässä tapauksessa, vaikka muutoin en suosittelisi paikan vaihtamista kovin tiheään.



Omanikin itki aikanaan siinä vaiheessa, kun hoksasi, että päiväkotiin tullaan joka arkiaamu. Ja sama homma tuli eteen siinä vaiheessa, kun jouduimme vaihtamaan tarhaa ja poika huomasi, että kesän jälkeen pitikin jäädä uuteen tarhaan. Silloin ei ollut vielä tuttuja kavereitakaan, joiden tapaamista odottaa aamuisin.



Pk on siitä parempi, että siellä on monta hoitajaa, joten sylejä riittää tarvittaessa paremmin, ja hoitajilla on myös koulutus työhönsä. Osaavat paremmin suhtautua eroa itkeviin lapsiin, kun heille tulee sama homma eteen monta kertaa vuodessa.

2kk on kuitenkin ihan pitkä aika jo. Meillä esikoinen sai hoitajan kotiin kun oli 1v8kk. Ekan viikon jälkeen alkoi aamuitku mutta se loppui noin 3 viikon kuluttua eikä lapsi kuulemma päivisin itkenyt. Tarhaan meni 2v 6kk ja takkusi alusta asti. Oli siellä vuoden eikä juuri sopeuunut. Mä uskon että jokin on ap tosi vinossa.

tämä lause on hieman ylimitoitettu:

Hoitaja työntekijänä ja ammattilaisena, aikuisena ihmisenä, pystyy kyllä sitten miettimään kokonaisuutta ja tilannetta muiden lasten kannalta - mikä on mahdollista, mikä taas ei.

Perhepäivähoitajat eivät ole ammattilaisia. Perhepäivähoito on lapsen säilytystä, ainakaan ei voida puhua virikkeellisyydestä tai minkäänvaltakunnan kasvatusalan ammattilaisuudesta.

Varmasti ap:n lapsen päivähoidon alku olisi ollut parempi ammattitaitoisten hoitajien ja muun henkilökunnan hoidettavana päiväkodissa. Ehkäpä lapsella on suunnattoman tylsää siellä perhepäivähoidossa, luultavasti "hoitaja" ei vaan osaa kohdata eri-ikäisiä lapsia.

Kivahan se olisi tyrkätä itkuinen lapsi käsistä pois ja mennä töihin, mutta ei se pph voi ottaa sellaista riesakseen, ei se homma toimi sillä lailla.

Valitettavasti pph voi valita sen sun lapses kohdalla ja silloin se sun itkevä lapses tulee takas sun luo.

Saattaa ehkä auttaa tässä tapauksessa, vaikka muutoin en suosittelisi paikan vaihtamista kovin tiheään.

Omanikin itki aikanaan siinä vaiheessa, kun hoksasi, että päiväkotiin tullaan joka arkiaamu. Ja sama homma tuli eteen siinä vaiheessa, kun jouduimme vaihtamaan tarhaa ja poika huomasi, että kesän jälkeen pitikin jäädä uuteen tarhaan. Silloin ei ollut vielä tuttuja kavereitakaan, joiden tapaamista odottaa aamuisin.

Pk on siitä parempi, että siellä on monta hoitajaa, joten sylejä riittää tarvittaessa paremmin, ja hoitajilla on myös koulutus työhönsä. Osaavat paremmin suhtautua eroa itkeviin lapsiin, kun heille tulee sama homma eteen monta kertaa vuodessa.

Ei sillä sylillä tai koulutuksella ole lapselle mitään merkitystä jos ei ole lämmintä ja merkitsevää suhdtta aikuiseen.Jos ei aikaa ole lapsen kanssa viettää riittävästi että ymmärtäisi miltä lapsesta tuntuu niin yhtä tyhjän kanssa ovat kaikki koulutukset! Älä sitä lastasi ihmeessä ielä turvattomampaan olotilaan pistä. Päiväkodeissa vielä heikommin mahdollisuudet olla riittävän läsnä kun lapsia niin paljon.

että ei tarvitse vauvoja viedä koko päiväksi itkemään tarhaan. Raha on pientä lapsen perusturvallisuuden rinnalla.

Sillä menee hermo kun ei osaa tehdä mitään ja muilla lapsilla myös, kun yksi vaan itkee ja hoitaja on siinä kiinni.



Ammattilaiselta toi vois vielä mennäkin, mutta vaihtaminen sinne olisi liian julmaa.



