Lue keskustelun säännöt.
Sain sitten työterveyslääkäriltä masennusdiagnoosin että heilahti!
13.02.2012 |
Menin valittamaan väsymystä ja vetämätöntä oloa ja pyysin lähetettä erikoislääkärille, koska minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja olo on nyt viimeisen 4kk aikana pahentunut samaksi kuin mikä oli ennen Thyroxin-lääkityksen saamista. No, lääkäri täytätti kahden sivun pituisen kyselyn ja diagnosoi lievän masennuksen!! Aivan käsittämätöntä! Yritin selittää, että kun intoa ja mielenkiintoa on vaikka mitä kohtaan, mutta väsymys on vaan niin paha ettei jaksa tehdä mitääns en vuoksi. Lähetettä en saanut, pitkä lista labrakokeita kuitenkin otettiin, saa nähdä mitähän niistä nyt selviää vai selviääkö... Tähän asti on seurattu pelkästään TSH-arvoa.
Kommentit (26)
Työterveys puhuu työnantajan rahoilla. Ei ne mitään tiedä tai halua tietää. Menkää yksityiselle, yksityinen ei ole kenenkään vallassa. Sieltä löytyy totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein minäkin jonkun testin ja vaikka tulokseksi tuli kohtalainen masennus, en vain suorittajaluonteena kehdannut sanoa ettei oikein meinaa jaksaa töissä. Lekuri vaan totesi että no kiva kun jaksat, näkemiin. Onko tää touhu tosiaan näin lahoperäistä, että vaikka potilaalla todettaisiin vakava ja itsetuhoinenkin masennus, niin kaikki okei jos alahuuli väpättäen mutisee että eiköhän tää nyt mene.
Masennusta on vaikea hoitaa, jos ei myönnä voimattomuuttaan. Siksi pärjääjäluonteen on vaikea saada apua ja on ihan tuurista kiinni, sattuuko lääkäri tarttumaan oikeisiin asioihin. Toimintakyky saattaa myös säilyä, sairausloma pitkittyessään usein pahentaa tilannetta.
Mä oon 12 vuotta sitten mennyt ensimmäistä kertaa psyk. palveluihin. Koko tämän ajan oon menestynyt koulussa ja työelämässä. Pari vuotta sitten vasta joku keksi että terapia vois auttaa, ja vasta tänä vuonna tapasin psykiatrin joka mun mielestä ihan oikeasti oivalsi mistä on kyse. Vaatii ammattitaitoa huomata ja hoitaa masennus joka ei alenna merkittävästi toimintakykyä.
Olisiko kyseessä lievä masennus, uupuminen, ikääntyminen tms? Hyvä että terapiasta on ollut puhetta. Saitko lääkitystä?
Tämän tasoiset ja luontaiset jutut hoituvat itsehoito-oppaiden avulla mm terveyskylästä löytyy hyviä artikkeleja.
Onko D vitamiiniarvosi tarkastettu, syötkö riittävän monipuolisesti? Saatko ruoasta hyviä bakteereita suolistoosi?
Pieniä asioita voi tehdä kotona ilman lääkärien siunausta ja mieliala voi kohentua omahoidolla.
Mitään mt-diagnoosia ei todellakaan kannata ottaa, ellei aivan välttämättä tarvitse lääkehoitoa. Koska se on ainoa mitä saat, ja vastineeksi lähtee esim. matka- ja henkivakuutukset, ehkä myös aseluvat ja ajokortti jos sattuu oikein virkaintoinen lekuri.
Vierailija kirjoitti:
Se "kysely" jolla masennus diagnosoidaan ei ole mikään lääkeyhtiöiden testi vaan BDI-masennusseula. Ja siitä ei pitäisi saada edes lievää masennusta tulokseksi jos kaikki on ok.
Minua huvittaa tai enemmänkin ärsyttää pitkään SSRI - masennuslääkkeitä syöneenä ja niiden takia seksihaluni pitkäkestoisesti menettäneenä BDI kyselyn kohta missä kysytään kiinnostusta seksiin, ja jos niitä haluja ei ole, saa pisteitä tuossa kyselyssä = merkkejä masennuksesta. En edelleenkään saa esim orgasmia kiitos noiden lääkkeiden.
Ja mikäs hoito masennukseen on? Lisää pillereitä. Niihin en koskisi enää koskaan.
Minulla on myös fyysinen sairaus jonka takia työn tekeminen tuntuu välillä hyvin tuskaiselta ja taas pisteitä ropisee jos vastaa työkohtaan "minun on pakotettava itseni töihin".. Yksi oire sairaudessani on myös väsymys, ja taas pisteitä ropisee. Olen myöskin usein huolissani terveydestäni, mikä on ihan normaali reaktio fyysiseen sairauteen ja taas pisteitä ropisee.
Entä sitten nuo kohdat, jossa esim. jos jollakin on huono itsetunto niin sekin on merkki masennuksesta, jos kokee olevansa ruma tai epäviehättävä.
Minä suhtaudun tuohon kyselyyn suurella skeptisyydellä. Ajattelen yhä enemmän niin että normaaleja elämänreaktioita ja sitä mitä on olla ihminen lääkitään, ja suhtaudun kriittisesti ilmiöön masennus.. Toki masennus on ihan todellinen ilmiö, mutta mielestäni sitä lääkitään aivan liian matalalla kynnyksellä joissain tapauksissa jopa pahentaen asioita.
Ja myöskin lääkäreihin, jotka ekalla tapaamiskerralla, vaillinaisella potilastuntemuksella määräävät voimakkaita pillereitä saatika että oltaisiin oikeasti määritelty syitä miksi potilas voi niinkuin voi. Tietenkin taustalla on myös hoitosuositukset jotka on Suomessa masennuksen hoidossa hyvin pillerikeskeiset.
Miksi joku nostaa 8 vuotta vanhoja ketjuja?
Masennusta on vaikea hoitaa, jos ei myönnä voimattomuuttaan. Siksi pärjääjäluonteen on vaikea saada apua ja on ihan tuurista kiinni, sattuuko lääkäri tarttumaan oikeisiin asioihin. Toimintakyky saattaa myös säilyä, sairausloma pitkittyessään usein pahentaa tilannetta.
Mä oon 12 vuotta sitten mennyt ensimmäistä kertaa psyk. palveluihin. Koko tämän ajan oon menestynyt koulussa ja työelämässä. Pari vuotta sitten vasta joku keksi että terapia vois auttaa, ja vasta tänä vuonna tapasin psykiatrin joka mun mielestä ihan oikeasti oivalsi mistä on kyse. Vaatii ammattitaitoa huomata ja hoitaa masennus joka ei alenna merkittävästi toimintakykyä.