Jääkö lapsi jostain elämässään paitsi jos hän

onko nähnyt maailmaa vai ei. Vetääkö hepulit jos ei saa nakkikastiketta, vaan pitäisi syödä kylässä vaikka sushia, käveleekö kadulla liikennemerkkiä päin nähdessään vähän erinäköisen ihmisen...

Meidän matkustaminen on tasan Suomi-Ruotsi välistä reissausta.

Siellä meillä on monikulttuurinen tuttavajoukko.

Lapseni ovat rotujen suhteen värisokeita. Syövät mitä eteen kannetaan, itseasiassa juuri mainitsemasi nakkikastike putoaa aika huonosti.

Mielummin veristä sisäfilettä, sienikeittoa, katkarapua, hummeria, artisokkaa..rakastavat parsakaalia jne.

Yhtähyvin joku "muailmaa"kiertänyt kersa voi suostua vain nakkeja vetämään..

Aika heikkko argumentti sinulta.

onko nähnyt maailmaa vai ei. Vetääkö hepulit jos ei saa nakkikastiketta, vaan pitäisi syödä kylässä vaikka sushia, käveleekö kadulla liikennemerkkiä päin nähdessään vähän erinäköisen ihmisen...

Suomessa on jo paljon tummaihoisia ja aasialaisia ja vaikka mitä. Samoin sushia ja muuta ulkomaan ruokaa on saatavilla kotimaassakin.

mutta täytyy sanoa että olen todella ylpeä omasta 5-vuotiaastamme joka aloitti matkustelun 3 kuukauden ikäisenä.



Hän siirtyy Helsingistä tuosta vaan maailmalle bisnestiskin, fast trackin ja loungen kautta, ja osaa todellakin käyttäytyä kaikissa noissa, sekä lentokoneessa.



Hänelle matkustaminen on rutiinia, ja hän nauttii perilläolosta todella paljon. Valitsemme toki aina hotellin jossa on esim uima-allas. Hihkuu innoissaan kun telkussa vilahtaa jokin maamerkki, jonka on nähnyt yhden tai useamman kerran paikan päällä. Koko maailmaa hän ei ole nähnyt, vaan tahkomme samoja kohteita melko tiheään tahtiin.



Juuri nyt hän kaipaa kovasti matkalle, koska edellisestä joulukuisesta reissustamme on jo "niin tosi kauan". No, ensi kuussa sitten taas.

ei ole koskaan kokenut, mutta kyllä viimeistään yläasteella tulee kyselemään kun kaverit reissaa. Meillä jo ala-asteella lapset vertailee lomiaan, kaikki kun reissaavat todella paljon -kuka lämpimään kuka alpeille. Hlökohtaisesti tiedän että matkustaminen on todella rikastuttanut lastemme elämää, heistä on kasvanut kansainvälisiä ja suvaitsevaisia aikuisia ja nuoria. Suosittelen jos suinkin mahdollista!

myös tietoisia siitä, kuinka paljon ko. elämäntyyli rasittaa maapalloa. Tällä ajatustyylillä mahdollisten tulevien lastenlapsien on jo pakko matkustaa alpeille lunta nähdäkseen. Kiva sille, jolla on varaa.

toteuttavat ilmaston pelastavat infrastruktuurimuutokset minäkin vähennän omalta osaltaan matkustamista. Ne syytää paskaa taivaalle enemmän sekunnissa kuin minä ja lapseni elämämme aikana. Eli juu, olen hyvin tietoinen ilmaston saastumisesta jne. Tällä hetkellä esim yksi lapsista on työssä jossa matkustaa 2-9 vkon komennuksille ympäri maailmaa.

Kierrattää voin ihan ilman naapurin esimerkkiäkin, mutta on eriasia verrata naapureja keskenään kuin suurvaltoja yksittäiseen ihmiseen:D

Lisäksi on eri asia lukea oppikirjasta esim. Rooman historiasta kun nähdä historialliset paikat omin silmin. Historia ja maantieto ovat kiinnostaneet lapsiani eri tavalla reissujen jälkeen ja kyseisen maan uutiset lehdestä ja televisiosta samoin.

Avaa silmät ja katsele ympärille. Täytyy todella olla lapsut silmillä jos Suomessa ei näe muita kuin suomalaisia ja ei saa syödäkseen kuin suomalaista ruokaa.

onko nähnyt maailmaa vai ei. Vetääkö hepulit jos ei saa nakkikastiketta, vaan pitäisi syödä kylässä vaikka sushia, käveleekö kadulla liikennemerkkiä päin nähdessään vähän erinäköisen ihmisen...

vaan niistä ihmisistä jotka kävelelevät päin lyhtytolppia nähdessään lapseni...

tätä loistavaa kotimaataan, kun matkustaa.