Lapsi on liian pieni.

eikä ole vielä valmis olemaan kodin ulkopuolella pitkiä aikoja. Kokee varmaankin, että sinä hylkäät hänet ja ikävöi ja on peloissaan.



Oma esikoiseni on hitaasti lämpenevää sorttia, eikä ota uusia juttuja vastaan kovinkaan nopeasti. Tästä syystä poika on vieläkin kotona, vaikka täytti marraskuussa kolme. Olen kyllä ollut välillä puoli vuotta töissä neljä päivää viikossa, mutta äitini oli silloin meillä hoitamassa lasta. Jos ei olisi näin järjestynyt, olisin kituuttanut kotona itse. Kuopus on nyt 1,5 vuotias, ja on ihan eri maata. Kerhossa hakeutuu toisten seuraan itse, eikä tarvitse äidin tukea kaikessa. Tuskin jäisi vielä pidemmäksi aikaa vieraan ihmisen kanssa, mutta on kuitenkin jotenkin avoimempi uudelle kuin esikoinen.



Syksyllä mahdollisesti lapset aloittavat päiväkodin 6h päivä, mutta jos kuopus tuntuu vielä 2-vuotiaana epäkypsältä, sitten on jotenkin taiteiltava kotona.



Minusta ei ole itkettämään lapsia, vaikka sitten rahaa ei mistään tulisikaan... joutuisin varmaan itse lääkitykselle. Toivottavasti kotona vietetty aika maksaa itsensä takaisin, ei rahallisesti, vaan lasten hyvinvointina.

Lapsesi on pieni vain kerran! Työelämä tulee toimeen ilman sinua, lapsellesi olet korvaamaton. Vanhemmat on itsekkäitä kun tyrkkäävät lapsen hoitoon heti kun mahdollista ja lähetvät itse töihin että olisi varaa kaikkeen kivaan.

Päiväkoti on vain lasten "säilytyspaikka" ei mikään virikkeellinen "paratiisi", varsinkaan vuoden ikäiselle.

Kirjoititpa ikävästi sinä joka totesit pph:n olevan vain lasten virikkeetön säilytyspaikka. Itse olen yksityinen pph, koulutukseltani lastenhoitaja ja työkokemusta on myös pk:sta. Lähes kaikki tuntemani pph:t ovat lähihoitajia, lastenhoitajia, pph:n ammattitutkinnon suorittaneita, lastentarhan opeja jne.

Ulkoilen lasten kanssa kahdesti päivässä, askartelemme viikottain, käymme retkillä, kirjastossa, lasten tapahtumissa jne. Puhdas tuore ruokakin voittaa päiväkodin pöperöt mennen tullen. Eläpä yleistä!



Ja ap:n ongelmaan neuvoisin lyhentämään hoitopäiviä jos vaan mahdollista, lapsi on kovin pieni vielä ja kyllä kokopäiväinen huutaminen on kamalan rankkaa lapselle. Minusta hoitajan pk ehdotus kertoo vaan siitä että hoitaja välittää hoitolapsistaan, hän ei halua että koko ryhmä kärsii ja miettii asiaan ratkaisua. Itse tekisin samoin jos huutaminen jatkuisi yli kuukauden.

Jos sinä viet lapsen aina hoitoon mutta isäkin on samassa taloudessa niin kannattaa kokeilla myös sitä että isä hoitaa hoitoonviemiset ja hakemiset..ota ap kuitenkin huomioon myös se mahdollisuus että lapsi ei välttämättä pärjää ilman itkua missään hoitopaikassa vielä tuon ikäisenä, kaikki ovat erilaisia.

Ap on kusettaja joka viestissä aina eri elämäntilanne välillä yksinhuoltaja, välillä huono rahatilanne, viimeks oli tosi rikas, nyt taas eri elämäntilanne.. Ja eri keskustelu palstoilla törmää yleensä nimeen ap voihan se olla eri ihmisiä mutta sama nimi.

onko siellä hoitopaikassa sattunut jotain ikävää? Jos lapsi ei vielä osaa kertoa?

Onko kotona itkuinen?

Eihän ole korvatulehdusta tms?



Kyllä ammattitaitoisen hoitajan luulisi osaavan rauhoittaa lapsen.



Ja kyllä vuoden ikäisen voi viedä hoitoon. 60-70 -luvulla vietiin jo parin kk ikäiset. Ihmisiä heistäkin tuli.