Millaista on olla pienirintainen?

kyllä täyte kelpaisi :( ovat todella rumat tyhjinä roikkuvat nahkapussit....

usein ovat imetysten jälkeen tyhjät nahkariipat...ihmiset ovat senkin suhteen erilaisia ihan kuten kaikessa muussakin :)

usein ovat imetysten jälkeen tyhjät nahkariipat...ihmiset ovat senkin suhteen erilaisia ihan kuten kaikessa muussakin :)

Mulla oli ainakin teininä/nuorena aikuisena rakasta olla pienirintainen (oli A-koko), harkitsin jossain vaiheessa jopa silikoneja mutta en sitten niitä hankkinut koska poikaystäväni (myöhemmin mieheni) hyväksyä minut sellaisena kuin olin eikä häntä haitannut pienet rinnat mitenkään. Ongelma oli siis minun päässäni ja omakuvassani vain. Olisin halunnut "oikeat rinnat", tuntui ettei pienet olleet sellaiset vaan kuin ne olisivat jääneet kasvamatta kun muilla kasvoi oikean kokoisiksi.



Ekan vauvan synnyttyä sain hetken ajaksi c-kupin rinnat imetyksen alkukuukausiksi. Nyt kolmen lapsen jälkeen koko on B ja siten vähän parempi kuin lähtökohta. Rintojeni muodosta en myöskään ole koskaan pitänyt, ei ole pystyt vaan suunta on valua kainaloihin. Pienet rinnat voivat olla kauniitkin, jos ovat pystyt. No, onneksi on muita hyviä puolia ulkonäössä, kuten kapea vyötärö. Rintani pidän mielellään liiveissään. Eivät ole paras puoleni.

ja olen tosi tyytyväinen rintoihini, olen aina ollut. Ovat pystyt ja pyöreäät imetysten jälkeenkin. Vaatteet istuu hyvin ja jos joskus kaipaan lisää täytettä on sitä helppo lisätä topatuilla liiveillä.

megalollot eli 75E:t ei roiku yhtään,



terv. yhden imettänyt 40+ vuotias

mulla on a-b kuppi ja olen tosi tyytyväinen rintoihini, olen aina ollut. Ovat pystyt ja pyöreäät imetysten jälkeenkin. Vaatteet istuu hyvin ja jos joskus kaipaan lisää täytettä on sitä helppo lisätä topatuilla liiveillä.

Mulla on aivan samoin ja myös kaksi lasta on tullut tissillä ruokittua.

Raskausaikoina häpesin isoja rintojani; ne eivät ollenkaan sopineet mun persoonaani, vaika hyvin naisellinen olenkin.

on pieni c-kuppi joihin olin tyytyväinen, ennen kuin muutamat tapailemani "miehet" (olimme parikymppisiä) alkoivat vittuilemaan niistä, sen jälkeen minulla on ollut niistä kompleksi mutta koska naama ja muu vartalo on kai ihan ok niin olen alkanut tottua pieniin rintoihin jälleen. Vähän isommat olis kuitenkin kivat.Pitää vain valita mies, joka ei ole isojen rintojen perään, vaikka niitä onkin harvemmassa.

Mulla on nipinapin a-kuppi ja on miehiä pyörinyt ympärillä ihan riesaksi asti =D Ehkä tässä kaupungissa on sitten enemmän miehiä, jotka eivät ole isojen rintojen perään =D

ja tosiaan, urheillessa tosi kätevät. Myöskään en pienistä rinnoistani johtuen näytä ikinä tätimäiseltä. Olen vajaa 40v. ja mua luullaan aina nuoremmaksi.



Eipä ole mihin verrata.. imettäessäni oli isommat, mutta olin isompi ihan joka paikasta muutenkin. Isompirintaisena oli helpompi löytää sopivia rintsikoita. Mutta kun yhden hyvän mallin löytää, voi ostaa useammat samanlaiset, joten eipä nytkään ole liiveistä pulaa.

Yhtä hyvin nuo idiootit olisivat voineet mollata nenääsi ja nyt sinulla olisi nenätrauma.. Voi että mitä moukkia olet nuorempana tavannut!

on pieni c-kuppi joihin olin tyytyväinen, ennen kuin muutamat tapailemani "miehet" (olimme parikymppisiä) alkoivat vittuilemaan niistä, sen jälkeen minulla on ollut niistä kompleksi mutta koska naama ja muu vartalo on kai ihan ok niin olen alkanut tottua pieniin rintoihin jälleen. Vähän isommat olis kuitenkin kivat.Pitää vain valita mies, joka ei ole isojen rintojen perään, vaikka niitä onkin harvemmassa.

Mulla on nipinapin a-kuppi ja on miehiä pyörinyt ympärillä ihan riesaksi asti =D Ehkä tässä kaupungissa on sitten enemmän miehiä, jotka eivät ole isojen rintojen perään =D

mulla on aina ollut ihan olemattomat rinnat, hädin tuskin AA. Ei edes raskauden ja imetyksen aikana kasvanut yhtään suuremmaksi. Olen kärsinyt teinistä asti tästä rinnattomuudesta, koulussa kiusattiin ja siitä jäi trauma, joka edelleen häiritsee. Rinnattomuus on aiheuttanut mulle seksuaalisia estoja, häpeän itseäni. En käy uimahallissa enkä milloinkaan osallistu saunailtoihin tms. tilaisuuksiin, missä pitäisi riisuutua muiden läsnäollessa. Olen todella monta kertaa miettinyt silikoneja, mutta terveysriskien vuoksi en uskalla niitä laittaa.

Mulla on A ja oon niin tyytyväinen kuin olla voi! Tykkään tosi paljon pienistä tisseistä. Imetysaikana, kun rinnat oli kokoa C-D, niin oli tosi ahdistavaa urheilla, kun tissit oli mun mielestä tiellä! Ai tätä ihanuutta, kun ne ovat nyt palautuneet takaisin A-kupiksi

älä alistu! Mene vaan sinne uimahalliin ja saunailtaan, huomaat, että ei kukaan kiinnitä huomiota rintoihisi. Ole vaan ylpeä itsestäsi. Tavallaan ymmärrän, koska mua kiusattiin silmälaseista lapsena/nuorena. Hankin piilarit ja itsetunto alkoi parantua.. mutta nykyään käytän vain laseja enkä ajattele asiaa ollenkaan.



Hanki sinä vaikka jotkut suurentavat rintaliivit ja pienennä niitä sitten vähän vähältä.. Ensin parantunut itsetunto on kiinni nissä isommissa tisseissä ja lopulta ihan sinussa itsessäsi..??



Olisiko tässä mitään järkeä?



Minullakin on kaikenlaisia traumoja, mutta olen ottanut niihin sellaisen asenteen, että suoraa päätä niitä päin vaan. Muuten traumat alkavat rajoittaa elämää. Onko kiva elää koko elämänsä loppuun asti rajoittuneena? Vain siksi, että joku on kiusannut sinua.

Minulla ei ole kuin rusinat, rinnat on niin pienet, että ne tuntee kun laittaa kädet päälle niin just kämmenkupit täyttyy, ei ole koskaan mennyt rintaliiveihin rahaa.



Johdan nyttenkin neljällä havulla meidän metsästysseuran tilastoa, syksyllä ammuin yhden sonnin, yhden lehmän ja kaksi vasaa.



Olen seuran majalla käynyt äijien kanssa saunassa ja nukkunut samalla laverilla, kukaan ei koskaan ole minuun koskenut. 45-vuotias neitsyt, ei koskaan rakkautta, mutta kaappi täynnä ampumakilpailuiden palkintoja.



Oikeen odotan kun talven jälkeen skeet rata saadaan auki, kun keskipallilta ammun viimesen duppelin niin multa kastuu pökät, saan orkun siitä kun pistin äijille näyttöö ja puhtaat 25:s.



Kävin teininä tansseissa, sit kyllästyin olemaan seinäruusuna. Sit lähdin aina isän kanssa ampumaradalle, ammuin 16 vuotiaana hirvikokeen isän 7,62 53R:llä ja samana syksynä ekan vasani.



Kun täytin 18:sta niin sain isältä lahjaksi Sakon 30-06 Forresterin, sen tukkiin oli kaivettettu ruusun kuvia ja sanat "isin tyttö ampuu aina kohti".



Mun ajokoira inisee tuolla olohuoneen nurkassa, sen takia valvon, siltä tulee ihan kohta pennut. Ne on sen ekat, kyllä se kuulee mun äänen kokoajan. Meidän talvijänisjutut jäi väliin kun ei sitä voinut laittaa tonne umpihankeen, siltä olis sen mahan takia menny nännit rikki.



Kai minä oon tällä metsästys ja koiraharrastuksella kompensoinut sen rakkauden puutteen, ei silti kyllä minä joskus unessa olen miehen kanssa, silti enhän minä tiedä miltä se tuntuisi, kun se kokemus puuttuu?



Olenko minä sitten toisten naisten mielestä sairas kun viimesyksynäkin sain jonkilaisen orgasmin kun viime syksynä ammuin ison sonnin, joka oli päätetty ampua.



Se tuli ihan mun passin eteen 100 metrin päähän ja pysähty, tiesin ettei siitä voi ampua ohi, silti hetken katselin sen lapaa tähtäimen läpi ennnekuin puristin liipaisinta.



Niin joo on tää kaukana asiasta, mut jos mulla olis DD tissit niin olisinkohan mä koskaan alkanut metsästämään ja olisiko mulla tota Tarua tuolla nurkassa inisemässä? Se alkaa pitää sellasta ääntä, et kohta tulee, toivottavasti ne on narttuja, ne saa helpommin myytyä, yhden jätän ja nimenomaan nartun ittelle ja Tarun kaveriksi.

koen olevani pienirintainen c-70 on kokoni.

On aina ollut, imettäessä d-kuppi, joka oli jo normaalirinnan oloinen.

Olen itse A70 kokoinen, eli oikeasti pienet rinnat. Toisaalta olen muutenkin pieni ja hoikka, eli suhteessa rinnat on kuitenkin kroppaan sopivat. Parikymppisenä pienet rinnat olivat hienman nolot, enkä tuntenut oloani seksikkääksi. Vieläkään en koe olevani seksikäs, mutten kyllä sitä haluakaan...olemukseni on pienten rintojen, siron kropan ja pitkien hiusten myötä ehkä enemmän tyttömäinen, ei teinityyliä, vaan haen sekllaista romanttista ja tyttömäistä tyyliä pukeutumisessa.

Miehet, siis ne joiden kanssa olen seurustellut, ovat aina kehuneet vartaloani, ja rinnatkin on kuulemma pienet, mutta kauniit....ja ehkei ne tissimiehet ole minun seuraani hakeneetkaan...!

Tjaa, pienet rinnat on oikeastaan juuri täydelliset ainakin minulle, en osaisi kuvitella itselläni isoja. Mä oon mä.

Vielä piti sanomani, että imetän tällä hetkellä toista lasta, ja imetysten välissä rinnat olivat vuoden verran aika onnettomat lutterot. Hieman harmittaa jos ne jää sellaisiksi kun imetyksen lopetan. Mutta ei se nyt niin suuri katastrofi ole kuitenkaan, eikä itsetuntoni ole rinnoista kiinni.

ennen lapsia olin 75AA, nyt 80A, koska olen lihonut :( Mutta ihan kiva olla muodokkaampi, voisin tykätä kyllä C-kupin rinnoistakin. Ehkä otan silikonit iän myötä. Olen nyt imettänyt 3 lasta, eli näkyyhän se hieman kudoksen löysyytenä.

Mielestäni pienet rinnat ovat hyvät, koska eivät paina ja heilu liikkuessa.